Kalamaraton järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa, ensi kerran nyt
myös Kotkassa. Kalamaratonin 2008 suojelijaksi on lupautunut
valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Tapahtumalle osoittamassaan tervehdyksessä Katainen toteaa, että kalastus
on yksi luonnon hienoimmista harrastuksista.

”Kalastajia on Suomessa jopa miljoonia, noin puolet kansalaisista. Tänä
päivänä kalastus on virkistyksellinen, jalo tapa viettää vapaa-aikaansa
luonnossa erinomaisella tavalla. Se tuo myös elannon monille,
tulevaisuudessa yhä useammalle lisääntyvän matkailun kautta.”

Kalamaratonin suojelija viime vuonna oli pääministeri Matti Vanhanen ja sitä
edellisenä vuonna sisäministeri Kari Rajamäki.

Kalamaratonin ja Stadiongen pysäköinnissä muutoksia!
17:35 - 12.5.2008

Ensi viikonvaihteessa Helsingissä kisattavien Kalamaratonin ja Stadiongen pysäköinti-järjestelyissä on selkeä muutos! Honkaluodon kupeeseen ei kannata
yrittää pysäköidä autoa, sillä pieni pysäköintialue on remontin kohteena eikä siellä ole tilaa. Näin autot on sovinnolla jätettävä Mustikkamaan
parkkipaikalle.

Erityisesti tämä on välttämätöntä sunnuntaina ennen Stadionkea, sillä
mahdolliset autot tukkisivat kirjolohia tuovan tankkiauton väylän perille.
Järjestäjät tulevat valvomaan tämän säännön noudattamista ilman poikkeuksia
heti lauantaiaamusta sunnuntaihin klo 15 asti. Parkkipaikka suljetaan jo
perjantai-iltana.

Kotkassa kilpailijat mahtuvat hyvin lähtöpaikan eli Maretariumin edustalle.
Sapokassa on samanaikaisesti menossa Kalamarkkinat, mutta ennakkoon
ilmoittautuneille joukkueille varataan erillinen parkkitila Maretariumin
edestä.

Titaanit haastavat Helsingin Kalamaratonissa
09:47 - 1.5.2008

Helsingin Kalamaraton saa kovan haastajajoukkueen kalastusalan mestareista. Titaanien joukkueessa tulevat kilpailemaan Kuusamon Uistimen Paavo Korpua, Finlandia Uistimen Kalevi Kangas sekä Rapalan Esko Rapala!

Kalamaraton kisataan tänä vuonna Helsingissä ja Kotkassa 17.-18. toukokuuta. Kilpailussa tavoitellaan mahdollisimman monta eri kalalajia saaliiksi vuorokauden aikana urheilukalastusvälinein. Kisassa tarvitaan siis monipuolisia kalastustaitoja, kalalajien ja kalapaikkojen tietämystä sekä tietysti kovaa kuntoa. Kalamaratonin lajituomarina toimii tänä vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Lauri Urho.

Tänä vuonna Helsingin Kalamaratoniin saapuu joukkueellinen suomalaisia kalastuslegendoja. Kuusamon Uistimen perustajan Paavo Korpuan kipparoimaan joukkueeseen kuuluvat lisäksi Kalevi Kangas Finlandia Uistimesta ja Esko Rapala, jonka sukunimi jo kertoo oleellisen. Titaanit antavat tasoitusta toisille joukkueille siinä mielessä, että he saapuvat eri puolilta Suomea eivätkä ehdi etukäteen harjoitella Helsingin kalavesillä.

Kalamaratonista tehdään tänä vuonna myös DVD-elokuva. Tuottaja Pasi Laine Pan Visionista sanoo, että aihe on mitä mainioin; luvassa on vauhtia, seikkailua, kilpailua sekä ennen muuta kalastusta. Joukkueet voivat ilmoittautua Helsingin ja Kotkan kilpailuihin osoitteessa http://www.skes.fi/kalamaraton.php?p=ilmo2003 .

Kalamaraton laajenee myös Kotkaan
09:47 - 1.5.2008

Suomen vaativin kalastuskilpailu Kalamaraton laajenee tänä vuonna myös Kotkan vesille. Kisa käydään täsmälleen samanaikaisesti Helsingin jo perinteisen kilpailun kanssa 17.-18. toukokuuta.

Kalamaraton järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2001. Kilpailun idea oli poikkeuksellinen; tavoite ei ole saada mahdollisimman raskasta saalispussia, vaan voiton ratkaisee eri kalalajien määrä. Siispä pikkurillin mittainen hietatokko on aivan yhtä arvokas kisapiste kuin vaikkapa kymmenen kilon lohi.

Vuorokauden mittaisessa kisassa 2-3 kalastajan joukkueet saavat tavoitella saaliikseen kaloja vapavälinein eli ongella, virvelillä, pilkillä tai perholla.

- Kalamaraton vaatii moninaisia kalastuksen taitoja, kalojen lajituntemusta ja kovaa kuntoa. Siinä kilpailun suosion salaisuus, tiivistää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen.

Helsingin kisa on voitettu suurimmillaan 21 lajilla. Viime vuonna lajeja saatiin kaikkiaan 32. Halonen sanoo, että lajituntemuksella on oma iso merkityksensä – mistä löytyy kymmenpiikki, ruutana tai suutari, millä niitä saa ja millä lajit erottaa toisistaan. Särkikalojen kanssa riittää työmaata, tavallisimmin lahna ja pasuri menevät sekaisin.

- Kotkalla on hieno mahdollisuus haastaa helsinkiläiset. Meillä on suurin piirtein samanlainen kalalajisto ja kalastuksen taitoa riittää, Kotkan Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen sanoo.

Kotkalaisilla on kaksi lajia, joita ei Helsingistä löydy, nimittäin allikkosalakka ja rantanuoliainen. Kymijoesta voi nousta talvikkolohikin, kun taas Helsingissä ei lohta ole kisahistorian aikana vielä saatu. Yksi varmasti helpompi laji on myös kilohaili, joka on pääkaupunkiseudun vesiltä saatu kisassa vain kerran.

- Toisaalta helsinkiläiset ovat ehtineet harjoitella jo monen vuoden ajan ja tietävät, mistä nousee vimpa tai jopa mustatokko. Puntit ovat siis etukäteen tasan, Jukka Halonen sanoo.

Molemmat maratonit järjestetään omina kilpailuinaan, mutta tietenkin vertailua kisatilanteesta käydään koko vuorokauden ajan. Helsingin seitsenvuotisen maratonhistorian aikana neljä lajia on pystytty saamaan vain kerran. Nämä ovat siloneula, kilohaili, harjus ja taimen.

Molempiin kilpailuihin voi ilmoittautua SKES:n sivuilla.

Kevään kalaistutukset ovat alkaneet
09:46 - 1.5.2008

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen mukaisesti keväällä 2008 noin 560 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen sekä nieriän 1-vuotiasta poikasta ja noin 627 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen että kalastustusmahdollisuuksien turvaaminen.

Istutusten aikataulut, istutuspaikat ja määrät löytyvät alta:

Selkä- ja Saaristomeri sekä Suomenlahti huhti-toukokuu:
473 000 lohen joki- ja vaelluspoikasta
72 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta.

Vuoksen vesistöalue toukokuu:
51 000 Saimaan järvilohen joki- ja vaelluspoikasta
2 700 Saimaan nieriän poikasta

Perämeri touko-kesäkuu:
340 000 lohen jokipoikasta
31 000 lohen vaelluspoikasta
170 000 meritaimenen jokipoikasta
49 000 meritaimenen vaelluspoikasta

Pääosa (yli 90 prosenttia) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa ja loput tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksilla. Poikashankinnat on kilpailutettu vuodesta 1999. Kaikki poikaset on kasvatettu tutkimuslaitoksen tuottamasta mädistä. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa.

Tarkemmat istutusaikataulut ja istutusmäärät löytyvät osoitteesta http://www.rktl.fi/kala/istutustutkimukset/vuoden_kalaistutukset.html

Tutkimus: Kuhakantojen perintö huomioitava istutuksissa
09:45 - 1.5.2008

Eri vesistöissä elävien kuhakantojemme välillä on merkittäviä perinnöllisiä eroja, jotka tulisi ottaa huomioon kuhaistutuksissa, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen tutkimuksesta.

Istutuskannan valinnalla voi olla merkitystä paitsi kuhakantojen monimuotoisuuden säilymisen, myös istutettujen poikasten menestymisen ja istutusten tuloksellisuuden kannalta. Erityisesti tulisi välttää kuhien siirtoja sisävesien ja rannikon välillä, tutkimuksessa korostetaan.

Suomessa kuhaistutuksissa on hyvin yleisesti käytetty vieraista vesistöistä peräisin olevia kuhakantoja. Perinnöllisen monimuotoisuuden vaarantanut istutuskäytäntö on perustunut siihen, että kuhakantojen perinnölliset erot on tunnettu huonosti ja otaksuttu vähäisiksi.

Kuhakantojen erilaistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa niiden leviämishistoria, vaellukset ja istutukset sekä pienissä populaatioissa sukupolvesta toiseen siirtyvien geenien satunnainen vaihtelu. Paikallisiin oloihin sopeutumisen seurauksena kuhakantojen välillä voi olla merkittäviä eroja myös kasvussa, sukukypsyysiässä ja kudun ajoittumisessa, jotka vaikuttavat lisääntymismenestykseen.

Pitkään jatkuneiden siirtojen ja poikasistutusten vuoksi suuri osa Suomen alkuperäisistä kuhakannoista lienee sekoittunut, ja osa erityisesti sisävesien kannoista on saattanut hävitä kokonaankin. Tilanteen kartoittamiseksi RKTL ja Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos ovat käynnistäneet kaksivuotisen (2007-2008) yhteistyöhankkeen, jossa mikrosatelliitti-DNA:ssa esiintyvän muuntelun avulla tutkitaan kuhakantojemme geneettistä rakennetta ja viime vuosikymmenten laajojen istutusten siinä mahdollisesti aiheuttamia muutoksia. Kuhien DNA eristetään suomunäytteistä, joista osa on kymmeniäkin vuosia vanhoja.

Tutkimushankkeen ensimmäisessä, kantojen geneettistä rakennetta selvittävässä osuudessa tutkittiin kuuden eri järven (Averia, Lohjanjärvi, Painio, Vanajanselkä, Oulujärvi, Kemijärvi) ja kolmen eri rannikkoalueen (Västanfjärd, Taivassalo, Vanhankaupunginlahti) kuhakantojen alkuperäistä, ennen viime vuosikymmenten laajoja istutuksia esiintynyttä perinnöllistä muuntelua. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tullaan selvittämään, miten vierailla kannoilla tehdyt istutukset heijastuvat Lohjanjärven, Vanajanselän ja Oulujärven kuhakantojen nykyiseen monimuotoisuuteen.

Tutkittujen kuhakantojen sisäinen ja myös niiden välinen muuntelu osoittautui huomattavan suureksi. Geneettisiin etäisyyksiin perustuvassa ryhmittelyssä rannikkoalueen kannat asettuivat omaksi tiiviiksi ryhmäkseen. Sisävesikannat muodostivat hajanaisemman ryhmän, jossa Oulujärven ja Kemijärven kannat erottuivat selkeimmin muista.

Kuhakantojemme jäljellä oleva perinnöllinen monimuotoisuus tulisi turvata käyttämällä istutuksissa kunkin vesistön ja alueen omaa kantaa olevia poikasia. Erityisen tärkeätä on pitää toisistaan erossa sisävesien ja laajoilta istutuksilta toistaiseksi säästyneen merialueen kannat.

Kalastusrajoituskampanja saimaannorpan puolesta
13:49 - 22.4.2008

Kalastajien toivotaan välttävän verkko- ja täkykoukkukalastusta saimaannorpan lisääntymisalueilla 15.4.-30.6. norpan jälkikasvun turvaamiseksi. Hiljattain julkistetun vetoomuksen ovat allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus, WWF, Kalatalouden keskusliitto sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Vetoomuksen julkistaminen on lähtölaukaus kampanjalle, jonka avulla pyritään vähentämään verkko- ja täkykoukkukalastusta Saimaalla saimaannorpan kannalta kriittisimpänä ajankohtana. Ensimmäistä kertaa kampanjoinnissa ovat mukana myös kalastusjärjestöt ja viranomaiset.

WWF tekee kaikkien Saimaalla kalastavien kanssa vapaaehtoisia kalastusrajoitussopimuksia. Sopimuksen mukaan kalastaja sitoutuu olemaan pyytämättä verkoilla, kalatäkykoukuilla ja isorysällä kuuttien ensimmäisten elinkuukausien aikana. Sopimuksen voi tulostaa osoitteesta www.wwf.fi/saimaannorppa. Hyvä vaihtoehto verkkokalastukselle ovat norppaturvalliset katiskat.

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan koko on parin viimeisen vuoden aikana laskenut huolestuttavasti. Saimaannorppia on tällä hetkellä noin 260 yksilöä. Kuolleisuutta ovat lisänneet erityisesti leudot talvet, jotka ovat huonontaneet saimaannorppien lisääntymistuloksia. Erityisen huolestuttavaa on, että erityisesti nuoria, alle yksivuotiaita yksilöitä, on kuollut.

Ilmastoon emme pysty nopealla aikataululla vaikuttamaan, mutta voimme turvautua muihin keinoihin suojellaksemme saimaannorppakantaa. Ilmastonmuutoksen lisäksi saimaannorppien suurin uhka ovat kalanpyydykset. Esimerkiksi vuosina 2000–2005 emoistaan vieroitettujen poikasten kuolemista yli 90 oli kalanpyydysten aiheuttamia.

Siika nyt onkijoiden tavoitteena
12:31 - 1.4.2008

Herkullisen valkolihaisen lohikalan – siian - ongintakausi käynnistyy jäiden lähtiessä. Ensimmäiset saaliit saadaan merialueen virtapaikoista jääpeitteen vielä verhotessa merenlahtia. Virta-paikkojen sulat ja hieman ympäristöään lämpimämmät vedet houkuttelevat harvasukasmadot ja muut siikojen herkkupalat alueelle.

Veden lämmetessä ja jääpeitteen väistyessä kalastuskausi jatkuu, kunnes särkikalat ja ahvenet valtaavat kalapaikat. Normaalisti siikaa tulee onkimalla jäiden lähdöstä toukokuun alkupuolelle asti. Siianonginta on suosituinta Suomenlahden ja Saaristomeren merialueella, mutta myös muualta merialueelta sekä järviltä saadaan saalista. Saaliskalat painavat yleensä 200 grammasta kiloon. Suurimmat onkisiiat ovat painaneet hyvän matkaa yli kaksi kiloa.

Kalaa saadaan parhaiten sora- ja kivikkopohjaisilta rannoilta, joissa veden virtaus pitää pohjan puhtaana. Erittäin hyviä paikkoja ovat sorapohjaiset virtaavat salmet ja saarten välit sekä lahdet. Suosittuja kalapaikkoja ovat lossirannat sekä virtaavat salmet, joihin pääsee kätevästi autolla. Upeita rauhallisia kalapaikkoja on tarjolla veneellä liikkuvalle kalastajalle.

Pohjaonginnan kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Kalastus tapahtuu heittämällä heittokalastusvälineillä paino ja syötti pohjaan. Sitten laitetaan vapa rannalle pystyyn ja odotetaan, milloin vavan kärki alkaa täristä kalan viedessä syöttiä.

Tavallinen 2-2,5 metrinen virvelivapa soveltuu ongintaan mainiosti. Kelaksi käy tavallinen umpi- tai avokela. Heittopainona käytetään yleensä lyijypainoa. Painon alapuolelle laitetaan leikari estämään painon liukuminen syöttiin kiinni. Leikariin sidotaan noin metrin mittainen monofiiliperuke, jossa on pienehkö yksihaarakoukku. Syötteinä käytetyimpiä ovat madot. Kalastusvälineliikkeistä saa ostaa kasvatettuja tunkiolieroja. Myös itse kaivetut madot kelpaavat siioille.

Kalareissulle kannattaa ottaa mukaan muutama varapaino, koukkuja, leikareita ja perukesiimaa. Lisäksi saalista varten jäillä tai kylmäpattereilla varustettu kylmälaukku.

Siikaa heittokalastusvälinein kalastettaessa tulee 18-64 -vuotiaiden lunastaa kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehelupa tai vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella luvalla saa käyttää yhtä vapaa.

SM-lohipilkki kasvatti suosiotaan
12:29 - 1.4.2008

Enonkoskella sunnuntaina toista kertaa peräkkäin käyty lohipilkin Suomen mestaruuskisa kokosi Pirttilahden jäälle yli 500 innokasta pilkkijää. Kisa kasvatti suosiotaan, sillä osallistujia oli lähes 100 enemmän kuin viime vuonna. Tuolloinkin Pirttilahdella pidettyyn kisaan osallistui 420 innokasta pilkkijää.

Kisaajien määrä yllätti kilpailun järjestäjät, sillä ennakkoon ilmoittautui reilut 300 kilpailijaa.


– Jälki-ilmoittautuneita tulikin tänä aamuna noin 200. Siinä meinasi olla ruuhkaa ilmoittautumisessa, kilpailun johtaja, Kaivoksen Kalamiehet ry:n puheenjohtaja Reijo Bäck sanoo.

Kala oli Pirttilahdella syönnillään, sillä Bäck kertoo reilusti yli 200 pilkkijän saaneen kalan tai kaloja.

Nuorten Suomen mestariksi leivottiin Rantasalmen Kalaveikkojen Jani Pulkkinen, joka sai 2183-grammaisen lohisaaliin. Naisten sarjan Suomen mestaruuden vei Maaningan Urheilukalastajien Anita Eskelinen. Hänen kalan-saaliinsa painoi 4889 grammaa.


Miesten sarjan suvereeni mestaruus meni Iisalmeen Teemu Hyvöselle. Hyvösen 6804-grammainen voittotulos oli yli puolitoista kiloa suurempi kuin hopealle sijoittuneen Kaakon Trolling Teamin Jarmo Hinkkasen.

SM-lohipilkki käytiin Pirttilahdella nyt viidettä kertaa 2000-luvun puolella. Kisan ja Pirttilahden kalastuspaikkana suosio on pysynyt vankkana. Kisan järjestivät yhteistyössä Kaivoksen Kalamiehet ry ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Kuva kilpailusta: Risto Tarikka, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Pilkkikansa tahtoo jäitä
15:37 - 27.3.2008

Ilmasto lämpenee ja pilkkiminen vaikeutuu. Suomenlahdella pilkkijää kantavaa jäätä ei kuluvana talvena ollut juuri lainkaan. Siksi Valtakunnallista pilkkipäivää vietetään lauantaina 29.3. Helsingissä kuivalla maalla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vaatii talvea takaisin ja jäitä pilkkijöille.

Keski- ja Pohjois-Suomessa pilkkijäät kantavat vielä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö korostaa kuitenkin aina varovaisuutta jäällä liikuttaessa. Siksi jäälle on otettava mukaan jäänaskalit ja riittävää harkintaa.

Pilkkiminen on edelleen suosittu kalastusmuoto, jota harrastaa yli 600 000 suomalaista. Aurinkoiset kevätpäivät ovat harrastuksen huippuaikaa. Kestäviä jäitä löytyy vielä pohjoisesta ja pilkkimisestä voikin tulla tulevina vuosina kotimaan kalastusmatkailun talvinen huipputuote.

Valtakunnallisen pilkkipäivän päätapahtumaa vietetään lauantaina 29.3. Helsingin Vanhankaupunginkosken rannalla. Siellä kerrotaan pilkkimisestä ja turvallisesta jäällä liikkumisesta. Paikalle tulee myös Maan Ystävät kertomaan ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten vielä saisimme talven takaisin. Tapahtuma alkaa klo 10 ja kestää noin klo 15 saakka.

Valtakunnallisen pilkkipäivän tavoitteena on esitellä pilkkimistä monipuolisena koko perheen harrastuksena sekä tutustuttaa osallistujat pilkinnän saloihin, turvalliseen jäällä liikkumiseen ja pilkintään liittyvään aktiiviseen liikuntaan. Pilkkipäivä on suunnattu erityisesti lapsille, nuorille ja perheille. Alueellisia tapahtumia järjestetään ympäri maata.

Lohiasetukselle vaaditaan lisäaikaa
06:59 - 19.3.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vetoaa hallitukseen, että lohiasetuksen uudistamista lykättäisiin, kunnes lohen virkistys- ja ammattikalastuksen sosiaalinen ja taloudellinen merkitys on selvitetty ja lohipolitiikan yhteisistä suuntaviivoista Ruotsin kanssa sovittu. Esitys uudeksi lohiasetukseksi tulee ennakkotietojen mukaan torstaina hallituksen käsiteltäväksi.

Itämeren luonnonlohikannat eivät moninkertaistuneen vaelluspoikaskuolleisuuden ja M 74 – tautioireyhtymän vuoksi kestä asetusluonnoksen perusteella lisääntyvää ammattimaista merikalastusta. Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema esitys uudeksi lohiasetukseksi on kuolinisku useimmille Pohjanlahden jokien luonnonlohikannoille ja estää kalastusmatkailun kehittämisen Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla, todetaan SVK:sta.

Suomen ja Ruotsin on yhdessä ryhdyttävä toimiin Pohjanlahden uhanalaisten lohikantojen pelastamiseksi ja arvokkaan luonnonvaran saamiseksi kansantaloudellisesti järkevään käyttöön. Kutuvaltioperiaatteen mukaisesti näillä mailla on valta ja vastuu päättää lohikantojensa tulevaisuudesta. Se edellyttää yhteistyötä, yhteisten tavoitteiden asettamista ja noudattamista molempien maiden lohipolitiikassa, SVK:n kannanotto korostaa.

SVK:n mukaan nyt näin ei toimita. Ruotsi näyttää seurauksista piittaamatta säilyttävän tuhoisan nousulohen pyynnin Torniojoen suualueilla. Suomen maa- ja metsätalousministeriö – sekin seurauksista piittaamatta – esittää asetusluonnoksessaan ammattikalastuksen tuntuvaa lisäämistä. Tämä johtaa uhanalaisten lohikantojen kestämättömään sekakantakalastukseen merialueella.

SVK vaatii toimintatapojen muutosta. EU:n toimeksiannosta valmistuu vuoden loppuun mennessä sosioekonominen selvitys Itämeren lohenkalastuksesta. Riittävät tiedot lohikantojen suojelutarpeesta on saatu jo monena vuonna kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta. Niiden pohjalta Suomen ja Ruotsin, Itämeren tärkeimpien lohivaltioiden on sovittava yhteisestä ja kestävästä lohipolitiikasta, jota noudatetaan niin yhteisellä Torniojoella kuin omilla kalastusalueillakin, SVK:sta todetaan.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta.

Virkistyskalastajien määrä hieman laskenut
07:00 - 3.3.2008

Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2006 hieman yli 1,8 miljoonaa. Kalastus oli tärkein tai lähes tärkein harrastus noin 80 000 kalastajalle ja tärkeä tai melko tärkeä harrastus noin 270 000 kalastajalle.

Valtaosalle kalastus on vain yksi harrastus muiden joukossa. Kalastajista 230 000 henkilöä osallistui kalastukseen vain avustajina kuten soutajina. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Vuosikymmenen alussa vapaa-ajankalastajia oli noin kaksi miljoonaa. Kalastaneiden osuus väestöstä on hieman laskenut alle kymmenvuotiaiden ja 18-44 -vuotiaiden joukossa. Muissa ikäryhmissä osuus on pysynyt vuosikymmenen alun tasolla.

Saaliista yli puolet ahventa ja haukea

Vapaa-ajankalastajien kokonaissaalis vuonna 2006 oli 42 miljoonaa kiloa, josta yli puolet oli ahventa ja haukea. Rapusaalis oli 6,8 miljoonaa kappaletta. Saaliista kolme neljäsosaa pyydettiin sisävesistä.

Verkoilla, katiskoilla ja rysillä pyydettiin 55 prosenttia kalansaaliista ja erilaisilla vapapyydyksillä 43 prosenttia. Kalastusta harrastavan kotitalouden keskimääräinen saalis oli 41 kiloa. Saalis ei kuitenkin jakautunut tasan, sillä puolet kotitalouksista sai enintään 9 kg kalaa ja noin joka kymmenes kotitalous jäi ilman saalista.

Vuonna 2006 käytetyin pyydys oli onki, jota käytti 63 prosenttia kalastajista. Heittovapaa käyttäneiden osuus oli 45 prosenttia. Pilkkivavalla kalasti joka kolmas ja verkoilla joka neljäs kalastaja. Vetouistelua oli harrastanut joka viides kalastaja.
Aineisto kerättiin postikyselyllä, jonka otos poimittiin väestörekisteristä. Kysely lähetettiin 6000 kotitaloudelle. Lisäksi osa postikyselyyn vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.

Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojulkaisusta Vapaa-ajankalastus 2006. Lisätietoja vapaa-ajankalastuksen tilastoinnista on saatavilla osoitteesta www.rktl.fi/tilastot/kalastustilastot/vapaa_ajankalastustilasto/ .

Suomi halutaan nostaa kalastusmatkailun kärkimaaksi
17:47 - 28.2.2008

Suomi nousee lähivuosina merkittävimpien eurooppalaisten
kalastusmatkailumaiden joukkoon. Tämä on juuri julkaistun kalastusmatkailun
kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman kunnianhimoinen tavoite.

Uudessa ohjelmassa määritellään kalastusmatkailun kehittämistavoitteet
tuleville vuosille sekä kehittämisen avainalueet ja toimenpide-ehdotukset
kalastusmatkailuelinkeinon kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten
vahvistamiseksi.

Suomen kalastusmatkailuimagon tulee perustua luontaisiin kilpailuetuihin ja
vahvuustekijöihin kuten ainutlaatuinen vesiluonto ja –maisema sekä
monipuolinen kalakanta. Myös laajat ja lähellä toisiaan sijaitsevat
kalavedet, laadukkaat mökkimajoitusmahdollisuudet sekä hyvä saavutettavuus
suhteessa kasvaviin lähimarkkinoihin kuten Venäjään, ovat Suomen valtteja.

Suomalainen kalastusmatkailuelinkeino on kehittynyt nopeasti viimeisen 10–15
vuoden aikana. Kalastusmatkailijoilta säännöllisesti tuloja saavia yrityksiä
on arvioitu olevan jopa 1 200–1 400 kappaletta. Kansainvälisten asiakkaiden
merkitys on suuri. Arviolta 200 000–300 000 ulkomailta vuosittain saapuvaa
matkailijaa kalastaa matkansa aikana jättäen Suomeen noin 55–80 miljoonaa
euroa.

Keskeinen kehittämishaaste on Suomen heikohko tunnettuus kansainvälisen
kalastusmatkailun kohdemaana verrattuna keskeisiin kilpailija- ja
naapurimaihimme kuten Ruotsiin, Norjaan ja Irlantiin. Suomen esilläolo ja
markkinointi kalastusmatkailun kohdemaana on tähän saakka ollut
kokonaisuudessaan varsin vähäistä.

Toimenpideohjelmassa kalastusmatkailun määrälliseksi kasvutavoitteeksi on
määritelty kalastusmatkailuelinkeinon liikevaihdon, työpaikkojen ja
asiakasmäärien kasvattaminen merkittävästi enemmän kuin matkailuelinkeinossa
keskimäärin. Tämä edellyttää yhä tavoitehakuisempaa kehittämistyötä laajalla
rintamalla. Lähtökohtana tulee olla niin kalastusmatkailuyritysten
keskinäisen verkostoyhteistyön vahvistaminen kuin yhteistyön kehittäminen
muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Julkaisu:
http://www.mmm.fi/attachments/5fKUe12Gd/5vUWwHqbn/Files/CurrentFile/Kalastu
smatkailunkehit.pdf Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallinen
toimenpideohjelma 2008 - 2013 [ pdf,901 KB]

Luonnonsuojeluliitto ennallistaa pienvesiä
11:21 - 18.2.2008

Luonnonsuojeluliitto ennallistaa Pohjanmaalla ja Satakunnassa virtavesien luontoa suomalaisen kosmetiikkamerkin taloudellisella tuella. Kunnostettavat lisääntymisalueet tarjoavat uhanalaisten kalalajien poikasille suojapaikkoja. Samalla kunnostuksista hyötyvät myös muut virtavesien lajit.

Vedenjakajaseuduilla Suomenselän jatkeella, Hämeen- ja Pohjankankaan sekä Lauhanvuoren alueella on harjujen, soiden ja metsien erämaisia seutuja, joissa on vielä runsaasti puroja ja lähteitä. Näissä pienvesissä elävät vielä esimerkiksi meritaimen, purotaimen, jokihelmisimpukka, rapu ja pikkunahkiainen sekä relikti purokatka.

Isojoki-Lapväärtinjoessa ja Karvianjoessa halutaan elvyttää meritaimenen ja purotaimenen elinoloja. Näiden jokien varrelta etsitään sellaiset virta- ja koskipaikat, jotka voidaan kunnostaa lohikalojen luontaisiksi lisääntymispaikoiksi. Kartoituksen jälkeen työt koskipaikoissa tehdään pääosin käsityönä ja kevyesti koneiden avustamana.

“Lumenen taloudellinen tuki poikii tässä paljon hyvää. Pääsemme tuen avulla kunnolla vauhtiin ja lisäksi saamme suurta talkooapua yhteistyökanavilta”, kiittää Teemu Tuovinen Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä.

"Kun kyseessä on järjestön tekemä hanke, on siinä aina mukana myös palkatonta, sydänverellä tehtyä työtä. Näin tehollinen hyötysuhde on siis tässä kunnostushankkeessa erinomainen”, jatkaa Tuovinen.

Lumene lahjoittaa kampanjansa tuotosta yhden prosentin suomalaisten pienvesien ja lähteiden kunnostamiseen.

“Lumenen menestystarinaa kansainvälisestikin vauhdittava luonto ansaitsee nyt saada jotain takaisin. Tuotekehityksemme saa inspiraationsa suomalaisesta luonnosta. Monet eivät ehkä tiedä, että nimemmekin on peräisin Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummene-järvestä”, kertoo tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni.

Luonnonlohelle halutaan merellä täyssuoja
15:25 - 11.2.2008

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että lohen ammattimainen merikalastus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla lopetetaan viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Lohta on pidettävä erittäin uhanalaisena lajina.

Suurin osa merivaellukselle lähtevistä nuorista luonnonlohistamme kuolee Itämerellä, jonka heikentynyt tila elinympäristönä ja liikakalastus uhkaavat vakavasti tämän erittäin uhanalaisen lajin säilymistä, todetaan Luonnonsuojeluliitosta.

Kaikki sukukypsät luonnonlohet tarvitaan lisääntymään, jotta uhanalaiseksi luokiteltu laji säilyisi Suomen viimeisimmissä lohijoissa. Suomessa on jäljellä enää kaksi jokea, joissa se lisääntyy
luonnonvaraisesti: Tornionjoki ja Simojoki. Jokien kannat ovat myös geneettisesti erilaisia ja ainutlaatuisia.

Esitys uudeksi asetukseksi lohenkalastuksesta uhkaa järjestön mielestä luonnonlohikantoja. Kalastusta rannikolla tehostetaan samalla kun ajoverkkokalastus kielletään. Seuraukset voivat olla kohtalokkaita useille Pohjanlahden villeistä lohikannoista. Niiden tilaa heikentävät liiallisen kalastuksen lisäksi kasvanut nuoruusvaiheen kuolleisuus Itämeressä ja M74-oireyhtymä.

“Uudella asetuksella ollaan hävittämässä yhtä eläinlajia, kalojemme kuningasta. Luonnonlohen poikasia ei synny tarpeeksi. Lohta ei saa ajatella vain ruokapöydän ja kalatalouden näkökulmasta vaan erittäin uhanalaisena eläinlajina kuten valkoselkätikkaa ja saimaannorppaa”, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.

“Eikä Itämerta tule ajatella vain istutettujen lohen akvaariona. Se on villilohemme meri sen vaellusvuosien ajan”, Kuronen jatkaa.

”Suojelu ensimmäisenä”

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) suositti vuodelle 2008 lohen kalastuksen ja saalismäärien merkittävää pienentämistä. EU päätti pienentää saaliskiintiötä kuitenkin vain 15 prosentilla. Suomen osuudeksi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella päätettiin 94 157 kappaletta.

Viime vuosina suomalaisten ammattikalastajien vuosisaalis on ollut lohikantojen huonon tilan vuoksi 40-50 000 lohta. Lähinnä Torniojoesta ovat suomalaiset vapaa-ajankalastajat pyytäneet vuosittain 1000-2000 lohta. Simojoesta saadaan enää vain kymmeniä kaloja vuodessa.

"Jokikalastus on tiukasti säädeltyä ja vapaa-ajankalastajat hyväksyvät sen. Meidän mielestämme lohiasetuksen ensisijainen tavoite tulee olla lohikantojen turvaaminen ja suojelu. Kalastusta tulee ohjata niin, että suojelutavoite toteutuu”, sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä.

Luonnonsuojeluliitto pitää vastuuttomana sitä, että lohen kalastuksesta vastaava maa- ja metsätalousministeriö antaa lupauksia lohen kalastuksen jatkumisesta. Ympäristöministeriön lausunto uudesta lohiasetuksesta antaa Luonnonsuojeluliiton mielestä tätä tukevia tulkintamahdollisuuksia. Ministeriö toteaa, että Suomen lohikannat on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta ”pitää asetuksen muutosta tärkeänä askeleena luonnon monimuotoisuuden suojelussa”.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että lohen ammattimainen merikalastus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla lopetetaan siirtymäajan jälkeen, viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Siirtymäkauden aikana on selvitettävä korvausmenettely lohenkalastuksen lopettamisesta kokonaan tai muihin kalalajeihin siirtymisestä.

Norell ja Tiusanen vuoden palkitut
13:54 - 30.1.2008

Vuoden kalamiehen arvonimi 2008 on myönnetty vääksyläiselle kalastuskirjailijalle Erkki Norellille. Vuoden kalastusoppaan tittelin sai vantaalainen Markku Tiusanen. Valinnat teki perinteiseen tapaan Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry.

Arvovaltainen, kalastusalan vaikuttajista ja ammattilaisista koottu raati valitsi vuoden kalamiehen ja kalastusoppaan ensimmäisen kerran uuden vuosituhannen alussa. SKES korostaa, että varsinaisesti valinnoilla ei pyritä löytämään parasta kalamiestä tai kalastusopasta – näiden löytäminen on tietysti mahdotonta. Sen sijaan vuoden valinnat ovat kunnianosoitus pitkästä työstä niin kalastuksen kuin kalastusopastuksen saralla.

Vuoden 2008 kalamieheksi SKES valitsi kalastuskirjailija Erkki Norellin Vääksystä. Valintaperusteissa todetaan, että Norell on kirjannut kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä – luultavimmin tarkemmin ja pidempään kuin kukaan toinen Suomessa. Norell kuuluu suomalaisten kalastuskirjailijoiden ehdottomaan aateliin, jonka teksteistä paistaa syvä rakkaus ja tuntemus kalastuksen jaloon harrastukseen – erityisesti perhokalastukseen. Norell on tehnyt myös merkittävän päivätyön suomalaisen ja eurooppalaisen vieheteollisuuden parissa.

Vuoden kalastusoppaaksi SKES valitsi vantaalaisen Markku Tiusasen. Hänen opastusvetensä enimmäkseen pääkaupunkiseudun ympäristössä ovat vaativaa toiminta-aluetta, jonka kalastuksen salat Tiusanen erinomaisesti hallitsee. Tiusaselta onnistuu kaikenlainen kalastaminen, mutta spesialisti hän on taimenen tyrsky- ja perhokalastuksessa merellä, ahvenen ja kuhan jigikalastuksessa sekä siian onginnassa. Tiusanen ei ole säästänyt tietämystään, vaan hänellä on lisäksi pitkä ura takana kalastuslehtiin kirjoittajana.

Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Jouni Rautiaiselle
12:48 - 30.1.2008

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on päättänyt antaa vuosittain tunnustuksen kalastusmatkailussa, sen kehittämisessä ja toteuttamisessa ansioituneelle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle. Ensimmäinen kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon sai Jouni Rautiainen Tervon Lohimaasta.

Ensimmäisen kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon luovutti Rautiaiselle maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Kalaviikko 2008 –tapahtuman yhteydessä. Jouni Rautiainen on tehnyt parikymmentä vuotta ansiokasta pioneerityötä suomalaisen kalastusmatkailun eteen.

Rautiainen on kehittänyt kalastusmatkailun yritystoimintaa Tervon Lohimaassa ja nostanut innovatiivisella ja pitkäjänteisellä työllä Blue White Resorts –konserniin nykyään kuuluvan yrityksen maamme tunnetuimpien ja laadukkaimpien matkailukohteiden joukkoon, perusteluissa todetaan.

Sen lisäksi, että vuonna 1985 perustettu Lohimaa on ensimmäinen merkittävä nykyaikainen kalastusmatkailuyritys maassamme, se on koko ajan investoinut ja laajentunut ja harjoittaa tällä hetkellä toimintaansa uudistuneena ja varsin mittavissa puitteissa. Lohimaa on ollut perustamisestaan lähtien selvästi tunnetuin suomalainen kalastusmatkailuyritys kotimaassa ja jo pitkään myös ulkomailla. Samalla se on merkittävä työllistäjä ja vaikuttaja paikallisesti, perustelut jatkuvat.

Muikku sisävesien ammattikalastajien ykköskala
12:47 - 30.1.2008

Suomen sisävesillä ammatikseen kalastavat saivat vuonna 2006 saaliikseen 4500 tonnia kalaa. Määrä on noin 600 tonnia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Taloudellisesti tärkeimmät saalislajit olivat muikku ja siika, mutta myös kuha, hauki ja ahven olivat paikallisesti merkittäviä saalislajeja.

Sisävesien saaliista suurin osa meni vapaa-ajankalastajille, sillä
ammattikalastajien osuus kokonaissaaliista oli vain noin 15 prosenttia. Ammattikalastajien saalismäärässä oli mukana myös ammattikalastajien harjoittaman niin sanotun hoitokalastuksen saaliit.

Muikun osuus saaliista vuonna 2006 oli noin 2500 tonnia. Määrä oli noin 70 prosenttia 1980-luvun huippuvuosien muikkusaaliista. Alimmillaan muikkua saatiin saaliiksi vain noin 1000 tonnia vuosina 1991-1993.

Viime vuosina hyviä muikkusaaliita on saatu kautta maan ja erityisesti Vuoksen vesistön alueella saaliit ovat olleet kasvussa.

Siikasaaliit ovat vähentyneet 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Sen sijaan kuhasaalis on kasvanut tasaisesti. Haukisaalis oli vuoteen 2004 verrattuna selvässä kasvussa, kun taas ahvensaalis väheni huomattavasti, mikä selittyy pääosin hoitokalastuksen saalismuutoksilla.

Muikku silakan jälkeen arvokkain

Sisävesien ammattikalastuksen koko saalis tuotti vuonna 2006 noin 6,3 miljoonaa euroa, kun merialueen ammattikalastuksen saaliin arvo samaan aikaan oli 20,0 miljoonaa euroa.

Vuoden 2006 muikkusaaliin arvo sisävesillä oli noin 4,4 miljoonaa euroa. Muikku olikin silakan jälkeen arvokkain saalislaji Suomen ammattikalastuksessa.

Vuonna 2006 sisävesillä kalasti noin 650 ammattikalastajaa, joista runsas 300 sai vähintään 30 prosenttia toimeentulostaan kalastuksesta. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt 200:lla vuoteen 2004 verrattuna.

Ammatikseen kalastajien määrä on vähentynyt vuodesta 1980 lähtien yli 70
prosenttia, mutta vähentyminen on hidastunut viime vuosina. Yksittäisen kalastajan saalis on samaan aikaan kasvanut oleellisesti muun muassa pyyntimenetelmien kehityksen ansiosta.

Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kahden vuoden välein tekemästä tilastosta. Tiedot on kerätty postikyselynä sisävesien ammattikalastajilta.

Mukana seuraava kuva kertoo ammattikalastajien saalisjakauman eri lajien välillä sisävesillä.

Tilastojulkaisu on kokonaisuudessaan ladattavissa nettiosoitteesta: http://www.rktl.fi/julkaisut/j/411.html

Petovesikirppu silakan suupalaksi
10:00 - 28.1.2008

Pelätty Itämeren tulokaslaji petovesikirppu on löytänyt oman ekologisen
lokeronsa eikä ehkä olekaan suureksi vaaraksi kalakannoille. Petovesikirppu
on uinut Itämerelle laivojen painolastivesitankeissa.

Petovesikirppu herätti vuosia sitten suurta huolta, koska se syö silakalle tärkeää pientä eläinplanktonia, joka puolestaan syö leviä. Näin vesikirpun
pelättiin uhkaavan sekä silakan ravintosaatavuutta että levien
lisääntymistä.

Tutkija Maiju Lehtiniemi Merentutkimuslaitokselta kertoo Helsingin Sanomissa, että petovesikirppu on kotiutunut myös kalojen ruokalistalle. Sitä syövät erityisen ahnaasti silakka, kilohaili ja kolmipiikki, mutta
kelpaa se siialle, kuoreelle ja kymmenpiikillekin.

”Cercopagis pengoi eli petovesikirppu ei ole aiheuttanut mitään huolestuttavia ravintoketjumuutoksia. Se näyttää asettuneen omaan ekologiseen lokeroonsa, enkä odota enää suuria muutoksia”, Lehtiniemi sanoo.

”Tilanne tietysti elää, ja kun vähitellen lämpenee, petovesikirppu hyötyy
siitä.”

Tornionjoen lohisaalis kasvoi edellisvuodesta
12:11 - 22.1.2008

Vuoden 2007 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli noin 22 000 kg eli noin 2 650 lohta. Saalis lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta, mutta oli hieman pienempi kuin kaksi vuotta sitten.

Lohen poikastuotanto Tornionjoessa on ollut koko 2000-luvun runsaampaa kuin edellisinä vuosikymmeninä. Tornionjoki on Itämeren tuottoisin lohijoki ja sieltä on peräisin huomattava osa Itämerellä kalastetuista lohista, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Tornionjoen viehekalastusluvan lunasti viime vuonna noin 6 000 kalastajaa, joista lähes joka neljäs sai saaliiksi lohen. Luvan lunastaneista yli puolet oli ulkopaikkakuntalaisia. Kalastuspäiviä kertyi kuitenkin enemmän paikallisille kalastajille ja he myös saivat suurimman osan Tornionjoen lohisaaliista. Vuonna 2007 joella vieraili suomalaisten lisäksi noin 500 ulkomaalaista kalastusturistia 17:sta eri maasta.

Suurin osa viime vuoden lohisaaliista koostui vanhoista useamman merivuoden ikäisistä lohista, mikä nosti saalislohien keskipainon yli kahdeksaan kiloon. Etenkin kesäkuussa Tornionjoesta saatiin keskimääräistä enemmän isokokoisia lohia. Suurimmat ylittivät yli 20 kilon painon. Loppukaudesta saaliiksi saatiin kuitenkin myös pieniä, yhden merivuoden lohia.

Lohen vaelluspoikasia keskimääräistä enemmän

Poikasseurantojen perusteella Tornionjoesta lähti vuonna 2007 merivaellukselle noin 800 000 lohen luonnossa syntynyttä vaelluspoikasta. Vertailun vuoksi 1980- ja 1990-luvuilla vaelluspoikastuotanto oli 100 000 - 200 000 yksilöä vuodessa. 2000-luvulla vaelluspoikastuotanto on ollut keskimäärin 700 000 yksilöä vuodessa.

Vuonna 2007 sekä kesänvanhojen että vanhempien lohen jokipoikasten tiheydet laskivat hieman vuoden 2006 ennätyksellisistä tiheyksistä. Poikastiheydet olivat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden keskitiheyksiä korkeampia. Eri-ikäisten poikasten suhteellisen runsas esiintyminen ennakoi vaelluspoikastuotannon säilyvän nykyisellä suuruustasolla myös lähitulevaisuudessa.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämistavoitteet päivitetty
09:17 - 29.10.2007

Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategian. Strategia sisältää vapaa-ajan kalatalouden toiminnan
suuntaviivat vuosille 2007 - 2010.

Strategiaan on listattu kuusi ajanmukaistettua vapaa-ajan kalatalouden kehittämistavoitetta. Vuoteen 2010 mennessä tavoitteena on muun muassa, että luontaisesti lisääntyviä kalakantoja hyödynnetään vapaa-ajankalastuksessa monipuolisesti ja kestävästi, kalakantoja hoidetaan suunnitelmallisesti,
vesistöjen tila pysyy ennallaan tai paranee ja vapaa-ajankalastus säilyy Suomessa merkittävänä luontoharrastuksena.

Tavoitteisiin pyritään kahdeksalla toimenpidekokonaisuudella. Strategiassa toimenpiteiksi listataan esimerkiksi kalakantojen säilyttäminen ja vahvistaminen, kalojen elinympäristön tilasta huolehtiminen, kalastusmatkailun edistäminen ja kalastuksen valvonnan kehittäminen.

Strategiaan on koottu myös tähän mennessä toteutuneet kehittämishankkeet ja toimenpiteet.

Päivitetyssä strategiassa esitettävät vapaa-ajan kalatalouden keskeiset tavoitteet pohjautuvat alkuperäisen, vuonna 2001 valmistuneen vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteisiin. Päivityksessä on otettu huomioon vuoden 2006 loppuun mennessä toteutuneet toimenpiteet ja toimintaympäristön muutosten tuomat uudet haasteet. Päivitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla virkamiestyönä.

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia on vapaa-ajan kalatalouden hallintoa, alan tutkimustoimintaa sekä järjestötoimintaa ohjaava asiakirja, joka osaltaan täydentää maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiaa.

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys -asiakirja sekä siitä tehty esite löytyvät
verkosta:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/
julkaisut.html

Longinojalla talkoillaan jälleen
21:00 - 16.9.2007

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaosto Taimentiimi järjestää yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa jälleen kunnostustalkoot Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla.

Talkoot ovat Longinojan historiassa seitsemännet. Talkoilla on luotu taimenille luontainen mahdollisuus lisääntyä ja siinä on onnistuttukin.

Joka vuosi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat saavat sähkökoekalastuksissa luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia.

Tämän vuoden talkoilla on tavoitteena saada monipuolistettua aikoinaan perattua uomaa kaloille suojaisammaksi.

Talkoot alkavat sunnuntaina 23.9 klo 10 alkaen Malmilla. Talkooalue sijaitsee Riihenkulman ja Karviaistien väliin jäävällä puistoalueella. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee kätevästi paikalle esimerkiksi junilla P, K, I, N ja busseilla 73b, 79, 512, 522.

Karttalinkki

Talkoisiin voi ilmoitteutua Juha Saloselle numeroon 050 594 9998 tai sähköpostitse osoitteeseen juha.salonen@skes.org

Vantaanjoen nousutaimenista kaivataan havaintoja
11:14 - 27.8.2007

Vantaanjokeen nousevista taimenista halutaan tietoja, jotka kerää Virtavesien hoitoyhdistys Virho. Näin saadaan tutkittua, miten hyvin taimen nousee ja kutee joessa.

Vantaanjokeen nousevia taimenia näyttää olevan Vanhankaupunginkoskella tällä hetkellä varsin mukavasti. Havaintoja nousutaimenista on tehty myös Vantaankoskella. Nousutaimenia saattaa olla myös Nukarinkoskella.

Pari vuotta sitten nousutaimen saatiin Nukarinkoskelta näihin aikoihin.

Olisi hyvä jos nousevista taimenista ja lohista saataisiin tietoja esim. tämän uutisen kommenttien kautta.

Tiedot voi lähettää sähköpostilla suoraan Virholle osoitteeseen havainnot@virtavesi.com

Kaikki havainnot nousevista taimenista ja lohista ovat tärkeitä. Pienikin yksittäinen havainto voi olla tärkeä, joten se kannattaa lähettää. Mitä
ylempänä joella havainto tehdään, sitä merkittävämpi se voi olla.

Kuva: Keijonen: (102cm lohi Vantaanjoen Pitkäkoskelta)

Kerro kalahavainnoistasi!
17:05 - 9.7.2007

Tietyt kalalajit kertovat läsnäolollaan tai puuttumisellaan paljon vesistöjen tilasta. Karuissa vesissä viihtyvät kalat ovat monin paikoin taantuneet, ja vastaavasti rehevyyttä suosivat lajit ovat levittäytyneet uusille elinalueille. Nyt kerätään tietoa muutamasta lajista.



Vesiympäristön tilaa kuvaaviksi indikaattorilajeiksi Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut harjuksen, mudun, säyneen,
särjen ja sorvan. Nämä lajit viihtyvät usein rantavesissä ja ovat tavallisen onkimiehenkin tavoitettavissa. Näistä lajeista harjus, mutu ja säyne viihtyvät karuissa ja hapekkaissa vesissä, särki ja sorva taas rehevissä ja
vähähappisemmissakin ympäristöissä.

Havaintoja kaivataan myös vuonna 2005 Suomesta ensi kerran havaitusta hopearuutanasta. Sitä on tähän mennessä löydetty muutamasta paikasta etelärannikolta, mutta se tulee todennäköisesti leviämään vielä paljon laajemmalle maassamme.

Kalahavainnot voi ilmoittaa internetissä toimivaan Luonnontieteellisen
keskusmuseon havaintopäivä-kirjaan, joka löytyy osoitteesta www.hatikka.fi.
Palveluun kirjautumalla jokainen luo oman havainto-päiväkirjansa, johon voi tallettaa havaintoja. Havaintoihin pyydetään ilmoittamaan havaintopaikan sijainti mahdollisimman tarkkaan.

Kuha-aika parhaimmillaan
08:47 - 5.7.2007

Kuhakannat ovat viime vuosikymmenen lämpimien kesien ansiosta voimistuneet
lähes kaikkialla ja kuhaa on nyt runsaasti lähes kaikissa suurissa
järvissämme Lappia lukuun ottamatta sekä eteläisen Suomen rannikolla.
Pintavesien lämmettyä ja kuhien kudun mentyä ne syövät ahneesti ja tarttuvat
vieheisiin. Uistelijan ja heittokalastajan kannattaakin nyt suunnata
kuhapaikoille.

Alkukesästä kuha oleskelee matalammilla ja ensiksi lämpiävillä vesialueilla.
Lämmittelemässä olevan kuhan voi tavoittaa heittokalastusvälineillä jopa
päivällä auringon lämmittämien kivien ja luotojen läheisyydestä. Päivisin
kuhat oleskelevat yleensä aivan pohjassa, mistä niitä voi parhaiten
tavoitella jigeillä tai syvänne- ja painouistimilla.

Kuhavieheet voivat olla hyvin värikkäitä ja fluorisoivia. Keltaisen,
oranssin, kullan ja valkoisen sekä kirkkaassa vedessä sinisen sävyt ovat
kuhalle ottavia viehevärejä. Sopiva viehekoko on haukiviehettä selvästi
pienempi, vain 8-11 cm, sillä kuha on pienisuinen kala kuten ahvenkin.

Vetouistimella kuhia saa alkukesästä parhaiten aivan pintavedestä
matalikoiden ja karikoiden läheisyydestä. Paras uisteluaika kuhalle on
illalla auringonlaskun jälkeen ja aamuvarhainen, heinäkuussa läpi yönkin.

Kesän edetessä ja vesien lämmettyä syvemmältäkin ovat parhaita kuha-alueita
syvänteiden pintavedet sekä syvännealueiden luotojen reunamat. Loppukesällä
kuhat oleskelevat päiväaikaan syvemmällä, jolloin niiden tavoittamiseen
tarvitsee painosyvääjän tai syvätakilan.

Alamittaa ylöspäin

Yli puolivuosisataa sitten kalastusasetuksella säädetty kuhan 37 cm alamitta
ei vastaa nykyajan tutkimustietoa kuhan lisääntymiskoosta taikka tuottavasta
pyyntikoosta. Niinpä useat kalastusalueet ovat määränneet kuhan alamitaksi
40-45 cm. Tämä on otettava huomioon kuhaa uisteltaessa tai muutoin
pyydettäessä.

Kuhan verkkokalastus kannattaa jättää kylmän veden aikaan, sillä kuha kuolee
helposti verkkoon ja pilaantuu nopeasti. Kesällä kuhan saa varmimmin elävänä
käsiteltäväksi viehekalastusvälineillä. Tainnutuksen jälkeen kuha pitäisi
verestää välittömästi, suolistaa heti, kun veri on poistunut, ja jäähdyttää
jo veneessä kylmälaukkuun varatuilla jäillä.

Alle puolet maksaa kalastusmaksut
23:36 - 20.6.2007

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan alle puolet maksuvelvollisista vapaa-ajankalastajista on maksanut kalastuksenhoitomaksun. Myös läänikohtaisen viehekalastusmaksun ilmoittaa maksaneensa kaksinkertainen joukko maksusuorituksiin verrattuna.

Kalastuksenhoitomaksuja suoritetaan vuodessa noin 300 000, kun maksuvelvotteisia vapaa-ajankalastajia arvioidaan olevan lähes 700 000. Jos kaikki maksamattomat kalastajat olisivat maksaneet edes viikkomaksun, siitä olisi tullut 2,3 miljoonaa euroa nyt kertyneen 5,5 miljoonan lisäksi.

Osa vapaa-ajankalastajista tuntee kalastusmaksuja koskevat säännöt huonosti, ja sekoittaa keskenään eri maksujen ja jokamiehenoikeuden tarjoamat kalastusoikeudet. Tietoa maksuasioista saadaan yleisemmin lähipiiristä, kuin virallisten lähteiden tai median kautta.

Yleistä on myös, että vapaa-ajankalastajat eivät koe tarvitsevansa tietoa kalastusmaksuista, eivätkä siksi hanki sitä mistään. Tähän varmasti vaikuttaa, että maksut eivät koske kaikkia kalastajia ja kalastuksen muotoja.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan kalastusmaksujen maksaminen on vähentynyt, vaikka kalastusharrastukseen yleensä ollaan valmiita käyttämään rahaa. Erilaisia maksullisia kalastuspalveluita käytti joka viides kalastanut henkilö. Yleisimmin maksullisia kalastuspalveluita käyttivät yksinäiset miehet ja aikuiset pariskunnat.

Kalastuksenhoitomaksu pitää suorittaa, jos on 18 - 64-vuotias ja harrastaa muuta kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista. Koko vuoden maksu on 20 euroa ja 7 vuorokauden maksu on 6 euroa. Samat ikärajat koskevat myös läänikohtaista viehekalastusmaksua.

WWF julisti juhannusrauhan vesiluonnolle
08:35 - 15.6.2007

WWF julisti torstaina perinteisen juhannusrauhan vesiluonnolleTammisaaren kansallispuistossa. WWF vetoaa juhannuksen juhlijoihin, jotta he välttäisivät liikkumista lintujen pesimäluodoilla ja huomioisivat muutenkin luonnon kesänvietossaan.

WWF kannustaa kesälomalaisia, merellä liikkujia ja mökkeilijöitä ympäristöystävällisiin lomanvietto- ja kulutustapoihin Itämeren tilan parantamiseksi.

WWF on perinteisesti julistanut juhannusrauhan vesiluonnolle ja tänä vuonna se tapahtui Tammisaaren kansallispuistossa Rödjanin luontotuvalla Älgön saaressa. Luontotuvalla palvelee kesän ajan WWF:n opas, joka tutustuttaa matkailijoita saaren luontoon.

Juhannuskokko kannattaa polttaa muualla kuin sellaisella rantakalliolla, jolta ravinnepitoinen tuhka huuhtoutuu veteen rehevöittämään sitä. Kokkoa ei pidä tehdä koskaan lintuluodolle, koska juhannuksen aikaan monilla linnuilla on vielä pesiintä kesken tai kuoriutuneet poikaset vaativat vielä emojen huolenpitoa.

Pesät ovat hyvin naamioituja, ja aikuisten lintujen oleilu luotojen lähellä juhannuksen aikaan on yleensä merkki pesinnästä, vaikkei pesiä näkyisikään. Nuotion saa tehdä vain merkityille tulentekopaikoille, mutta ei sinnekään avotulta metsäpalovaroituksen aikana. Esimerkiksi kansallispuistoissa nuotionteko on kiellettyä.

Ruokavalinnat tärkeitä

Lomailija voi ottaa Itämeren huomioon monella muullakin tavalla.

"Esimerkiksi luomuruoan suosiminen tukee puhdasta ja ympäristöystävällistä ruoantuotantoa. Lisäksi lähiruoan käyttäminen vähentää kuljetusmatkoja ja siten syntyy vähemmän vesistöjä rehevöittäviä typpipäästöjä", muistutti WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

"Kalan ystävien toivotaan ostavan mieluummin luonnon- kuin kasvatettua kalaa. Merkittävää on välttää alimittaisten kalojen ostamista ja pyytämistä - on tärkeää, että kala ehtii kutea ainakin kerran, ennen kuin se pyydetään."

Mökillä on helppo kompostoida kaikki aines: keittiöjäte, kahvin- ja teenporot, suodatin- ja talouspaperit, hedelmien ja vihannesten kuoret, munankuoret, rikkaruohot, muu puutarhajäte ja luonnonkuidut. Mökillä voi myös kierrättää aivan kuten kotonakin.

Tiskivesiä ei tule heittää suoraan vesistöihin, vaan imeyttää maahan. Imeytyspaikka on syytä vaihtaa muutaman vuoden välein.

"Vesistöjen rehevöitymistä voi välttää myös, kun ei päästä mattojen pesuvesiä suoraan vesistöihin. Tärkeätä on myös käyttää fosfaatittomia pesuaineita ja olla huuhtomatta mattoja meressä tai järvessä", Luukkonen kehotti.

Muista kalastusluvat!
21:13 - 9.6.2007

Kesämökkikausi on aluillaan ja runsaat 80 0000 kansalaista suuntaa lähes puolelle miljoonalle maamme vapaa-ajanasunnolle. On hyvä muistaa, että kalastuslupien tulee olla kunnossa.

Kesämökkiläisistä yli puolet harrastaa kalastusta ja vapaa-ajankalastuksen profiilitutkimuksen mukaan Suomessa kalastuspäivistä 50 prosenttia vietetään kesämökin läheisyydessä. Vapaa-ajanasunnon läheisyydessä verkko ja katiska ovat onkimisen ohella tärkeimpiä pyyntivälineitä. Tilastojen mukaan valitettavan monilta jää kalastuksessa tarvittavat maksut ja luvat lunastamatta.

Kesämökkiin kuuluu yleensä tilan osuus yhteisiin kalavesiin. Tämä antaa osakkaana jokamiehenoikeutta laajemman kalastusoikeuden osakaskunnan yhteiselle vesialueelle.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat mökkivesillä kaikille maksuttomia jokamiehenoikeuksia, joista poikkeuksen tekee vain lohi- ja siikapitoisten vesien koski- ja virtapaikat sekä viranomaispäätöksellä kielletyt erityiskalastuskohteet.

Muuhun kalastukseen kuin onkimiseen ja pilkkimiseen tarvitsevat 18-64 -vuotiaat aina kalastuksenhoitomaksun. Maksu on 20 euroa kalenterivuodelta tai 6 euroa 7 vuorokauden ajalta ja se maksetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille 166030-1011496.

Virvelöintiin tai uisteluun yhdellä vetouistimella, jossa voi lisäksi olla painouistin tai syvääjä, tarvitsee 18-64 -vuotias läänikohtaisen viehekalastusmaksun tai paikallisen osakaskunnan tai kalastusalueen luvan. Useammalla vieheellä ja vavalla tapahtuvaan vetouisteluun tarvitsevat kaikenikäiset aina paikallisen vesialueen omistajan luvan.

Pyydyskalastukseen verkoilla, katiskoilla jne. tarvitaan aina kalaveden omistajan lupa. Kesämökkiläinen saa osakkaana ainakin yhden yksikön tilan vesiosuuteen perustuvana. Useimmat osakaskunnat myyvät pienosakkaille myös lisäyksiköitä. Myytävien pyydysyksiköiden hinnat ja määrät vaihtelevat eri osakaskunnissa. Parhaiten paikalliset pyydysluvat ja -määräykset selviävät osakaskunnan puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Joillakin järvillä kalastusalue tai useampi osakaskunta yhdessä myyvät pyydyskalastukseen laajempaa yhteislupaa.

Kalastusmaksut voi suorittaa internetin välityksellä sivulta www.mmm.fi.

Läänikohtainen viehekalastusmaksu

Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa/kalenterivuosi tai 6 euroa/7 vuorokautta ja se maksetaan kalastuslääneittäin Nordean tilille seuraavasti: 166030 - 106594 Etelä-Suomen lääni

166030 - 106602 Länsi-Suomen lääni

166030 - 106610 Itä-Suomen lääni

166030 - 106628 Oulun lääni

166030 - 106636 Lapin lääni

Lähetä linkki maratonblogista
12:15 - 26.5.2007

Kalamaratoneista on tähän mennessä kirjoitettu erilaisia tarinoita ja blogeja vaikka kuinka monta. SKES on päättänyt kerätä nämä linkkilistaksi eri vuosilta ja peräänkuuluttaa osoitteita.

Oletko itse kirjoittanut Kalamaratonista jutun jonnekin? Tiedätkö jossakin nettiviidakossa olevan jonkin toisen kirjoittama juttu? Lähetätkö linkin meille näiden sivujen palautteen kautta ja kokoamme nämä tarinat kaikkien muidenkin luettavaksi.

Joukkueet voivat myös lähettää omia valokuviaan Kalamaratonista, jos haluavat niitä julki SKES:n sivustoilla. Avaamme albumin lähiaikoina. Kuviin tulee laittaa maininta kuvaajasta, kuvassa olevat henkilöt, kuvan ottovuosi ja täsmällinen kellonaika sekä tietysti paikka. Lähetä kuvat jukka.halonen(at)skes.fi.

Sähkölinjat vaaran paikkoja onkijoille
21:14 - 25.5.2007

Onkijoille on viime vuosina sattunut eräitä vakavia onnettomuuksia suurjännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä. Pitkät hiilikuituiset onkivavat ovat yleistyneet ja sähköä johtavina ne ovat vaarallisia sähkölinjojen alla. Nyt onkikauden alkaessa on kalastuksen harrastajien ja onkikilpailujen järjestäjien syytä olla tarkkana ja havaita vaaran paikat ajoissa.

Pari vuotta sitten sattui onkikilpailun yhteydessä kuolemaan johtanut sähkötapaturma, kun onkija sai sähköiskun 20 kV:n avojohdosta hiilikuituvavan välityksellä. Vastaavia onnettomuuksia on sattunut monena kesänä. Usein onnettomuudet ovat sattuneet onkikilpailuissa, joissa kilpailijat liikkuvat paljon paikasta toiseen etsiessään parasta onkipaikkaa. Onnettomuustapauksissa onkija on esimerkiksi kulkenut sähkölinjan alta pitäen pystyasennossa pitkää hiilikuituista onkivapaa.

Hiilikuituvavat voivat olla jopa yli 10 metrin pituisia. Suurjännitteisten sähköjohtojen läheisyydessä sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Virta "hyppää" pienen ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu liian lähelle. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi sen näkyvyyden takia. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen. Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita.

Onkijoilla on aina syytä varovaisuuteen sähkölinjojen läheisyydessä, muistutetaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä. Kalastuskilpailut on suunniteltava siten, ettei kilpailualueella ole vaaran paikkoja ja että onkijat osaavat käyttää turvallisia kulkureittejä. Kilpailun järjestäjän on tarvittaessa järjestettävä valvonta riskialttiille paikoille sekä merkittävä vaara-alueet maastoon ja kilpailukarttaan.

Uhanalaista Saimaannieriää istutetaan Päijänteelle
21:12 - 25.5.2007

Päijänteen ristiselälle istutetaan perjantaina 5000 uhanalaisen saimaannnieriän poikasta. Istutusten myötä toivotaan, että Suomen suosituimmasta vapaa-ajankalastusalueesta tulisi entistäkin suositumpi kalastajien keskuudessa.

Keski-Suomen Kalatalouskeskus istuttaa Pohjois-Päijänteen Ristinselälle, Suomen järvien syvimmän kohdan (96 m) läheisyyteen perjantaina kaikkiaan 5000 noin 100 gramman painoisia nieriöitä.

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaannieriän alkuperäiskantaa on jäljellä enää ainoastaan Saimaan alueella Kuolimossa. Nieriä vaatii menestyäkseen kirkkaita ja syviä vesialueita, joissa vesi säilyy kesälläkin riittävän viileänä.

Saimaan kannasta peräisin olevia istukkaita on viime vuosina istutettu moniin itäisen Suomen suuriin järviin. Päijänne on tehdyissä tutkimuksissa osoittautunut järveksi, jossa nieriä myös voisi menestyä.

- Kyseessä on äärimmäisen kiinnostava laji. Tarkoituksena on panostaa istutuksiin koemielessä tänä ja ensi vuonna. Jos kalat kasvavat hyvin ja kalastajat saavat saaliista, istutuksia jatketaan, toteaa kalatalouskonsulentti Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Istutusten pitkän ajan toiveena on saada luotua Päijänteelle oma itsenäisesti lisääntyvä nieriäkanta.

Nieriä on kalastajien keskuudessa arvostettu lohikalalaji ja erinomainen ruokakala. Halutun kalalajin istutus on kalastajille merkki myös siitä, että lupamaksujen maksaminen kannattaa. Lupamaksut palautuvat kalastajille kalaveden hoitotyön ja uusien kalaistutusten kautta.

(Kuva: Tapio Gustavsson, Kalatalouden keskusliitto)

Kalamaraton 2007 rikastutti kolmella uudella lajilla
16:12 - 21.5.2007

Vuoden 2007 Kalamaraton ylsi kaikkien aikojen kisaennätykseen. Joukkueet nimittäin saivat saaliikseen kaikkiaan 32 eri kalalajia. Uusia tuttavuuksia olivat siloneula, piikkikampela ja toutain.

Seitsemättä kertaa kisatun maratonin ykkönen oli joukkue Pietarit 1, jolle voittapokaalin pokkaaminen on tuttua puuhaa. Tämänkertainen voitto oli sille jo neljäs. Pietarin kalansaalis muodostui 21 lajista, mikä sivuaa kisaennätystä. Samoilla luvuilla Kalamaraton on voitettu kahtena edellisenäkin vuotena.

Yhdellä lajilla voiton hävisi viime vuoden mestari Symbioosin kalakerho 1, joka tavoitti siimansa päähän 20 eri kalalajia. Kolmas oli AC Delirium. Nämä kolme joukkuetta vuorottelivat johdossa pitkin kisan huipennusta.

Kilpailuun osallistui 44 joukkuetta. Tämäkin luku sivuaa aiempaa osanottoennätystä. Kalamaratonissa palkittiin perinteisesti myös "ässälajit" eli lajit, jotka tarttuivat vain yhden joukkueen haaviin. Tämän vuoden ässiä olivat seipi, kampela, siloneula ja suutari.

Ensimmäisenä kymmenen lajia keräsi saaliikseen Siloneula 1. Tämä onnistui ajassa 14.02 eli matkat huomioon ottaen reilusti alle kahdessa tunnissa.

Kilpailun, ja itse asiassa koko kisahistorian suurimman vonkaleen pyydysti joukkue Vallilan Guru ja Humala 1, jonka Töölönlahdesta saalistama hauki painoi 8,620 kiloa. Se oli samalla kertaa kilpailun ja koko kilpailuhistorian suurin kala. Samasta paikasta nousi ihmisten ilmoille toinenkin suuri hauki, jolle mitattiin painoa yli viisi kiloa, joten kauas ei Suomen pääkaupungissa tarvitse lähteä suuria kaloja pyytämään.

Yleisimmät saaliskalat olivat nytkin ahven, särki, pasuri, kiiski, salakka ja silakka. Tuomaristo valitsi perinteiseen tapaan "hauskimman" joukkueen nimen. Palkinto meni joukkueelle "Mutu tuntuma".

Korkeasaaren saukoilla peijaiset luvassa
15:29 - 15.5.2007

Perinteiseen tapaan Kalamaratonin ylijäämäkalat menevät Korkeasaaren saukkojen suuhun. Joukkueet voivat toki pitää saaliinsa itsellään, mutta monet särkikalalajit ovat jääneet saukkojen syötäviksi. Järjestäjät toimittavat ne tuoreina suoraan Korkeasaareen.

Tästä syystä kilpailijoita muistutetaan, että he eivät jättäisi koukkuja kalojen kitaan. Ne ovat epämiellyttävää purtavaa saukoille. Jos tällainen kala on tuotu tuomariston eteen, siitä on syytä etukäteen mainita ja sitä ei liitetä Korkeasaaren pussiin.

Stadionki taas 20. toukokuuta
22:14 - 14.5.2007

Helsingin kesäisen kalastuskauden virallinen avaus tapahtuu sunnuntaina 20. toukokuuta, kun Stadionki kisataan jo kymmenennen kerran. Silloin tavoitellaan kirjolohia tosissaan.


Stadiongessa tavoitellaan saaliiksi sekä Mustikkamaalle juuri ennen kisaa istutettuja kirjolohia että kaikkia muitakin ongella ja virvelillä tavoiteltavia luonnonkaloja - kaikki kalat lasketaan saalispussiin mukaan rauhoitettuja lajeja lukuunottamatta.


Kilpailualueena on koko Mustikkamaa, mutta suurin tunnelma keskittyy kisakeskuksen Honkaluodon ympäristöön ja jonne kirjolohet istutetaan.


Voitot on enimmäkseen ratkaistu juuri kirjolohilla. Saalismäärät neljän tunnin kisassa ovat olleet varsin korkeita. Ennätystä pitää hallussaan Tomi Stranden vuodelta 2006, jolloin eväkkäitä kertyi voittopussiin Tommi Vuorio 39,560 kg. Klaukkalalainen Kortelainen on myös tuplavoittaja, kuten helsinkiläinen Tomi Stranden.

Stadionki alkaa sunnuntaina klo 11.00 ja päättyy 15.00. Kisassa on kaksi sarjaa; aikuiset ja alle 15-vuotiaat. Osanottomaksu on aikuisilta 10 ja lapsilta 5 euroa. Kisapaikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, sillä paraatipaikoille Honkaluodon sillalla on tungosta.


Stadiongen istutusalueella on kalastuskielto klo 10-11. Lisätietoja Juha Saloselta 050-594 9998.

Pääministeri Vanhanen Kalamaratonin suojelijaksi
06:40 - 7.5.2007

Pääministeri Matti Vanhanen on lupautunut Helsingissä 19.-20. toukokuuta järjestettävän suuren kalastusviikonlopun suojelijaksi. Pääkaupungissa kisataan tuolloin perinteiset Kalamaraton ja Stadionki -kilpailut.

Jo seitsemättä kertaa järjestettävä Kalamaraton kestää täydet 24 tuntia ja siinä tavoitellaan saaliiksi mahdollisimman monta eri kalalajia 2-3 kisaajan joukkuein. Sallittuja pyyntivälineitä ovat onki, virveli, pilkki ja perho.

Viime vuonna voittajajoukkue Symbioosin kalakerho sivusi kisaennätystä pyydystäen saaliikseen 21 kalalajia. Kaikkiaan kisassa saatiin 27 lajia. Kisahistorian yleisimpiä lajeja ovat ahven, särki, kiiski, pasuri, salakka ja silakka. Harvinaisempia kisassa saatuja lajeja ovat mm. hopearuutana, mustatokko, törö ja suutari.

Kalamaraton laajenee ensi vuonna myös Kotkaan, jossa on tarkoitus järjestää sama kisa samaan aikaan samoin säännöin.

- Kalamaratonin viehätys on siinä, että joukkueen pitää osata olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeiden välineiden kanssa. Kilpailu on opettanut kalastamaan sellaisia lajeja, joita aiemmin ei ole arvostettu, tapahtuman järjestäjän Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen sanoo.

Kalamaraton alkaa ja päättyy Helsingin Mustikkamaalle. Siellä kisataan sunnuntaina 20.5. myös kaiken kansan Stadionki -tapahtuma. Helsingin kaupungin liikuntavirasto vauhdittaa onkijoiden pyyntimahdollisuuksia kirjolohi-istutuksin. Stadiongessa on mahdollisuudet todella suuriin saaliisiin - viime vuoden voittaja Tommi Vuorio sai saaliikseen huikeat 40 kiloa kirjolohta!

Tapahtumista lisää Kalamaraton osiosta.

Perhokalastuksen MM-kilpailusta historian suurin
05:38 - 24.4.2007

Suomessa järjestettävään perhokalastuksen MM-kilpailuun on ilmoittautunut 24 maan edustus. Osallistuvien maiden määrä on tähän saakka suurin vuodesta 1981 ympäri maailmaa järjestetyissä kilpailuissa. Perhokalastuksen MM-kilpailut järjestetään 13.-20. kesäkuuta 2007 Kemissä ja Simojoella.

Ulkomaiset perhokalastajat ovat osoittaneet erityistä kiinnostusta Suomessa järjestettäviin MM-kilpailuihin. Ilmoittautuneiden maiden määrä ylittää jo nyt aiemmat ennätykset. Mukaan voi tulla vielä lisää viime hetkellä ilmoittautuvia maita. Kutsut on lähetetty 30 maalle.

Kauimmaiset kalastajat saapuvat Australiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista ja Etelä-Afrikasta. Kilpailuun saapuu yhteensä noin 200 ulkomaista vierailijaa. Naapurimaamme Ruotsi ei ole vielä ilmoittautunut. Perhokalastuksen MM-kilpailut järjestettiin edellisen kerran Suomessa vuonna 1989. Kuusamoon saapui tuolloin 18 maata.

Simojoella kalastetaan kilpailussa harjusta ja taimenta. Kalastus tapahtuu perinteisin perhokalastusvälinein. Ranuan ja Simon kuntien alueella vapaana virtaavassa Natura-joessa on vahva luontainen harjuskanta. Tulevien MM-kilpailujen saaliiden arvioidaan olevan yli 1000 harjusta.

Taimenen luontainen kanta ei ole Simojoessa voimakas. MM-kilpailua ennen kevään aikana jokeen istutetaan taimenta. Simojoessa elää tunnetusti myös luontainen lohikanta. Lohi ei kuulu kuitenkaan hyväksyttäviin kilpailukaloihin.

Kilpailussa kalastetaan myös järvellä. Kalastuskohteeksi on valittu Veitsiluodon Kalapaikka -niminen tekojärvi Kemissä. Järven kalasto on istutettua kirjolohta, taimenta, nieriää ja harjusta, sekä luontaista siikaa. Veneistä tapahtuva kalastus monipuolistaa kilpailua. Tulevilta maailmanmestareilta vaaditaan nyt monipuolista kalastuksen osaamista seisovassa ja virtaavassa vedessä.

Kilpailun keskuksena toimii Kemin kaupunki. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua Kemissä järjestettäviin avajais- ja palkintojenjakotapahtumiin. Lisäksi kilpailua voi seurata Simojoella varsinaisina kalastuspäivinä 16.-18. kesäkuuta. Samassa yhteydessä järjestetään myös Nousulohimarkkinat Simossa.

Kevään kalaistutukset käynnistyneet
05:36 - 24.4.2007

Kalaistukset ovat alkaneet Selkämerellä, Perämerellä, Saaristomerellä, Suomenlahdella ja Vuoksen vesistöalueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuaa lohen ja taimenen vaelluspoikasia ympäri Suomea.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen mukaisesti keväällä 2007 noin 850 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen jokipoikasta ja noin 535 000 vaelluspoikasta. Lisäksi vesistöihin istutetaan noin 18 000 yksivuotiasta nieriää. Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen että kalastuksen turvaaminen.

Pääosa (yli 90 prosenttia) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa ja loput tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksilla. Hankinnat on kilpailutettu vuodesta 1999. Poikaset on kasvatettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimittamasta mädistä. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa.

Istutusten aikataulu, istutuspaikat ja määrät

Selkä- ja Saaristomeri sekä Suomenlahti huhti-toukokuu:

* 520 000 lohen joki- ja vaelluspoikasta
* 40 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta.

Vuoksen vesistöalue toukokuu:

* 82 000 Saimaan järvilohen joki- ja vaelluspoikasta
* 18 000 Saimaan nieriän poikasta

Perämeri touko-kesäkuu:

* 410 000 lohen jokipoikasta
* 70 000 lohen vaelluspoikasta
* 245 000 meritaimenen jokipoikasta
* 17 000 meritaimenen vaelluspoikasta.

Tenon ja Näätämön lohisaaliit kasvussa
22:14 - 17.4.2007

Viime kesänä Tenojoesta kalastettiin lohta 109 tonnia, mikä on runsaat 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lohisaalis Tenojoesta oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuosien 1972 - 2005 keskisaalis, joka on 135 tonnia, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta.

Näätämöjoen lohisaalis, lähes 13 tonnia, oli yksi suurimmista vuoden 1972 jälkeen. Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta. Saaliin ohella kerätään tietoja myös lohenkalastuksen muutoksista.

Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 63 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (29 t), paikkakuntalaiset (32 t) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat, esimerkiksi osakaskuntien sivuvesialueilla kalastaneet loma-asukkaat (2 t). Suomen puolen saalis oli 17 tonnia suurempi kuin Norjan saalis.

Näätämöjoen vesistöalueen lohisaalis oli 13 tonnia, mikä oli 82 prosenttia parempi kuin edellisenä vuonna ja selvästi suurempi kuin tilastointiajanjakson (1972 - 2005) keskimääräinen lohisaalis (8 t). Norjan puolella lohta saatiin 9 tonnia ja Suomen puolen saalis oli 4 tonnia.

Ainoastaan vuonna 1991 on Suomen puolelta tilastoitu suurempi lohisaalis (5 t) kuin kalastuskaudelta 2006. Koltta-alueen paikkakuntalaiset kalastivat 74 prosenttia (2,9 tonnia) Suomen puoleisesta lohisaaliista, Norjan puoleisesta lohisaaliista Neidenin paikkakuntalaisten käpäläverkolla saama osuus saaliista oli 13 prosenttia (1,1 tonnia).

Tenojoen Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat viime vuonna 790 kalastuslupaa, mikä oli hieman enemmän kuin edeltäneenä kesänä. Kalastusmatkailijoita kävi runsaat 8 700 eli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös lunastettujen kalastusvuorokausien määrä lisääntyi. Kalastusaikaa ostettiin yhteensä noin 30 600 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailija kalasti Tenojokivarressa keskimääräinen 3,5 vuorokautta.

Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 35 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Näätämöjoen kalastusmatkailijoiden määrä väheni Suomen puolella noin viidenneksen edellisen vuoden tasosta, Norjassa kalastusmatkailijoita oli edellisvuoden tapaan.

Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilökohtaisiin haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti. Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat.

Kalamaraton ensi vuonna myös Kotkassa
22:50 - 15.4.2007

Kalamaraton saa tällä tietoa rinnalleen sisarkisan Kotkaan ensi vuonna. Asiasta on alustavasti jo sovittu. Tänä vuonna kisataan jo seitsemättä kertaa Helsingin vesillä 19.-20. toukokuuta.

Kalamaraton on noussut suomalaisten kalastuskilpailujen aateliin. Se edellyttää osallistujiltaan poikkeuksellisen monipuolisia taitoja.

Vuorokauden kestävässä kilpailussa joukkueet tavoittelevat saaliikseen mahdollisimman monta eri kalalajia. Pikkuruinen kolmipiikki on siis yhtä arvokas lajipiste kuin vaikkapa viisikiloinen taimen. Viime vuosina voittajajoukkue on yltänyt yli 20 lajin saaliiseen.

Kaikki Helsingin kaupungin kalavedet ovat käytössä - sellaisella poikkeuksella ja täsmennyksellä, että veneestä kalastaminen on kielletty. Tällä säännöllä mahdollistetaan kilpailussa pärjääminen myös veneettömille joukkueille.

Ahvenen tai särjen saaminen saaliiksi ei ole monimutkainen juttu, mutta mustatokon, vimpan, hopearuutanan tai kymmenpiikin löytäminen siiman päähän vaatii jo erityistä osaamista ja kalapaikkojen tuntemusta. Kaikki nämä mainitut lajit on kilpailuhistoriassa pyydetty.

Tasatuloksen tullessa sijat ratkaistaan ns. kymmenennen kalalajin säännöllä eli kuinka nopeasti joukkue on tuonut kymmenen eri kalalajia tuomariston eteen Honkaluodon kisakeskukseen.

Ensi vuonna Kalamaratoniin on luvassa aivan uutta mielenkiintoa, sillä samanlainen sisarkilpailu tullaan käymään tuolloin Kotkassa. Vedet ovat aika lailla samankaltaisia, kotkalaisilla lienee lisänä lajivalikoimassa ennakkoon vain allikkosalakka, jollaista ei Helsingistä löydy.

Lisätietoja kilpailusta www.skes.fi tai 050-594 9998.

Keski-Suomen taimenkantoja vahvistetaan yhteistyöllä
22:48 - 15.4.2007

Keski-Suomen maakuntakalan järvitaimenen kantojen tilasta ja tulevaisuudesta huolta kantavat tahot ovat perustaneet Keski-Suomen järvitaimentyöryhmän, joka tähtää taimenkantojen vahvistamiseen.

Järvitaimenryhmä suosittaa taimenkantojen tilan parantamiseksi verkkokalastuksen säätelyn kehittämistä, taimenen alamitan nostoa ja istukkaitten merkitsemistä rasvaeväleikkauksella.

Kehitys onkin viime vuosina edennyt hyvään suuntaan. Kaikilta vähintään yksivuotiailta taimenistukkailta on maakunnassa jo kolmen vuoden ajan leikattu rasvaevä, jolloin ne voidaan erottaa villeistä luonnonkaloista. Yli kymmenessä koskikalastuskohteessa Keski-Suomessa harvalukuiset villit saalistaimenet on vapautettava ja käytännön toivotaan yleistyvän myös järvikalastuksessa. Järvitaimentyöryhmän mielestä maakunnan vesiin ei pidä istuttaa toistaiseksi muita kuin rasvaeväleikattuja taimenia.


Vasta perustettu Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä pyrkii edistämään villin järvitaimenkannan hyväksi tehtävää työtä ja parantamaan kalastusmatkailun edellytyksiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä tiedottaa järvitaimenkannan hoitoon liittyvistä asioista, koordinoi tutkimushankkeita, esittää uusia tutkimustarpeita, seuraa hoitotoimien kehitystä sekä kehittää seurantamenetelmiä.

Lisäksi työryhmä antaa lausuntoja ja myöntää niille koskikalastuskohteille Villin taimenen tunnustuksia ja logoja, joissa noudatetaan kalastussääntöjä, jotka tukevat taimenen luonnollista lisääntymistä. Näkyvyydellään työryhmä ylläpitää Keski-Suomen imagoa järvitaimenen maakuntana. Järvitaimentyöryhmän vetovastuu on Konneveden kalatutkimus ry:llä.


Keski-Suomi on eteläisen Suomen parasta järvitaimenen lisääntymis- ja kasvualuetta lukuisine koskineen ja järvineen. Järvitaimenkantojen tila on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä heikko. Poikastuotanto on useimmissa koskissa alhainen emokalojen vähäisen määrän vuoksi, mikä on pääosin seurausta järvitaimenen liian tehokkaasta kalastuksesta. Tämän vuoksi järvitaimenet eivät useinkaan ehdi lisääntyä ennen saaliiksi joutumista.

Ennätyskalarekisteriin 13 uutta Suomen ennätystä
23:35 - 21.3.2007

Vuonna 2006 nousi Suomen vesistä 12 uutta SE-kokoista kalaa. Myös villasaksiravun ennätys parani. Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt kaikkiaan 60 lajia.

Uusia ennätyksiä ovat ankerias 4,146 kg; hopearuutana 2,22 kg; kuore 0,250 kg; miekkasärki 0,86 kg; särki 1,096 kg ja säyne 3,89 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kivennuoliainen 16,2 cm; kivisimppu 12,1 cm; kymmenpiikki 11,5 cm; salakka 23,0 cm; siloneula 28,5 cm ja särmäneula 23,6 cm. Villasaksiravun uusi ennätyslukema on 8,5 cm, joka tarkoittaa selkäkilven leveyttä.

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 60 kalalajia, 1 nahkiaislaji ja 4 rapulajia, jos meri- ja järvilohi sekä meri- ja järvitaimen lasketaan eri lajeiksi. Listalta puuttuu harvinaisten ja satunnaisten lajien lisäksi mm. turska ja toutain. Kummastakaan ei ole 2000-luvulla saatu tai ainakaan punnittu ja ennätyskalalautakunnalle ilmoitettu niin isoa yksilöä, että SE-listalle pääsyyn tarvittava kilomäärä (turska 10,0 kg; toutain 5,0 kg) olisi täyttynyt.

Eniten SE-kaloja ovat rekisteriin ilmoittaneet seisovia pyydyksiä käyttävät kotitarvekalastajat. Suosituin pyydys on ollut verkko, jolla on saatu 25 ennätyskalaa. Vapavälinen (onki, pilkki, viehekalastus) on ennätyskaloja nostettu 14. Muista pyyntitavoista ovat listoille päässeet mm. rysä viidellä SE-kalalla ja kalantutkijoiden käyttämä sähkökalastus neljällä.

Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa'alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty. Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Ellei kalaa voi punnita, mitata ja valokuvata tarkasti ja luotettavasti tuoreeltaan, se on syytä pakastaa kokonaisena ilmatiiviissä pakkauksessa, jotta se voidaan myöhemmin tarkastaa.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä osoitteissa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Rekisteriin otettaville kaloille dokumentointivaatimukset ovat muuten samat kuin SE-listallekin, mutta siihen kelpuutetaan myös muilla kuin kaupan vaa'alla punnittuja vonkaleita. Niinpä rekisterissä voi olla isompiakin kaloja kuin SE-listalla.

Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net.

Keväinen siian ongintakausi on aluillaan
23:18 - 20.3.2007

Keväisen siian onginnan suosio on edelleen kasvussa meren rannikolla. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla virtapaikoilla, heti kun jää on sulanut sen verran että onkiminen on mahdollista. Parhaimmilla kalapaikoilla on tuolloin jopa tungosta.

Yksinkertaisimmillaan siian onginnassa on kyse pohjaonginnasta, jossa siimaan kiinnitetään sivusiimaan päähän muutama pienikokoinen terävä koukku. Koukkuihin laitetaan syötiksi tavallisesti mato.

Siikalitka heitetään sopivaksi katsomaan paikkaan ja annetaan valua pohjaan. Tämän jälkeen siimaa kiristetään niin että se tiukkenee ja laitetaan vapa pystyyn kivenkoloon - ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.

Kalan tarttuessa syöttiin kannattaa odotella hetki ennen kuin tarttuu onkeen ja suorittaa vastanykäyksen kalan tartuttamiseksi. Siika tarttuu syötiin varovaisesti eikä ole vielä ehtinyt niellä matoa, jos kalastaja nykäisee heti vavan kärjen liikahtaessa.

Siika liikkuu parvina ja kun parvi sattuu kohdalle voi muutamassa minuutissa saada useita kaloja. Parasta aikaa on yleensä aamu, mutta siikaa voi saada iltapäivään asti.

MUISTA: Kyseessä on siis kelaonginta, jolloin 18 vuotta täyttäneellä kalastajalla on oltava valtion kalastuksenhoitomaksu maksettuna ja mikäli vesialueen omistaja niin vaatii, myös lupa vesialueen omistajalta.

Läänikohtainen viehekalastuslupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Paikoitellen vesialueen omistaja on tehnyt päätöksen, että siian kelaonginta (kuten myös silakan onkiminen litkalla) on vapautettu vesialueen omistajan maksusta. Tuolloin vapojen lukumäärää voi olla paikallisesti rajoitettu, jotta kalapaikkoja riittää kaikille.

Siian onginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä, maan vielä ollessa jäässä, kalastukseen erikoistuneista liikkeistä. Myös mikrossa sitkistetty katkarapu on kelvollinen syötti.

Oulujärvi SM-pilkin kisanäyttämönä
17:13 - 11.2.2007

SM-pilkin esikisa kisataan 18. helmikuuta Oulujärven Paltaselällä Kajaanissa. Kilpailuaika on klo 10-14. Tasan kuukautta myöhemmin käydään samalla paikalla taistoa virallisesta pilkinnän SM-tittelistä.

Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin vesistö, joten tilaa pilkkimestaruuksien ratkomiseen riittää. Aiemmin siellä on kisattu SM-tittelistä vuonna 1988. Silloin järvi ei huikeita saaliita kilpailijoille suonut, mutta tänä vuonna on odotettavissa koviakin tuloksia.

Kilpailualue sijaitsee Oulujärven itäpäässä ja on suuruudeltaan noin 25 neliökilometriä. Lähtöalueelta takarajalle on pisimmillään matkaa kuutisen kilometriä. Veden syvyys vaihtelee kartan mukaan noin metristä jopa 17 metriin.

Sääolot ovat Kajaanissa talviset. Jään ja lumen paksuutta voi seurata suoraan Kainuun Vapaa-ajankalastajien kotisivuilta: http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/.

Jäätä on tällä hetkellä noin 30-35 cm ja lunta 10-20 cm. Kävely tai juokseminen omille apajille lienee siis suhteellisen vaivatonta. Samoilta kotisivuilta löytyy paljon muutakin asiaa kilpailuihin liittyen.

Oulujärven ahvensaaliit ovat viime vuosina olleet hyviä. Matalassa vedessä viihtyvät runsaslukuiset pikkuahvenkannat. Syvemmällä uiskentelevat vuorostaan isot ajoahvenet.

Viimeisten tietojen mukaan tulevalla kilpailualueella on noussut varsin kookasta ahventa, suurimman hätyytellessä kilon rajaa. Mahdollisuudet yllätyssaaliisiin ovat hyvät ja eri strategioita ja taktiikoita tullaan näkemään lähtölaukauksen kajahtaessa.

SM-pilkin esikisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä kilpailutoimistossa, jonka osoite on: Paltaniemen koulu, Satamatie 2, Kajaani, kilpailualueen vieressä alkaen klo 6.00.

SM-pilkin järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kainuun Vapaa-ajankalastajat.

Matti J. Särömaa vuoden kalamies
20:50 - 26.1.2007

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry on valinnut vuoden kalamieheksi kirjailija Matti J. Särömaan Kotkasta. Vuoden kalastusoppaan 2007 arvonimen sai kalastusopas Timo Koikkalainen Mäntästä.

Matti J. Särömaa on pitkäaikainen vaikuttaja ja tekijä urheilukalastuksen saralla. Hän on kirjoittanut jo vuodesta 1969 lähtien nimellä ja nimimerkillä Urheilukalastus -lehteen ja toiminut pitkään lehden päätoimittajana.

Särömaan käsialaa ovat myös monet arvostetut kalastuskirjat. Hän on kerännyt talteen arvokasta tietoa niin Suomen Urheilukalastajain liiton kuin Tenon tai kalansavustuksen historiasta. Hän on koonnut kalaruokareseptejä ympäri maailmaa ja antanut perusohjeet urheilukalastuksen saloihin.

Särömaa on sanoillaan ja kirjoituksillaan tullut tunnetuksi Tenon lohen ja lohenkalastuksen voimakkaana puolestapuhujana.

Vuoden kalastusoppaaksi SKES nimesi Timo Koikkalaisen Mäntästä. Hän on alan suuria tekijöitä, joka on perehtynyt koskikalastukseen erinomaisella tavalla.

Erityisesti Koikkalaisen sinnikkäät koskikokeilut pintavaapuilla taimenelle ja harjukselle ovat luomassa Suomeen kokonaan uuden kalastustyylin. Tässä voidaan puhua jopa innovaatiosta, jolla voi olla kansainvälistäkin merkitystä. Koskikuhaan erikoistunut opastettu kalastus on myös Koikkalaisen tuoreita konsepteja.

SKES:n vuoden valintaraatiin 2007 osallistuivat seuraavat henkilöt:

Jukka Halonen, SKES, (puheenjohtaja)

Jari Tuiskunen, ERÄ, Tampere

Pekka Turunen, Villi Pohjola, Kuopio

Tapio Nylund, Turun Pyyntivälinen, Turku

Kimmo Korpua, Kuusamon Uistin, Kuusamo

Aku Valta, Rapala, Sipoo

Henrik Kettunen, iktyonomi, Helsinki

Heikki Mujunen, kalastusopas, Kesälahti

Janne Porkka, viihdetaiteilija, Turku

Ismo Tuormaa, luontotoimittaja, Vantaa

Juha Kakkuri, Metro Radio, Helsinki

Juha Happonen, kalastusopas, Vilppula

Ismo Kainulainen, erityisavustaja, Joensuu

Ilpo Eerola, SKES (sihteeri)

Presidentti Halonen MM-perhokalastuksen suojelijaksi
00:17 - 23.1.2007

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on lupautunut perhokalastuksen maailmanmestaruus-kilpailun suojelijaksi. MM-kilpailut järjestetään 13.-20. kesäkuuta 2007 Kemissä ja Simossa.

Perhokalastus on tasavallan presidentille jo entuudestaan tuttu kalastusmuoto, jota hän on päässyt kokeilemaan mm. tulevalla kilpailualueella. Kilpailuvesinä toimivat Simojoki ja Veitsiluodon Kalapaikan järvi. Tapahtumaa isännöi Kemin kaupunki. Kilpailuun odotetaan saapuvaksi lähes 200 ulkomaista osallistujaa yli 20 eri maasta. Suurin osa maajoukkueista saapuu Euroopasta. Kaukaisimpia joukkueita odotetaan saapuviksi Australiasta, Etelä-Afrikasta, Japanista, Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Perhokalastuksen MM-kilpailusta odotetaan piristysruisketta Lapin kesämatkailulle. Alueen vapaana virtaavat joet ja puhtaat järvet, sekä luontaiset lohikalakannat houkuttelevat vapakalastajia. MM-kilpailun myötä saatavan laajan kansainvälisen ja kotimaisen kalastusalan julkisuuden odotetaan lisäävän Lappiin suuntautuvaa kalastusmatkailua. Lohen lisäksi matkailevia kalastajia kiinnostavia lohikaloja ovat harjus, taimen ja nieriä.

Lohikalat kiikarissa

MM-kilpailussa pyydetään lohikaloja perinteisin perhokalastusvälinein. Kilpailukaloina ovat Simojoella harjus ja taimen. Järvikalastuksessa pyydetään myös kirjolohta, nieriää ja siikaa. Välineisiin kuuluvat vapa, kela, perhosiima ja erilaiset perhot. Vieheinä käytettävät perhot ovat keveimmillään höyhenen painoisia. Perhot jäljittelevät kalojen luontaisia ravintokohteita, eli vesihyönteisten eri elämänvaiheita. Kilpailijoiden paremmuus ratkaistaan saaliskalojen pituuden ja lukumäärän perusteella annettavilla pisteillä.

Kilpailuun voivat osallistua kutsuttujen 30 maan nimeämät kilpailijat. Maajoukkueet valitaan kansallisten karsintojen kautta. Täyden joukkueen kokoonpano on viisi kilpailijaa, varamies, manageri ja kapteeni. Suomen maajoukkueen kapteenina toimii aiemmin kolmeen MM-kilpailuun kilpailijana osallistunut espoolainen Mika Vainio. Suomen maajoukkueen toistaiseksi parhaat sijoitukset MM-kilpailuissa ovat kaksi hopeamitalia Ruotsin MM-kilpailuista.

MM-kilpailun järjestämisoikeuden on myöntänyt kansainvälinen kilpaperhokalastuksen järjestö FIPS-Mouche. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. Kilpailun johtajana toimii kalatalouskonsulentti Petter Nissén Vapaa-ajankalastajista. SVK:n yhtenä tavoitteena MM-kilpailun osalta on vapaa-ajankalastuksen tunnetuksi tekeminen ja nuorten aktivoiminen kalastusharrastuksen pariin.

Leuto sää haittaa mateenpyytäjiä
00:16 - 23.1.2007

Pitkään vallinnut poikkeuksellisen leuto sää on vaikeuttanut tammikuisen herkkuruuan mateen ja sen mädin pyytäjien työtä. Matikkapilkille ei ole paljon asiaa. Kauppojen tiskeilläkin joudutaan myymään usein eioota.

Leudon talvisään vuoksi järvien jäät eivät useimmissa paikoissa Etelä- ja Keski-Suomessa kanna kalastajia. Eteläisellä merialueella perinteisillä mateen pyyntialueilla jäätä ei ole lainkaan.

Madeherkkuja himoitseville aika on vaikea. Kauppiaiden madepöydät ovat viime päiviin saakka pysyneet tyhjinä muutamia satunnaisia mateita lukuun ottamatta, kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta.

Mikäli sää kylmenee ja jäät vahvistuvat, luvassa on varmasti vielä mukavia herkkuhetkiä mateen ystäville madekeiton sekä blinien ja mädin muodossa. Made kuitenkin kutee, oli jäätä tai ei, se on varmaa.

Korpilahtelainen katiskamestari Veikko Hakala on kehittänyt talviseen mateenpyyntiin täysin uuden katiskamallin. Patentoidussa kaksikerroksisessa katiskassa on alhaalla ruostumattomasta metalliverkosta tehty matala nieluosasto ja toisessa kerroksessa hylkeenkestävästä havaksesta tehty kelluva lisäpesä.

Uusi katiskamalli käy myös muiden kalojen pyyntiin. Uutta katiskamallia voisi kuvata matalan metalliverkkokatiskan ja perinteisen havaksesta tehdyn pystyrysän risteytykseksi.

Meritaimenkantojen tila edelleen huolestuttava
10:02 - 12.11.2006

Enää alle kymmenessä Suomen Itämeren puoleisessa jokivesistössä on jäljellä luonnonvarainen meritaimenkanta, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen meritaimenen seurantatutkimuksista, jotka toteutetaan vuosittain sähkökoekalustuksin.

Syksyllä 2006 meritaimenen luonnonpoikastiheydet olivat vain alle kymmenesosa jokien arvioiduista tuotantokyvystä. Ilman tehokkaita hoitotoimia meritaimenkantojen häviämisriski on erittäin suuri. Vain Ingarskilanjoessa poikasmäärät ovat monipuolisen hoitotyön tuloksena kääntyneet nousuun.

Suomenlahden alueella alkuperäiseksi arvioitu meritaimenen luonnonkanta on jäljellä kuudessa joessa, ja kaikkien niiden tila on uhanalainen tai kriittinen.

Ingarskilanjoen meritaimenen luonnonkantaa tuetaan vuosittain istutuksilla. Joen kunnostus- ja hoitotyö tuottaa tulosta, sillä syksyllä 2005 ja 2006 joen pääuoman koskissa on pitkästä aikaa havaittu luonnonlisääntymistä ja aiempaa suurempia poikastiheyksiä.

Mankinjoella löytyi syksyllä 2006 myös suunnilleen edellisvuotta vastaava määrä taimenen luonnonpoikasia.

Sipoonjoen sivupurojen koealoilta ei tavattu ollenkaan taimenia syksyllä 2004, ja vuosina 2005 ja 2006 niitä tavattiin vain yhdeltä koealalta.

Huono tilanne myös pohjoisessa

Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, jossa sitä tuetaan vuosittain poikasistutuksilla. Taimenen poikastiheydet ovat olleet Isojoessa viime vuosina huolestuttavan alhaisia ja kanta on erittäin uhanalainen. Syksyllä 2006 kesänvanhoja luonnonpoikasia oli koealoilla jonkin verran edellisvuotta enemmän. Luonnonkannan häviämisriski on hyvin suuri, jos poikastuotantoa ei saada käännetyksi nousuun.

Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimenen luonnonlisääntyminen on satunnaista ja taimenkannan säilyminen on nykyisellään epävarmaa. Jokeen on istutettu yksivuotiaita jokipoikasia pääuomaan ja esikasvatettuja poikasia sivupuroihin. Taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia on löytynyt pieniä määriä joistakin alaosan koskista vuosina 2002-2005, mutta syksyllä 2006 niitä ei tavattu lainkaan.

Tornionjoen meritaimenkannat ovat uhanalaisia ja sivujokien taimenkantoja on tuettu jokipoikasistutuksin. Sivujokien luonnonpoikastiheydet olivat kasvussa vuoteen 2003 saakka, mutta syksyllä 2006 ne olivat alhaisia jo kolmantena peräkkäisenä vuotena.

Vähäistä lisääntymissä myös muualla

Vähäistä luonnonlisääntymistä on myös eräissä muissa joissa, missä kannat ovat todennäköisesti sekoittuneita tai siirrettyjä.

Vantaanjoessa meritaimen lisääntyy satunnaisesti alaosan koskissa ja muutamissa sivupuroissa. Vuosina 2004-2006 useista pääuoman koskista on löytynyt pieniä määriä kesänvanhoja poikasia.

Kymijoen koskikoealoilta on tavattu vuosittain meritaimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia.

Espoonjoella löytyi myös syksyllä 2006 taimenen luonnonpoikasia.

Merikarvianjoessa ja Kiiminkijoessa on todettu vuosittain meritaimenen pienimuotoista lisääntymistä.

Verkkokalastus suurin uhka

Suurin uhka meritaimenen luonnonkannoille on kalastus meressä, erityisesti Pohjanlahdella. Naaraat saavuttavat sukukypsyyskoon (60-65 cm) yleensä vasta kolmen merivuoden jälkeen. Vain erittäin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa, koska suurin osa taimenista pyydetään jo ensimmäisen merivuoden aikana.

Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa ja niiden häviämisuhka on suuri, ellei nykyistä kalastuskuolevuutta meressä alenneta kalastuksen säätelytoimia tehostamalla, kuten verkkojen silmäkokoa kasvattamalla.

Jokialueella meritaimenkantojen tilaa parantaisivat muun muassa kunnostukset, kalaportaat ja vesiensuojelutoimet.

Lohen ja taimenen rauhoitusaika alkanut
07:25 - 12.9.2006

Lohen ja taimenen kalastuksessa virtavesissä alkoi maanantaina 11.9. lähes kahden kuukauden mittainen tauko. Lohi ja taimen ovat rauhoitettuja joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa koko syys-, loka- ja marraskuun ajan.

Rauhoitus on astunut voimaan siten, että lohen ja taimenen pyynti vavalla ja uistelemalla on virtavesissä sallittu vielä syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen. Uhanalainen nieriä on rauhoitettu Vuoksen vesistössä 11.9.-15.11.

Kalatalouden Keskusliiton kalastajilta saamien tietojen mukaan taimenia on tänä kesänä ollut aikaisempia vuosia paremmin. Taimenistutukset ovat taas muutaman heikomman vuoden jälkeen onnistuneet. Parantuneet taimensaaliit lupaavat parempaa myös kudulle nousevien taimenten määrän suhteen.

Lohi ja taimen nousevat syksyllä jokiin ja puroihin jatkamaan sukuaan. Lohet nousevat kudulle suurempien jokien latvavesiin. Taimenia sen sijaan saattaa tavata hyvinkin pienten jokien ja purojen pienimmistäkin latvavesistä. Vesien puhdistuttua näitä lohikaloja voi tavata kudulta jopa aivan keskellä kaupunkia virtaavista joista ja puroista.

Viimeaikaiset sateet ovat parantaneet lohen ja taimenen kutumahdollisuuksia. Lohet ja taimenet lähtevät kutunousulle jokien virtaamien noustessa syksyllä. Ennätyskuivan kesän jälkeen tilanne näytti emokalojen nousun kannalta erittäin huonolta, mutta sateiden alettua ovat purot ja joet saaneet lisää vettä ja kudun onnistumiselle on paremmat edellytykset.

Joillakin Etelä-Suomen lohijoilla kalastus on poikkeusluvin sallittua myös rauhoitusaikana

Longinojalla 5-vuotisjuhlatalkoot
14:36 - 4.9.2006

Helsingin Malmilla virtaavaa Longiojaa on talkoilla kunnostettu taimenille paremmaksi elinalueeksi jo viisi vuotta peräkkäin.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimi on järjestänyt talkoot Longinojan ehostamiseksi viitenä perättäisenä syksynä. Mukana toiminnassa ovat olleet Virtavesien hoitoyhdistys ry, Helsingin kaupunki, alkuaikojen tukija Alueuutiset sekä viimeisiä kahta tukenut Seagood Oy Fort Deli.

Talkoohistorian ensimmäiset merkinnät löytyvät vuoden 2001 lokakuulta, tuon vuoden jälkeen on puroon kannettu eräskin kuutio uutta kutusoraa ja kiviä. Useiden kymmenien eri talkoolaisten voimalla on siirretty uomaan n. 40 tonnia luonnonkiveä ja n. 30 tonnia kutusoraa.

Tämän vuoden talkoot olivat hieman tavallisesta poikkeavat. Pelkän kiveämisen rinnalla keskityttiin eroosiosuojausten rakentamiseen sortuvien penkkojen kohdalla. Lauantaina toinen syyskuuta ojan varrella touhusi 15 talkoolaista, uomaan kannettiin 10 tonnia kiviä poikasten suojapaikoiksi ja Helsingin kaupungin lahjoittamaa puuainesta penkkojen tueksi.

Longinojalla tullaan jatkossakin talkoilemaan perinteitä kunnioittaen, tulevissa talkoissa tullaan käyttämään entistä enemmän puumateriaalia uoman muokkaamiseen.

- Olemme onnistuneet luomaan ojan ympärille imagon jonka ansiosta ihmiset arvostavat puron aluetta enemmän. Usein ihmiset pysähtyvät silloilta seuraamaan taimenten uiskentelua ja osa jopa syöttää niitä leivällä, Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen kertoo.

Suomalaiset haastetaan virtavesien kunnostustalkoisiin.
08:22 - 8.8.2006

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) Taimentiimi, Virtavesien hoitoyhdistys, Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri ja Merikarvian kalakierros järjestävät tänäkin kesänä koskilla ja puroilla sarjan kunnostustalkoita, joissa virtapaikkoja kohennetaan lähemmäs luonnontilaa mm. lohikaloille sopiviksi elinympäristöiksi. Järjestäjät toivovat runsasta osanottoa. Samalla haastetaan kalavesien omistajat, kala- ja luontojärjestöt, kalakerhot ja muut tahot mukaan työhön suomalaisen joki- ja puroluonnon, vaelluskalojen ja jokihelmisimpukan pelastamiseksi.

Vaelluskaloja, jokihelmisimpukkaa ja virtavesiluontoa uhkaavat edelleen vesistöjen rehevöityminen, jätevesipäästöt, ojitukset, vesivoiman rakentaminen ja liikakalastus. Näiden takia tähänastiset jokikunnostukset eivät ole nostaneet virtakutuisia kalakantoja nousuun. Pahimmillaan kalakannat ja jokihelmisimpukka ovat taantuneet entisestään. Muutos on kuitenkin mahdollinen. Tarvitaan lisäpanostuksia valistus- ja tutkimustyöhön, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien päästöjen pienentämiseen ja vesistöjen hoitotyöhön. Haastekampanja on hätähuuto virtavesiluonnon puolesta. Kampanjaan liittyviä, kaikille avoimia talkoita järjestetään seuraavissa kohteissa.

Lohista ja taimenista tunnetulla Merikarvianjoella pidetään kunnostustalkoot viikonloppuna 11.-13.8. Talkoiden järjestäjinä on kolme tahoa, Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri, Taimentiimi ja Merikarvianjoen kalakierros. Osallistujille varataan majoitus alueelle. Talkoissa rakennetaan lohikaloille lisää kutu- ja poikasalueita, joita jokiuomassa on emokalojen määrään nähden niukalti. Kalastustakaan ei unohdeta, joten kalavehkeet kannattaa varata mukaan. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä saa lisätietoja Olli Toivoselta, puh. 050 330 7739, s-posti ollitoivonen9@hotmail.com ja Jussi Aaltoselta, puh. 040 538 0549, s-posti: jussi.aaltonen@suomi24.fi
Lisätietoja Merikarvianjoesta löytyy www-sivulta http://www.merikarvia.fi/merikarvianjoki/

Helsingin Haagassa virtaava Mätäpuro saa alkunsa Keskuspuiston metsien lähteistä. Nimestä huolimatta puron vesi on tutkitusti hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Vuonna 2000 puroon istutettiin taimenen pienpoikasia, jotka ovat menestyneet hyvin. Syksyllä 2004 taimenet kutivat ja seuraavana keväänä puroon syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen taimensukupolvi. Lauantaina 26.8. järjestetään Mätäpurolla kunnostustalkoot. Talkoissa parannetaan puron ekologista tilaa ja lisätään taimenille sopivia kutu- ja poikasalueita. Talkoot ovat Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Taimentiimin yhteisprojekti. Lisätietoja antaa Mikko Saikku, puh. 050 360 1963, s-posti mikko.saikku@uta.fi

Taimentiimi järjestää Helsingissä, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot lauantaina 2.9.2006. Talkoissa viimeistellään puron luonnonmukaistamiseksi tehtyä kaivinkonetyötä. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron ja sen taimenkannan hyväksi.
Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka tilasi talvella 2006 purolle mittavan kunnostustyön Uudenmaan ympäristökeskukselta. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, puistoalueella mutkittelevaa luonnonmukaista uomaa. Talkoilla on tarkoitus jatkaa tähänastista hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydentää Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä saa lisätietoja Taimentiimin vetäjältä, Juha Saloselta, puh. 050 594 9998, s-posti juha.salonen@skes.org

Lisätietoja Taimentiimistä ja Longinojasta löytyy myös www-sivulta http://www.skes.org/taimentiimi.php

Vastinkoskitalkoot syksyllä 2005Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista. Haimoon kylässä ei hyväksytty tilannetta, vaan ryhdyttiin tuumasta toimeen. Syksyllä 2005 järjesti Virtavesien hoitoyhdistyksen jäsen Kari Tuukkanen talkoot, joissa kivettiin jokiuomaa ja levitettiin seulottua soraa taimenten kutupaikoiksi. Kunnostus jatkuu kesällä 2006.
Lauantaina 9.9. järjestää Virtavesien hoitoyhdistys avoimet kiveämistalkoot. Niihin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti kari.tuukkanen@digicenter.fi

Lopella, Virtavesien hoitoyhdistyksen hallinnoimalla Vastinkosken perhokalastusalueella talkoillaan lauantaina 16.9. Pitkäjänteisen hoitotyön ja kalakannan ehdoilla tapahtuvan kalastuksen ansiosta Vastinkosken ja sen ympäristön jokialueella on elinvoimainen taimenkanta, jonka tukemiseen ei tarvita kalaistutuksia. Kosken hoito ja jokasyksyiset talkoot rahoitetaan kalastajilta perittävillä lupamaksuilla. Tietoa talkoista ja Vastinkoskesta antaa Pekka Lindblad, puh. 050 556 7214, s-posti pekka.lindblad@kolumbus.fi. Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Vastinkosken kotisivu on osoitteessa www.virtavesi.com

Purojen suojelu tehostuu
06:03 - 30.6.2006

Luonnontilaisten purojen suojelu tehostuu Suomen luonnonsuojeluliiton
esityksestä. Luonnontilaisista puroista solisee vapaana eteläisessä
Suomessa enää 2 prosenttia.

Vesilakityöryhmä ehdottaa torstaina julkaistussa mietinnössään, että
purojen luonnontilaisuutta vaarantavalle hankkeelle on oltava aina
ympäristölupaviraston lupa. Luonnonsuojeluliiton edustajana työryhmässä
ollut luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen arvioi muutoksen
merkittäväksi.

"Purojen villi, puutteellisesti valvottu ja luvaton perkaaminen loppuu,
jos työryhmän esitys etenee jatkovalmistelussa", Kuronen sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliitto teki kirjallisen esityksensä purojen
puolesta jo aiemmin istuneelle vesilakitoimikunnalle, joka ei voinut
ottaa kantaa tilanteeseen, koska tuolloin puuttui muun muassa riittävä
tieto luonnontilaisten purojen määrästä.

Oikeusministeriö antoi tämän jälkeen perustetulle vesilakityöryhmälle yhdeksi tehtäväksi selvittää purojen suojelua. Ilman Luonnonsuojeluliiton esitystä näin ei olisi
tapahtunut.

Vesilakityöryhmän mietintö (http://www.om.fi/36404.htm) jätettiin
tänään oikeusministeriöön.

Jussi Pennasesta vuoden kalamies
09:38 - 24.5.2006

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry on valinnut Vuoden kalamieheksi 2006 tutkija Jussi T. Pennasen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Vuoden kalaoppaan arvonimen sai espoolainen Mika Vainio.

Pennanen on tehnyt merkittävää suomalaista tutkimustyötä erityisesti särkikalojen parissa, mutta muutkin kalalajit ovat hänelle tuttuja. Pennanen on edistänyt kotoista särkikalalajien tunnistamista lukuisilla kirjoituksillaan ja valokuvillaan, joita on julkaistu erilaisissa tietokirjoissa ja lehdissä. Viime vuonna hän toi tietoisuuteen uuden suomalaisen kalalajin – hopearuutanan.

Pennanen on tullut kalamiehille myös tutuksi toimimalla viime vuoden Kalamaraton-kilpailun lajituomarina. Itse hän on innokas kalamies eikä vierasta pieniäkään lajeja – esimerkiksi viime vuonna hän sai suurkalastajan kultaisen ansiomerkin pyydystämällä vuoden suurimman liejutokon, joka painoi 0,3 grammaa.

Vuoden 2005 kalastusoppaan arvonimi myönnettiin espoolaiselle Mika Vainiolle. Hänellä on todella syvällinen osaaminen perhokalastuksen jalossa taidossa, ja perhokalastusoppaana hän jakaa tietonsa asiakkailleen. Siviiliammatiltaan Vainio on tekniikan tohtori ja robotti-insinööri. Hyvä kielitaito auttaa kansainvälisissä kalakohteissa ja kansainvälisten kalastusasiakkaiden kanssa toimimisessa.

Mika Vainio on ollut mukana useamman kerran Suomen perhokalastuksen MM-joukkueessa. Hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita perhokalastuksesta eri lehtiin.

Vuoden 2006 valintaraatiin osallistuivat puheenjohtaja Jukka Halonen (SKES), kalastustoimittaja Jari Tuiskunen (ERÄ), projektipäällikkö Pekka Turunen (Villi Pohjola), liikkeenharjoittaja Tapio Nylund (Turun Pyyntiväline), markkinointipäällikkö Kimmo Korpua (Kuusamon Uistin), myyntijohtaja Aku Valta (Rapala), kalastusopas Ari Paataja, ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri (Metro FM), kalastusopas Juha Happonen, erityisavustaja Ismo Kainulainen (sisäministeriö), kirjailija Matti J. Särömaa, luontotoimittaja Ismo Tuormaa, juontaja Janne Porkka, myyntineuvottelija Marko Ihatsu (Villi Pohjola), puheenjohtaja Juha Salonen (SKES Taimentiimi) sekä varapuheenjohtaja Ilpo Eerola (SKES).

SKES jakoi vuoden arvonimet nyt seitsemättä kertaa. Aiemmat valinnat löytyvät osoitteesta www.skes.fi.

Longinojalla talkoillaan 27.5.2006
09:37 - 24.5.2006

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämiseuran nuorisojaosto Taimentiimi yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa järjestää keväiset puronkunnostustalkoot Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla. Suomen Ympäristökeskus kunnosti alkukeväällä Longinojaa ja saivat puro-uoman mutkittelemaan samaan tapaan kuin vuodelta 1870 oleva kartta todisti sen ennen olleen.

Tarkoituksena on viimeistellä käsin koneellisesti tehty työ ja parantaa näin taimenten, ja muiden kalalajien eloa entisestään. Talkoiden isäntänä toimii Longinoja projektin vetäjä Juha Salonen lisäksi talkoolaisia ohjaamassa kunnostuksissa Harri Aulaskari Suomen ympäristökeskuksesta.

Harri Aulaskari ja etualalla Aki Janatuinen katsomassa kunnostuksien jälkeistä uomaa. Kuvaaja: Juha Salonen
Harri Aulaskari ja etualalla Aki Janatuinen katsomassa kunnostuksien jälkeistä uomaa. Kuvaaja: Juha Salonen

Talkoot ovat lauantaina 27.5.2006 kello kymmenestä eteenpäin. Mukaan kannattaa ottaa ainakin kumisaappaat/kahluuvarusteet, hanskat ovat myös hyödyksi. Jos nurkista löytyy lapioita ja kottikärryjä olisi ne talkoissa tervetullut lisä. Tärkeintä on kuitenkin että saavut itse paikalle.

Talkooalue löytyy läheltä Kehä 1 ylittävää kävelyliikenteen siltaa ennen Pukinmäen liittymää.

Paikalle pääsee kätevästi yleisillä kulkuneuvoilla, esimerkiksi P ja I junilla sekä busseilla 71, 72, 79, 512, ja 522. Pukinmäen asemalta on n. puolen kilometrin matka. Talkooalue löytyy Helsingin puhelinluettelon kartasta koordinaateista sivu 42, f5 yläreunasta.

Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolta kotoisin olleita poikasia istutettiin aikoinaan Longinojaan. Näiden istukkaiden kudusta syntyneitä poikasia saatiin viime syksynä sähkökoekalastuksessa, joka on hyvä osoitus Longinojan erinomaisuudesta kutu- ja poikasalueena. Kunnostuksilla saadaan lisää elinpaikkoja kaloille, sekä puromaisemaa näyttävämmäksi.

Lisää Longinojasta voit lukea osoitteessa http://www.skes.org/lonkka.php

Ilmoittautumisia voi laittaa Juha Saloselle osoitteeseen juha.salonen@skes.org
tai puhelimitse 050-594 9998, jotta saadaan jonkinlainen tieto mukaan tulevan porukan määrästä.

Kalamaraton lähtee Honkaluodosta
18:55 - 17.5.2006

Kalamaraton lähtee tänä vuonna Honkaluodosta Mustikkamaan kupeesta, kuten ensimmäisinä vuosina. Viime vuonna lähtöpaikka oli poikkeuksellisesti Hietalahdessa.

Kisaan lähdetään liikkeelle klo 12 ja vastaavasti kisa päättyy samaan paikkaan klo 12. Honkaluodon vastarantaan pääsee autolla, mutta parkkipaikkoja on rajoitetusti. Sunnuntaina autot tulee jättää Mustikkamaan parkkipaikalle, koska Stadionki alkaa kisakeskuksen ympäristössä klo 11.

Kalamaratonin kilpailijoilla on mahdollisuus osallistua Stadionkeen ilman eri maksua. Kisakortit tulee pyytää maratoniin ilmoittautumisen yhteydessä lauantaina.

Kalamaratonista usein kysyttyä
20:16 - 16.5.2006

Voiko joukkueen perustaa jo kahdella osanottajalla?

Voi. Sääntöjen mukaan kisa käydään 2-3 osanottajan joukkueilla. Jos jäseniä on vain kaksi, silloin on mahdollista käyttää kolmea vapaa eli että esim. pohjaonki on pyynnissä.


Saako vain yksi joukkueen jäsen kisata?

Ei saa. Sääntöjen mukaan joukkueesta pitää vähintäänkin kahden olla yhtä aikaa kalassa. Tämä mahdollistaa kääntäen sen, että yksi joukkueen jäsen voi olla lepovuorossa.


Saako Kalamaratonissa kalastaa läänikohtaisen viehekortin myötä joka paikassa?

Ei saa. Sääntöjen mukaan kalastuskohteet on rajattu Helsingin kaupungin vesiin.


Jos saa haavilla kalan, hyväksytäänkö se mukaan kilpailuun?

Tietysti haavilla nostettu saalis hyväksytään mukaan, mutta ei haavilla pyydetty. Haavi ei siis saa olla pyyntiväline.


Saako Vanhankaupunginkoskella kalastaa?

Ei saa. Tämä siitä syystä, että koskella on kymmenen vavan rajoitus. Siksi Vanhankaupunginkoski on ainoa kisan ulkopuolelle rajattu kaupungin vesialue. Tasapuolisuus ei voi tässä toteutua.


Saako Vanhankaupungin suvannossa kalastaa?

Saa. Ja kaupungin sääntö muuttui viime vuonna siten, että suvannossa saa myös onkia. Ylipäätään joukkueiden kannattaa tutusta Helsingin kaupungin kalastussääntöihin. Voimassa olevat säännöt pätevät myös kilpailussa.


Kuuluuko nahkiainen kisakaloihin?

Nahkiainen on ympyräsuinen eikä varsinaisesti kala. Toiseksi se on rauhoitettu toukokuussa, joten se ei muutenkaan kuuluisi pyydettävien listalle. Joukkueiden kannattaa muistaa myös alamitat, jotka koskevat lohta, taimenta, kuhaa ja harjusta.


Saako kisan aloittaa mistä vain?

Ei saa. Sääntöjen mukaan kaikki lähtevät samasta paikasta eli Honkaluodosta. Jos joku joukkue ei ole paikalla, siitä merkitään tunnin aikasakko mahdollisen kymmenen lajin ilmoittamisen kohdalle.


Sallitaanko mäskääminen?

Sallitaan. Sitä olisi myös aika mahdotonta kieltää, koska kisa-alueena toimivat kaikki Helsingin kaupungin kalavedet. Edelleen, miksi kieltääkään, kun kisan tarkoituksena on tietysti saada mahdollisimman paljon eri kalalajeja.


Miten lajit tarkistetaan tänä vuonna?

Tänä vuonna noudatetaan viime vuonna hyväksi havaittua uudistusta, jonka mukaan joukkueet tuovat pyytämänsä lajit tuomariston tarkistettavaksi Honkaluodon kisakeskukseen. Poikkeus tehdään niiden joukkueiden kanssa, jotka liikkuvat esim. polkupyörillä. Kisalähetti hakee kalat tässä erikoistapauksessa tuomariston nähtäväksi.


Mitä saaduille kaloille tehdään?

Jokainen joukkue voi pitää haluamansa saaliin. Jos kalat jätetään kisakeskukseen, ne viedään Korkeasaareen mm. saukkojen ruoaksi. HUOM! Muistattehan tämän seikan, jos koukku jää saaliin suuhun. Se on epämiellyttävä tuttavuus Korkeasaaren elämille.


Mitä lupia Kalamaratonin joukkueet tarvitsevat?

Joukkueen jäsenillä pitää olla valtion kalastuksenhoitomaksu hoidettuna, jos kisassa ei keskitytä pelkkään onkimiseen. Kalamaratonin kisapassi oikeuttaa kalastamiseen Helsingin kaupungin kaikilla vesialueilla lukuun ottamatta Vanhankaupunginkoskea.


Kuinka kauaksi joukkueen jäsenet voivat hajota toisistaan?

Kilpailussa on ns. sadan metrin sääntö voimassa. Tätä tulkitaan niin, että joukkueen jäsenet voivat olla sadan metrin säteellä toisistaan. Ei siis sata metriä toisistaan, joka muuttaisi tulkinnan 200 metriin.


Onko rokastaminen sallittua?

Ei ole.

Muista koukkukalat Maratonissa!
12:29 - 14.5.2006

Kalamaratonin särkikalasaaliit viedään perinteiseen tapaan Korkeasaaren saukkojen herkuksi tänäkin vuonna. Kisatuomaristo muistuttaa, että jos tarkistettavien lajien joukossa on kaloja, joille koukku on jäänyt vatsaan, tästä olisi hyvä huomauttaa.

Joukkueet saavat luonnollisesti pitää haluamansa saalislajit, mutta jos niille ei löydy parempaa käyttöä, Korkeasaaren saukot syövät ne mielellään.

Joissakin ongintatavoissa käy kuitenkin helposti niin, että koukku jää kalan vatsaan. Tällaiset kalat tuomaristo toivoo erikseen kerrottavaksi, koska ne eivät saukkojen suuhun kuulu.

Ministeri Rajamäki Kalamaratonin suojelijaksi
17:18 - 12.5.2006

Sisäministeri Kari Rajamäki on lupautunut Kalamaratonin suojelijaksi. Suomen vaativin kalastuskilpailu käydään 20.-21. toukokuuta Helsingissä.


Kalamaraton järjestetään jo viidettä kertaa. Se on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisten kalakilpailujen kärjessä.


Kalamaraton poikkeaa muista kalastuskilpailuista siinä, että kisassa tavoitellaan mahdollisimman monta erilaista kalalajia saaliiksi vuorokauden aikana. Toisin sanoen saalispussin painolla ei olekaan merkitystä - vain saaduilla lajeilla.


Joukkueet, joissa on 2-3 jäsentä, tavoittelevat lajeja ongella, virvelillä, perholla tai pilkillä. Kiinteät pyydykset ovat kisassa kiellettyjä. Tärkeää on myös osata tunnistaa lajit. Erityisesti särkikalojen kanssa voi olla tiukkaa. Säyneen, vimpan, sorvan, pasurin, lahnan ja seiven erottaminen vaatii taitoa.


Tosin joukkueiden ei tarvitse tunnistaa lajeja ihan yksin. Tässä auttaa lajituomari, RKTL:n tutkija Jussi T. Pennanen, kun saaliit tuodaan tarkistettavaksi kisakeskukseen Honkaluotoon.


Kalamaratonin suojelijaksi on lupautunut sisäministeri Kari Rajamäki, joka tunnetaan myös läänikohtaisen viehekortin isänä. Läänikohtainen kalastuslupa astui voimaan kymmenen vuotta sitten.

Tenojoen lohisaalis edellisvuotta parempi
22:02 - 9.5.2006

Kesällä 2005 Tenojoesta kalastettiin lohta 77 tonnia. Saalista saatiin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Norjan puolella Tenon saalis edelleen väheni, mutta Suomen puolella kasvoi 9 tonnia. Lohisaalis oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuosien 1972-2004 tilastoitu keskisaalis, joka on 137 tonnia, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta.

Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa saaliin ohella myös lohenkalastuksen muu-toksista.

Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 45 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (21 tonnia), paikkakuntalaiset (23 tonnia) sekä muut ulkopuoliset kalastajat, esimerkiksi kalastusoikeuden perinnöksi saaneet (1000 kiloa).

Näätämöllä alle keskiarvon

Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 6,9 tonnia, mikä oli hieman vähemmän kuin pitkän ajanjakson keskimääräinen saalis. Kesän 2004 lohisaaliiseen verrattuna koko vesistön lohisaalis kuitenkin kasvoi noin 13 prosenttia.

Norjan puolella saatiin 5,1 tonnia ja Suomen puolella 1,8 tonnia lohta saaliiksi. Suomessa koltta-alueen paikkakuntalaiset kalastivat lohista hieman yli puolet, Norjassa paikkakuntalaisten "käpäläverkolla" saama osuus saaliista oli vain 20 prosenttia.

Tenolla kalastaminen väheni

Suomen puolella Tenolla paikkakuntalaisten lunastivat viime vuonna 760 kalastuslupaa, joka oli vähemmän kuin 90-luvulla keskimäärin (830 lupaa). Kalastusmatkailijoita oli noin 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös lunastettujen kalastusvuorokausien määrä väheni hieman. Kalastusaikaa ostettiin yhteensä 27 600 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailija viihtyi kuitenkin hieman edellisvuotta pitempään kalastusreissullaan, sillä keskimääräinen kalastusaika nousi 3,5 vuorokauteen.

Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Kalastusmatkailijoiden määrä on viime vuosina ollut melko vakio. Lunastettujen kalastusmatkailuvuorokausien määrä lisääntyi kuitenkin viime kesänä noin 10 prosenttia edelliseen kalastuskauteen verrattuna.

Saalistilastot monesta eri lähteestä

Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilö-kohtaisiin haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti.

Vuoden 2005 saaliista ei tehty erillisiä katohaastatteluja paikkakuntalaisille eikä kalastusmatkailijoille. Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat.

Kala-atlas kertoo tietoa kalalajeista
22:01 - 4.5.2006

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on avannut Suomen kattavimman kala-tietopaketin netissä osoitteessa www.rktl.fi. Palvelu on mainio tietokokonaisuus kalalajeista ja täydentyy koko ajan.

Tähän asti paras ja kattavin kalalajien esittely on ollut Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran sivuilla www.skes.fi ja RKTL tulee hyvää vauhtia perässä. Uudesta palvelusta selviää muun muassa missä joissa lohi vielä luontaisesti kutee, missä on alkuperäisiä taimenkantoja tai missä vesistöistä useampikiloinen toutain voi iskeä vieheeseesi.

Palvelusta löydät tietoa Suomessa esiintyvistä hyödynnettävistä kalalajeista. Jokaisesta 31 lajista on kuvat ja tuntomerkit sekä tiedot lajien esiintymisestä, lisääntymisestä, ravinnosta ja kasvusta.

Palvelusta saat myös yleiskäsityksen kunkin lajin kalastuksesta ja saalismääristä sekä mahdollisista hoitotoimista tai kalakantoja uhkaavista tekijöistä. Palvelun karttaosiossa on mahdollista tarkastella yksittäisten kalalajien esiintymistä Suomen sisävesistöissä.

Kala-atlaksen karttapalvelussa on 18 kalalajia, joiden esiintymistä voit tarkastella zoomattavien karttojen avulla valuma-alueen tarkkuudella. Esiintymisalueet on luokiteltu kalojen alkuperäisyyden mukaisesti, eli sen mukaan onko kalakanta alueella alkuperäinen, sekoittunut, eli osin alkuperäinen osin istutuksista peräisin vai kokonaan toiselta vesistöalueelta siirretty.

Kalalajien levinneisyystiedot perustuvat tällä hetkellä tiedossa oleviin havaintoihin. Tiedot on kerätty pääosin julkaistun kirjallisuuden sekä ympäristö- ja kala-alan asiantuntijoille ja tutkijoille tehtyjen kyselyjen avulla.

Osalle lajeista on mukaan hyväksytty myös kalastajien ilmoittamia saalishavaintoja. Puuttuva tieto ei siten tarkoita, etteikö lajia voisi jollain alueella esiintyä, vaikka se ei kartassa näy.

Kala-atlakseen kaivataankin täydentävää tietoa eri lajien esiintymisestä, niiden alkuperäisyydestä sekä näissä tapahtuneista muutoksista. Tiedot esiintymishavainnoista voit lähettää sähköpostiosoitteeseen kalaatlas@rktl.fi

SE-kalojen listalle uusia lajeja
20:50 - 19.4.2006

Kalojen suomenennätykset kohenivat taas viime vuonna. Mukaan pääsi kahdeksan kokonaan
uutta lajia.

Vuonna 2005 pääsi kalojen SE-listalle kaikkiaan 13 lajia. Joukossa olivat
vapaa-ajankalastajien kaksi yleisintä saaliskalaa ahven (2,47 kg) ja hauki
(17,86 kg). Niiden lisäksi entistä ennätystä paransivat hietatokko (6,8 cm),
täpläsilli (0,860 kg) sekä törö (15,4 cm).

Kokonaan uusia lajeja Suomen kalastossa ja samalla myös SE-listalla olivat
mustakitatokko (0,1086 kg) ja hopearuutana (0,851 kg). 2000-luvun Suomen
ennätyslistan uusia lajeja olivat myös elaska (26,3 cm), imukala (0,150 kg),
kilohaili (15,6 cm), makrilli (0,316 kg), punakampela (0,274 kg) ja
rasvakala (0,232 kg).

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 59 kalalajia, 1 nahkiaislaji ja 4
rapulajia, jos meri- ja järvilohi sekä meri- ja järvitaimen lasketaan eri
lajeiksi. Listalta puuttuvista lajeista tunnetuin lienee turska.

Hyvät todisteet tarvitaan

Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on
hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa'alla tai vastaavalla. Jos kyseessä
on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden
mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää,
miten mittaaminen on tehty.

Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina
olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Ellei kalaa voi punnita, mitata
ja valokuvata tarkasti ja luotettavasti tuoreeltaan, se on syytä pakastaa
kokonaisena ilmatiiviissä pakkauksessa, jotta se voidaan myöhemmin
tarkastaa.

Isot kalat rekisteriin

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja
ravuista. Tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä
osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala.

Rekisteriin otettaville kaloille dokumentointivaatimukset ovat samat kuin SE-listallekin,
mutta
siihen kelpuutetaan myös muilla kuin kaupan vaa'alla punnittuja vonkaleita.
Niinpä rekisterissä voi olla isompiakin kaloja kuin SE-listalla.

Osa ennätyskalaehdokkaista joudutaan hylkäämään. Yleisimmät syyt ovat
huolimaton dokumentointi ja väärä lajinmääritys.

Simpun tunnistus vaikeaa

Vuoden 2005 kaloista vaikeimmiksi osoittautuivat sisävesien simput. Kala-alan
ammattilaisetkin
olivat määrittäneet pari kalaa isoiksi kivisimpuiksi, mutta ennätyskalalautakunta totesi
ne lopulta härkäsimpuiksi. Lajeja on hyvin vaikea erottaa pelkän valokuvan perusteella.

SE-kokoiset simput tulisikin aina pakastaa kokonaisina lajinmäärityksen
varmistamista varten. Särkikaloista sekä taimenista ja lohista tulisi
tallettaa pakastimeen ainakin pää, mutta niistäkin mieluimmin koko kala.

Ennätyskalat lajeittain.xls

Kalamaratonin tilannetiedot puhelimeen
06:36 - 12.4.2006

Kalamaratonissa tulee tänä vuonna uudistus, joka tehostaa kisan tilannetiedotusta. Joukkueet tulevat saamaan kisatilanteen raporttina suoraan kapteenin kännykkään.

Joukkueiden ei enää tarvitse kysellä tilannetietoja kisakansliasta, sillä direktoraatti on päättänyt lähettää tiedot johtavista joukkueista suoraan kapteenien kännykkään.

- Tarkoitus on tiedottaa noin tunnin välein. Yöaikaan ei tietenkään tule niin tiuhaan tiedotuksia, sillä silloin muutokset kärjessä ovat vähäisempiä, SKES:n puheenjohtaja Jukka Halonen kertoo.

- Kaikkien joukkueiden järjestyslistaa ei kuitenkaan tule, mutta selvä kärki - ainakin viiden joukkueen osalta. Varsinkin kisan alkuvaiheessa tilanne elää niin nopeasti, että pidempää listaa ei kaikelta vastaamiselta edes ehdi muodostella.

Jos joku joukkue ei jostakin syystä halua tietää toisten vauhtia, niin sekin on mahdollista. Tästä pitää vain ilmoittaa kisakansliaan hyvissä ajoin.

Aiempina vuosina kisatilannetta on seurattu myös paikallisradioaalloilla. Metro FM on luvannut erikoisraportteja etu- ja jälkikäteen itse tapahtumasta tänäkin vuonna.

Salakalastajalle vankilatuomio Turussa
07:28 - 3.4.2006

Pitkään jatkunut salakalastus toi miehelle 30 päivää ehdollista vankeutta ja isot taloudelliset menetykset Turun käräjäoikeudessa. Mies oli salakalastanut kymmenillä verkoilla Turun seudulla kahden ja puolen vuoden ajan.

Mies oli pahimmillaan uittanut satojen metrien mittaisia verkkojatoja. Yhdessä jatassa oli 10-120 verkkoa perättäin. Verkot oli piilotettu pohjaan ja kalastuksen valvojat löysivät niitä naaraamalla.

Välttääkseen kiinnijoutumista salakalastus oli tapahtunut enimmäkseen hämärissä ja yöaikaan. Saalis oli enimmäiseen kuhaa, jota myyteen tukkuliikkeille ja kalastusliikkeille, uutisoi Helsingin Sanomat.

Salakalastaja menetti valtiolle rikoksentekovälineinä käytetyn moottoriveneen, 30 hv perämoottorin ja venetrailerin. Salakalastaja ja hänen saaliin käsittelyyn osallistunut vaimonsa tuomittiin menettämään valtiolle yhteisvastuullisesti rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yli 10 1700 euroa.

Veneen ja moottorin lisäksi valtiolle tuomittiin rikoksentekovälineinä kaikki verkot ja kalankäsittelyvälineet.

Valtakunnallinen kalastuspäivä elokuun lopussa
07:43 - 31.3.2006

Ensimmäinen valtakunnallinen kalastuspäivä on 30. elokuuta. Sen tavoitteena on saada lapset ja nuoret kalaan sekä tuoda myönteistä julkisuutta kalastukselle.

Valtakunnallinen kalastuspäivä tutustuttaa kansalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, kalastusharrastukseen sekä edistää monipuolista kalastusta, kalojen käsittelyä ja käyttöä.

Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma järjestetään Helsingissä. Suurten alueellisten tapahtumien järjestelyt on aloitettu seuraavilla paikkakunnilla: Tampere, Hämeenlinna, Turku, Pori, Vaasa, Kokkola, Seinäjoki, Kuopio, Mikkeli, Imatra, Jyväskylä, Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Pello, Sodankylä, Oulu, Kajaani, Lieksa ja Joensuu. Lisäksi ympäri maata järjestetään erilaisia pienempiä tapahtumia.

Kalastuspäivän tapahtumissa esitellään kalastusta ja kalankäsittelyä sekä tutustutaan kotimaisiin kaloihin ja niiden käyttöön. Osallistujat voivat myös kokeilla omia kalastustaitojaan sekä saada asiantuntevaa opastusta kalastusvälineiden käytöstä ja kalastuslupien hankinnasta.


Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koulut, joiden oppilaille valtakunnallinen kalastuspäivä tarjoaa koulupäivän aikana erinomaisen mahdollisuuden tutustua yhteen suosituimmista suomalaisista luontoharrastuksista.

Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumat korostavat lähikalastusalueiden merkitystä ja tarjoavat kunnille hyvän tilaisuuden esitellä lapsille ja nuorille turvallisia ja helposti saavutettavia kalastuspaikkoja
kotinurkilta.

Aloitteen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestämisestä teki eduskunnan kalakerho, joka yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Ammattikalastajaliiton ja suomalaisten kalastusvälinevalmistajien kanssa on mukana järjestämässä kalastuspäivää.

Valtakunnallinen kalastuspäivä on tarkoitus järjestää vuosittain elokuun viimeisenä keskiviikkona.

Kalamaraton tulee taas
06:16 - 11.3.2006

Kalamaraton kisataan jo kuudennen kerran Helsingin kalavesillä 20.-21. toukokuuta. Kisan suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Kalamaraton tuli rikastuttamaan monimuotoisuudellaan kotimaisia kalastuskilpailuja vuonna vuosituhannen alussa ja vakiinnutti heti paikkansa. Kalamaratonissa ei tavoitellakaan mahdollisimman painavaa saalispussia, vaan voiton ratkaisee mahdollisimman monta erilaista pyydettyä kalalajia.

Kisa on vetänyt joka vuosi enemmän joukkueita mukaan ja ennätykset ovat paukkuneet myös saatujen lajien suhteen. Viime vuonna voittoisa joukkue Pietarit 1 sai saaliikseen 24 tunnin kisassa saaliikseen huikeat 21 lajia sallituilla välineillä eli ongella, pilkillä, perholla ja virvelillä.

Kisassa yleisimmät kalalajit ovat perinteisesti ahven, kiiski, särkiä, pasuri ja silakka. Erikseen taas palkitaan "ässät" eli lajit, joita vain yksi joukkue onnistuu saamaan saaliiseen. Viime vuonna tällaisia olivat harjus, kampela, kilohaili, kuore, suutari ja törö.

Tänä vuonna voittajajoukkueessa tapahtuu varmasti muutoksia, sillä pari viime kertaa voittaneen Pietarit 1 -joukkueen kippari Pentti Rantala on ilmoittanut olevansa tänä vuonna seuransa nuorisojoukkueen huoltoportaassa.

Ilmoittautuminen kilpailuun on jo alkanut. Mukaan voi akkreditoitua osoitteessa http://www.skes.org/kalamaraton.php?p=ilmo2003. Radioasema Metro FM seuraa kisaa perinteisesti suorana lähetyksenä, jolloin kilpailijatkin ovat ajan tasalla tapahtumista.

Kalamaratonin järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhdessä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa.

Käsittele pilkkisaaliisi oikein!
06:33 - 10.3.2006

Nyt pilkkikelien ollessa parhaimmillaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö muistutttaa saaliin oikeasta käsittelystä. Pilkkisaalista ei saa päästää jäätymään. Muuten sen käsittely ei poikkea avovesikauden saaliin käsittelystä.

Pilkkisaaliin käsittely alkaa kalan noustessa avannosta. Se on tainnutettava välittömästi napakalla iskulla aivojen kohdalle, jotka sijaitsevat hieman silmien tasalta taaksepäin. Oikein tähdätty sopivan voimakas isku lopettaa kalan kärsimykset ja katkaisee stressitilan.

Tainnutettu kala on verestettävä viivyttelemättä. Se tapahtuu pistämällä veitsellä sivulta kalan kurkkuun niin, että valtimo katkeaa. Kurkkua ei tarvitse katkaista. Pisto riittää ja sydän pumppaa veret lihaksistosta ulos.

Pilkkikaloja ei pidä laskea jäälle, koska lumi tukkii pistokohdan, eikä veri pääse valumaan ulos. Kalat voi laittaa valumaan saalislaatikkoon tai -pussiin, kunhan muistaa välillä huuhdella valuneen veren ja limat pilkkiavannossa pois. Kevätjäillä ilman lämmettyä kalat kannattaa laskea verestymään jäälle syntyneisiin vesilammikoihin, koska vesi tehostaa veren ulostuloa. Saaliin tainnutus ja verestys pilkkijäillä riittävät. Perkaamisen voi huoletta talvella jättää kotikeittiöön.

Tavallinen pilkkisaalis koostuu varsin usein erikokoisista ahvenista. Ne voi lajitella jo paikan päällä koon ja käyttötarkoituksen mukaan eri pusseihin. Pikkuahvenet voi vaikka nylkeä. Niistä syntyy mm. herkullista kukkoa ja keittoa. Suuremmat ahvenet sopivat fileoituna paistinpannuun ja wokkiin tai kokonaisena savupönttöön tai uuniin.

Juuri ennen kutua keväällä naarasahventen vatsaontelon ollessa täynnä mätiä ja kylkilihojen ollessa
laihoja, kannattaa niiden fileinä valmistaminen unohtaa ja siirtyä vaikkapa sopan keittoon. Myös ahvenen mäti maistuu keitossa tai pannulla pusseissaan kypsennettynä ja ryyditettynä mustapippurilla ja suolalla. Sitä vastoin koirasahventen kylkilihat ovat paksumpia ja ne sopivat hyvin fileeksi.

Pilkkiavannosta nousee ahventen ohella usein särkiä ja kiiskiä. Nekin tarjoavat hienoja makuelämyksiä. Kannattaa ottaa ne talteen ja käsitellä oikein. Särjestä saa esimerkiksi hienon tartarin sipulihakkeen ja kananmunan kera, eikä kiisken hienostunutta muskottimaista makua voita keitossa mikään. Sekä särjen että kiisken mäti on herkullista perinteiseen tapaan valmistettuna.

Onki ei löydä voittajaa
06:31 - 10.3.2006

Vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis vuonna 2004 oli noin 38 miljoonaa kiloa, josta yli puolet oli ahventa ja haukea. Onki pysyy suomalaisten suosikkivapana.

Verkoilla, katiskoilla ja rysillä pyydettiin 53 prosenttia ja erilaisilla vapapyydyksillä 45 prosenttia. Saaliista 81 prosenttia pyydettiin sisävesiltä.

Kalastusta harrastavan kotitalouden keskimääräinen saalis oli 39 kiloa. Saalis ei kuitenkin jakautunut tasan, sillä puolet kotitalouksista sai enintään 9 kg kalaa ja noin joka kymmenes kotitalous jäi ilman saalista.

Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2004 noin 1,9 miljoonaa. Kalastaneista henkilöistä oli miehiä 61 prosenttia ja naisia 39 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojulkaisusta Vapaa-ajankalastus 2004.

Onkiminen suosituinta

Onkiminen oli edelleen suosituin pyyntimuoto. Kaksi kalastajaa kolmesta käytti onkea kalastusvälineenä. Toiseksi yleisin oli heittovapa, joka oli pyyntivälineenä kahdella kalastajalla viidestä. Pilkkivapaa käytti joka kolmas ja verkkoa joka neljäs kalastaja. Vetouistelua oli harrastanut joka viides kalastaja.

Sisävesillä kalasti yli 1,6 miljoonaa ja merialueella noin 0,3 miljoonaa henkilöä vuonna 2004.
Vapaa-ajankalastajia oli sisävesillä eniten Hämeessä ja merialueella Saaristomeren ja Ahvenanmaan alueella.

Asuinalueen mukaan kalastus oli yleisintä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Yli puolet näillä alueilla asuvista henkilöistä oli kalastanut vuonna 2004.

Aineisto kerättiin postikyselyllä, jonka otos poimittiin väestörekisteristä. Kysely lähetettiin 6000 kotitaloudelle. Lisäksi osa postikyselyyn vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.

Helsingille ja Espoolle yhteinen viehelupa
13:53 - 24.2.2006

Uistelumahdollisuudet pääkaupunkiseudulla paranevat, kun tänä vuonna tulee myyntiin Helsingin ja Espoon yhteinen viehelupa. Tämä on mannaa erityisesti kuhanuistelijoille.

Uusi yhteislupa maksaa 15 euroa, mutta valitettavasti sitä ei myydä ainakaan vielä kuin kaupunkien omille asukkaille. Käytännössä se mahdollistaa uistelijoille huomattavasti suuremmat kalavedet.

Helsingin kalastusalueella uusittiin kalastussääntöjä muutenkin parempaan suuntaan. Tärkein niistä on kuhan alamitan nosto 40 senttiin ja verkkojen silmäkoon nosto 50 milliin. Jo aiemmin on päätetty meritaimenen alamitaksi 50 senttiä.

Iitin Urajärvi kolmatta kertaa SM-pilkin näyttämön
21:01 - 7.2.2006

Pilkin Suomen mestaruudet ratkotaan maaliskuussa Iitin Urajärvellä, joka pääsee SM-jääksi jo kolmatta kertaa kisahistoriassa.

Suomen mestaruuspilkin esikisa käydään Urajärvellä ensi sunnuntaina klo 10-14. Esikisaan odotetaan saapuvan tuhatkunta pilkkijää. Varsinainen ja viideskymmenes SM-pilkki käydään maaliskuun 12. päivänä, jolloin valtakunnan
mestaruutta tavoittelee lähemmäs viisi tuhatta kilpailijaa.

Pilkkivetenä keskisyvyydeltään viisimetrinen Urajärvi on suorastaan unelma, koska kalaa on levittäytyneenä tasaisesti koko alueelle. Voittaja tullee nostamaan 3-4 kiloa ahvenia.

Parhaillaan sääolot Iitissä ovat talviset. Virallisen mittauksen mukaan jäätä on 35-40 cm (lähtö- ja ranta-alueella jopa 55 cm). Lunta on suhteellisen niukasti, joten kävely ja juokseminen omille suosikkipaikoilleen sujuvat kevyesti.

Vuosikymmenten saatossa pilkinnässä eli talvionginnassa on tapahtunut huikeita muutoksia. "30-vuotisen sodan" jälkeen vuonna 1983 saatiin maahamme läänikohtainen maksullinen pilkintäoikeus. Vasta vuodesta 1997 lähtien
pilkkiminen on ollut maksuton yleiskalastusoikeus.

Tänä päivänä koko väestöstä runsas kuusitoista prosenttia harrastaa pilkkimistä. Suurin osa pilkkisaaliista on ahventa. Toiseksi eniten saadaan haukea ja kolmanneksi särkeä.

SM-kisojen ja esikisan lähtö- ja maalialue sijaitsevat Kartanohotelli Radansuussa. SM-pilkin järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kymenlaakson Kalamiespiiri.

Joensuun kalapaikoista valmistui kartta
08:08 - 5.2.2006

Urheilukalastajia palvellaan Joensuussa uudella tavalla. Joensuun kalastuskunta on valmistanut kalastus- ja veneilykartan, josta ottipaikat selviävät.

Joensuun kalastuskunnan kustantama kartta on laadittu yhteistyössä mm. virkistyskalastajien ja satamalaitoksen kanssa. Karttaan on merkattu kalastajalle tärkeitä palveluja kuten veneluiskat, laiturit ja parkkipaikat. Kartassa on myös suosituksia mm. rannaltakalastuspaikoiksi.

Kartta kattaa Joensuun kaupungin Pielisensuun kylän alueen sekä lisäksi vesialuetta em. kylän ulkopuolella Pyhäselällä Pyhäsaariin saakka. Pyhäselän alueella kartta on merkitty syvyyskäyrät, joista on hyötyä kalapaikkoja etsittäessä. Kartta ei ole tarkoitettu varsinaisesti navigointiin, vaikka siitä väylämerkinnät löytyvätkin.

Kartassa on osasuurennos, joka kertoo lukijalleen ottipaikat Joensuun kaupungin koskiin. Tämän toivotaan helpottavan kalastusta ja madaltavan kynnystä aloittaa kalastus koskilla. Kartassa on esitetty myös koskialueen rajat, jotka ovat tärkeitä tietoja luvalliseen ja sääntöjen mukaiseen kalastukseen.

Kartan hinta on viisi (5) euroa, mutta kalastuskunta antaa sen maksutta kaikille kalastuskunnan pyydysluvan lunastaneille sekä niille viehe- tai koskiluvan kaudeksi lunastaneille. Kartta on jaossa ja myynnissä ainakin luvanmyyntipisteissä, joita ovat mm. Carelicum, Hotelli Kimmel, Tyrskytaimen, Noljakan Neste sekä Kalatalouskeskus.

Meritaimenkantojen säilyminen epävarmaa
08:32 - 27.10.2005

Luonnonvarainen meritaimenkanta on jäljellä enää alle kymmenessä Suomen Itämeren puoleisessa jokivesistössä ja niissäkin tilanne on huolestuttava.

Syksyllä 2005 kuten myös vuonna 2004 meritaimenen luonnonpoikastiheydet olivat vain alle kymmenesosa jokien arvioiduista tuotantokyvystä, joten ilman tehokkaita hoitotoimia meritaimenkantojen häviämisriski on erittäin suuri.

Joitakin vuosia sitten muutamissa joissa havaitut hieman suuremmat poikasmäärät näyttävät jääneen vain väliaikaisiksi eivätkä ole merkinneet pysyvää meritaimenkantojen elpymistä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on seurannut meritaimenen poikastuotantoa sähkökoekalastuksilla.

Jokien luonnonpoikasmäärät edelleen laskussa

Suomenlahden alueella meritaimenen alkuperäiseksi arvioitu luonnonkanta on jäljellä yhteensä kuudessa joessa, mistä tutkimuslaitoksella on sähkökalastustietoja tältä syksyltä kolmelta joelta.

Ingarskilanjoen meritaimenen luonnonkanta on äärimmäisen uhanalainen ja sitä tuetaan vuosittain istutuksilla. Viime vuosina joesta on löydetty meritaimenen luonnonpoikasia vain ajoittain muutamista pääuoman koskista. Syksyllä 2005 kolmessa koskessa havaittiin aiempaa suurempia tiheyksiä mm. edellissyksyn hyvästä vesitilanteesta johtuen.

Myös Mankinjoella taimenen luonnonpoikasia oli aiempaa enemmän. Sipoonjoen luonnonkannan tila on kriittinen, sillä sivupurojen tärkeimmiltä lisääntymisalueilta ei ole löydetty taimenia syksyllä 2004 ja 2005.

Isojoen viime vuodet surkeita

Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, ja sitä tuetaan vuosittain poikasistutuksilla. Kesänvanhojen luonnonpoikasten määrät koskissa ovat olleet 1990-luvulla pieniä. Huolimatta yksittäisistä hieman paremmista vuosista taimenen poikastiheydet ovat laskusuunnassa, ja kolmena viime vuotena poikasia on ollut vähiten koko kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Luonnonkannan häviämisriski on erittäin suuri, jos poikastuotantoa ei saada käännetyksi nousuun.

Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimenen luonnonlisääntyminen on satunnaista ja taimenkannan säilyminen on nykyisellään erittäin epävarmaa. Jokeen on istutettu yksivuotiaita jokipoikasia pääuomaan ja esikasvatettuja poikasia sivupuroihin.

Tornionjoella myös huonoja uutisia

Myös Perämereen laskevan Tornionjoen meritaimenkannat ovat uhanalaisia ja sivujokien taimenkantoja on tuettu jokipoikasistutuksin. Suomen puoleisista sivujoista taimenen lisääntymisen kannalta tärkeimpiin kuuluvat Äkäsjoki, Pakajoki, Kangosjoki ja Naamijoki, missä kehitystä on seurattu pitkään mm. Pakajoella.

Monista Tornionjoen sivujoista ei tavattu 1990-luvun puolivälin tienoilla lainkaan kesänvanhoja luonnonpoikasia ja huolimatta vuosituhannen vaihteen muutamista paremmista vuosista poikasmäärät ovat pudonneet kahtena viime vuonna uudelleen pieniksi.

Vähäistä luonnonlisääntymistä on havaittu myös Kymijoessa, Vantaanjoessa, Espoonjoessa, Fiskarsinjoessa, Merikarvianjoessa ja Kiiminkijoessa. Näissä taimenkannat ovat todennäköisesti sekoittuneita tai siirrettyjä.

Tehokkaita hoitotoimia tarvitaan pikaisesti


Suurimpana uhkana meritaimenen luonnonkannoille on nykyisen kaltainen verkkokalastus. Naaraat saavuttavat sukukypsyyskoon (60-65 cm) yleensä vasta kolmen merivuoden jälkeen. Vain erittäin harvat taimenet pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa, koska suurin osa niistä pyydetään jo ensimmäisen merivuoden aikana.

Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa. Taimenkannat uhkaavat hävitä, ellei esim. verkkojen silmäkokoa kasvattamalla ja muilla kalastuksen säätelytoimilla saada nykyistä kalastuskuolevuutta pienemmäksi. Jokialueella meritaimenkantojen tilaa parantaisivat mm. jokien kunnostukset, kalaportaat ja vesiensuojelutoimet, todetaan RKTL:stä.

Kansallinen kalapäivä tulee?
08:17 - 27.10.2005

Suomeen on tulossa kansallinen kalapäivä, jolla houkutellaan erityisesti nuoria kalastusharrastuksen pariin. Kansallista kalapäivää kaavaillaan elokuun loppupuolelle.

Eduskunnan kalastuskerho teki talvella 2005 aloitteen, että Suomessa tulisi organisoida erityinen kansallinen kalastuspäivä. Maa- ja metsätalousministeriö onkin asettanut työryhmän suunnittelemaan päivän toteuttamista.

Työryhmä esittää, että kansallista kalastuspäivää ryhdyttäisiin viettämään vuodesta 2006 lähtien ja ajankohta olisi viikon 35 keskiviikko, joka osuu elokuun loppuun.

Longinojan kunnostus tuottaa tuloksia
09:21 - 10.10.2005

Vantaanjoen sivuvirralla Longinojalla kävi taas kuhina viime viikonvaihteessa. Taimentiimin joukot asettelivat soraa ja kiveä virtaan taimenten kutu- ja suojapaikoiksi. Monivuotinen projekti on tuottanut myös hyvää tulosta.

Longinojaa on kunnostettu jo monien vuosien ajan. Ojamaisuus on muuttunut puroksi, kun

vuoron perään Longinojaan on talkoovoimin siirretty kivi- ja sorakuormia. Tänä vuonna RKTL:n sähkökalastuksissa saatiinkin iloisia tuloksia. Tutkijoiden silmiin osui runsaasti nollikkaita eli tämän kevään poikasia.

Kunnostusten takana on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorijaosto Taimentiimi ja sen innokas puheenjohtaja Juha Salonen. Yhteistyötä on tehty Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Niin myös 8. lokakuuta, kun toistakymmentä talkoolaista saapui siirtämään 12,5 tonnin kivi- ja sorakuormaa Longinojaan.

Kunnostuksissa keskityttiin erityisesti taimenille sopivien kutupaikkojen tekemiseen ja virtauksien sovittamiseksi kutua varten. Päivän mittaan saatiin aikaiseksi useita kymmeniä neliöitä optimaalisia kutusoraikkoja.

Alueella liikkuville ulkopuolisille selvitettiin, mitä oltiin tekemässä ja miksi. Projektin historia ja tulevaisuus kiinnostivat malmilaisia.

Taimentiimiläiset Aki Janatuinen ja JP Pohjola touhusivat innokkaasti virtauksien muuttamisen kimpussa. Janatuinen suojasi eroosiolle herkkiä rantoja puuaineksella.

- Puuaineksen käyttäminen rantojen tukemisessa on varteenotettava vaihtoehto kiveämisen ohella. Kun pajunoksia tungetaan rantaan, voi ne saada kasvamaan ja ajan mittaan näin lisätään puron yläpuolelta tulevaa varjostusta. Pajun juurakko sitoo tehokkaasti kiintoaineksen penkkaan ja virran mukana irtaantuvan kiintoaineksen määrää saadaan vähennettyä, Janatuinen selvitti.

Taimentiimiläiset jäivät tietysti innolla odottamaan talkoissa tehtyjen soraikkojen toimivuutta tulevassa syksyn kudussa.

Kiviaineksesta saamme kiittää SeaGood Oy Fort Deli yritystä ja erityisesti toimitusjohtaja Tapio Tuomista.

Longinojan kunnostustalkoot 8.10.05
09:03 - 1.10.2005

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaosta Taimentiimi yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa järjestää 8.10.2005 kello 11 alkaen Malmilla virtaavalla Longinojalla kunnostustalkoot.

Talkoissa on tarkoituksena puhdistaa aikaisimpina vuosina tehdyt soraikot ja samalla siirtää kuiville jääneitä soraikkoja uusille potentiaalisille kutupaikoille.

Longinojasta löydettiin tämän vuoden koekalastuksissa ensimmäistä kertaa luonnonkudusta peräisin olevia poikasia ja toivomme saman toteutuvat myös ensi vuonna. Tarkoituksena talkoissa onkin tehdä voitavamme kutualustojen kuntoon saattamiseksi. Osa aikaisempien vuosien talkoissa levitetyistä sorista on valunut virran mukana ranta-alueille ja niitä siirretään potentiaalisimmille kutupaikoille.

Mukaan kannattaa ottaa kumisaappaat ja reipasta talkoomieltä. Jos nurkista löytyy mahdollisesti lapioita, kottikärryjä, metalliharavoita yms kannattaa niitäkin tuoda paikan päälle.

Tulevien talkoiden alue tulee sijoittumaan Karviaistien takana sijaitsevaan perinnemaisemaan. Paikalle pääsee kätevästi yleisillä kulkuneuvoilla mm. junilla i, p, k ja busseilla 73, 73b, 70t, 79, 78, 512, 519 sekä 522. Talkoiden tapaamispaikka löytyy Helsingin puhelinluettelon kartasta koordinaateista sivu 66, dn 83.

Lisätietoja talkoista voi kysyä Taimentiimin puheenjohtajalta Juha Saloselta numerosta 050-594 9998.

Talkoisiin voi ilmoittautua osoitteeseen juha.salonen@skes.org tai suoraan puhelimitse Juha Saloselle.

Taimen lisääntynyt luontaisesti Helsingissä Longinojassa
08:59 - 1.10.2005

Pitkäjänteinen työ Vantaanjoen alimman sivupuron Helsingissä Malmin läpi virtaavan Longinojan ja siihen kotiutetun taimenen eteen on vihdoin tuottamassa hedelmää.


Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa vuosittaisen koekalastuksen merkeissä 22.9.05 sähkökalastettuamme useita koealoja kunnostamattomalta alajuoksulta Savelasta aina ylimmille kunnostetuille alueille Malmin Latokartanontielle oli saaliissa lukemattomien taimenen emokalojen ja muiden lajien lisäksi myös merkittävässä määrin viime syksyn luonnonkudusta syntyneitä taimenen
pienpoikasia.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun purosta tavataan luonnonkudusta syntyneita taimenen poikasia. Aiempina vuosina ollaan kyllä päästy seuraamaan parhaimmillaan jopa yli puolimetristen taimenten kutupuuhia, mutta mahdolliset ongelmat vedenlaadussa ja kylmät vähävetiset talvet ovat antaneet odotuttaa poikasia tähän kevääseen asti.

Erityisen positiivisena yllätyksenä voidaan mainita että nollikkaita saatiin jokaiselta kalastetulta koealalta mukaanlukien alajuoksun kunnostamaton virtapaikka Savelassa jossa pienirakeista luonnonsoraa on vain pieniä määriä.

Aikaisempien vuosien talkoissa puroon kutualustoiksi levitetyt soraikot ovat merkittävissä määrin mahdollistaneet nykyisen kaltaisen taimenen luontaisen lisääntymisen, ja erityisen runsaasti pienpoikasia saatiinkin viime syksyn talkookunnostuksissa kivetyltä aiemmin ilmeettömältä ja hidasvirtaiselta osuudelta. Taimenen poikastiheydet purossa varsinaisilla kutualueilla olivat
verraten korkeita.

Saatujen nollikkaiden koko vaihteli 4-13 cm:n välillä pääosan ollessa kuitenkin 8-10 cm:n tietämissä. Poikaset olivat myös silminnähden hyvin syöneitä, pituudelta ja painoltaan poikkeuksellisen kookkaita. Poikasten kasvu selittyy varmastikin osittain puron eteläisen sijainnin ja pidemmän kasvukauden ohella purossa esiintyvän purokatkan (Gammarus Pulex) runsaudella, joka on poikasille ensimmäisenä vuotena ihanteellista ravintoa.

Purosta saatiin myös viime vuoden tapaan lukuisia pääuoman alajuoksun koskiin Ruutin- ja Pitkäkoskeen 1-3 vuotiaina istutettuja rasvaeväleikattuja taimenia, joten Longinojalla on selkeästikin luontaista imua. Enemmistönä saaliissa olivat kuitenkin paikalliset emokalat joita saatiin jokaiselta koealalta,
vaikka monet näistä eivät olleet tyypillisiä emokalojen elinalueita.

Odotamme innolla tulevia syksyn sateita ja toivomme myös meressä sekä pääuomassa vaelluksella käyneiden taimenten pääsevän kutemaan kotipuroonsa.

Kiittäen kaikkia jo talkoissa olleita ja tuleviin talkoisiin osallistuvia sekä muilta osin asiaa tukeneita henkilöitä ja tahoja joilla on riittänyt uskoa paikoin epätoivoiseltakin tuntuvaan projektiin ja ennen kaikkea itse taimeneen.

Taimentiimi kunnosti poikasalueita Merikarvianjoella
16:50 - 17.8.2005

Merikarvianjoen Holmankoski on entistä viihtyisämpi paikka taimenenpoikasille. Siitä pitivät huolta Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran talkoolaiset elokuussa.

Tehometsätalous ja koskiperkaukset ovat tehneet selvää jälkeä monelle entiselle hienolle taimenapajalle. Viimeisten vuosikymmenten aikana monia jokia on kunnostettu takaisin jalokalojen elinkuntoon.

Kunnostukset voivat painottua joko elinolojen – siis lähinnä suojapaikkojen ja virtauksien parantamiseen tai sitten lisääntymisolojen – käytännössä kutusoraikkojen rakentamiseen.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisoporukka Taimentiimi järjesti 6. elokuuta talkoot Merikarvianjoen Holmankoskella. Mukana projektissa olivat myös, Virtavesien hoitoyhdistys, Turun ammattikorkeakoulu ja Merikarvian kalakierros.

Holmankosken eteläpuoleisessa haarassa paiskoi hommia vajaat parikymmentä talkoolaista. Koskessa tiedettiin sähkökoekalastusten perusteella tapahtuneen jonkin verran taimenen luonnollista lisääntymistä, mutta poikastuotantoalueiden heikko vesitilanne alivirtaaman aikaan on rajoittanut huomattavasti lisääntymisen onnistumista.

Kunnostuksissa parannettiin virtausolosuhteita useilla eri poikastuotantoalueilla ja vesitettiin kokonaan uutta, kuivilla ollutta uomaa yhteensä lähes 200 m². Niiden lisäksi koskea kivettiin nopeammin virtaavilta osuuksilta. Talkookunnostuksia tullaan jatkamaan Merikarvialla myös tulevaisuudessa.

Taimentiimi suunnittelee kunnostuksia lähiaikoina mm. Ruodasojaan Pirkanmaalla ja Longinojaan Helsingissä. Talkoista innostuneet voivat ottaa yhteyttä puheenjohtaja Juha Saloseen 050-594 9998.

Teksti: Jussi Aaltonen

Älä nouse lintuluodolle!
07:10 - 21.6.2005

Lintuluodoilla on tällä hetkellä runsaasti pieniä poikasia. Lisäksi osalla luodoilla pesivistä lajeista on vielä haudonta kesken. BirdLife Suomi vetoaa kaikkiin vesilläliikkujiin, ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi.

Yksittäisen veneilijän tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai aivan sen vieressä voi aiheuttaa merkittävää
tuhoa, Birdlife Suomi korostaa. Häirinnästä lintuluodoilla kärsii mm. uhanalainen selkälokki.

Pesivät linnut on yleensä helppo huomata. Jos linnut hyökkäilevät kohti ihmistä tai lentelevät varoitellen luodon päällä, on se varma merkki lähellä olevasta pesästä tai poikasista. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on syytä poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkisikään.

"Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat helposti mm. varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.

Lisäksi säästä riippuen poikaset voivat myös kuolla kylmyyteen tai kuumuuteen ilman emojen suojaa. Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla lajeista elokuun lopulle saakka.

Vierassatamat tai niiden puuttuessa isot metsäiset saaret ovat linnut huomioon ottavalle veneilijälle parhaita ankkuripaikkoja, koska lintuja pesii runsaimmin vähäpuustoisissa saarissa tai täysin avoimilla luodoilla.

BirdLife Suomi toivoo valveutuneilta kesäasukkailta ja vesilläliikkujilta aktiivisuutta myös ajattelemattomien
vesilläliikkujien valvonnassa. Jos havaitsee lintujen häirintää tapahtuvan, kannattaa puuttua asiaan muistuttamalla lintujen pesimärauhasta ja kehottaa häiritsijöitä siirtymään sellaiseen paikkaan, jossa oleskelusta ei ole linnuille haittaa.

Tietämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta johtuvan häirinnän lisäksi Suomessa todetaan vuosittain myös tahallista kolonioiden tuhoamista tai munien keräämistä. Tällaisesta toiminnasta voi joutua maksamaan
kymmenientuhansien eurojen vahingonkorvauksen.

Pesimäaikana myös rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko maassa. Pesimäaikana kaikkien lintujen häirintä tai tappaminen on kielletty.

STADIONKI TULOKSET 2005
09:34 - 7.6.2005

1.. Miikka Paajanen 16,100
2.. Markku Kortelainen 8,46
3.. Jaakko Raatikainen 8,40
4.. Kalle Nordström 8,1
5.. Reijo Malassu 7,7
6.. Aleksi Heikkinen 6,48
7.. Pekka Peltola 6,02
8.. Tomi Stranden 5,42
9.. Petri Haili 4,34
10.. Jari Kauppinen 4,22
11.. Jussi Immonen 4,02
12.. Markku Huikko 3,78
13.. Raimo Vallittu 3,44
14.. Raino Huttunen 3,24
15.. Pauliina Jussila 3,14
16.. Toivo Saari 2,62
17.. Henri Kaikkonen 2,36
18.. Tuomo Jokela 2,35
19.. Erik Enqvist 2,32
20.. Erkka Leikas 2,2
21.. Kari Ruotsalainen 1,26
22.. Toivo Kaasinen 1,0
23.. Ville Wilen 0,56


Nuoret alle 15 vuotta



1.. Joni Taavela 6,5
2.. Konsta Almanheimo 3,46
3.. Oskari Hämäläinen 1,05
4.. Janne Muukkonen 1,04
5.. Otto von Hellens 0,58
6.. Max von Hellens 0,5
7.. Joel Leppinen 0,24
8.. Aleksi Leppinen 0,22
9.. Jori Kaikku 0,14
10.. Mathias Karhu 0,1
11.. Jere Kaiku 0,08
12.. Isabel Karhu 0,05
13.. Marko Styrman 0,02

Kalamaraton 2005 tulokset
12:25 - 17.5.2005

1.. Pietarit 1 21 lajia
2.. Symbioosin kalakerho 18 lajia
3.. Taimentiimi 18 lajia
4.. Amatöörit 16 lajia
5.. Pietarit 2 16 lajia
6.. Turpa kii 16 lajia
7.. AC Delirium 14 lajia
8.. Kolmipiikki 14 lajia
9.. Team Fishermen 14 lajia
10.. Brändö Trolling 13 lajia
11.. Hakuninmaan Limbo 13 lajia
12.. Team Nokkis 13 lajia
13.. Pietarit 4 13 lajia
14.. Vallilan guru & humala 2 13 lajia
15.. Hyrpeli 1 13 lajia
16.. Kemball Fun 13 lajia
17.. Siloneula 13 lajia
18.. Soukan kalakeisarit 13 lajia
19.. Tekstivirta 12 lajia
20.. Tapsan 20 lajia 12 lajia
21.. Kasi-Team 12 lajia
22.. Helsingin kalamiespiiri 12 lajia
23.. AC Tremens 12 lajia
24.. Letkeä norssi. 12 lajia
25.. Team Teisti 12 lajia
26.. Team Lahana 12 lajia
27.. Taimentiimi 2 12 lajia
28.. Pietarit 6 12 lajia
29.. Rasputiini 12 lajia
30.. Saamamiehet 11 lajia
31.. Pietarit 3 11 lajia
32.. Tuhero FT 10 lajia
33.. Sipa 10 lajia
34.. Vallilan guru & humala 1 10 lajia
35.. Pietarit 7 10 lajia
36.. Kuhan keittäjät 9 lajia
37.. Madonkantajat 9 lajia
38.. Pietarit 5 9 lajia
39.. Kemball Pro 9 lajia
40.. Kuhan jotain 9 lajia
41.. Team Rocario 8 lajia
42.. Kalaurpot 8 lajia
43.. Team Törö 8 lajia
44.. Siimahännät 6 lajia

Kärjen tasatulokset ratkaistu aikasäännön perusteella

Kalamaraton lähtee tänä vuonna keskustasta
16:55 - 10.5.2005

Kalamaraton lähtee tänä vuonna uudesta paikasta. Kisan lähtölaukaus kajahtaa lauantaina 14. toukokuuta Hietalahden rannasta klo 12.00.

Hietalahdessa järjestetään samana lauantaina Helsingin Kalamarkkinat, ja näin Kalamaratonin osallistujat ovat mukana vauhdittamassa tätä tapahtumaa. Hietalahden altaan ympärillä on silloin käynnissä mm. lasten onkitapahtuma, jossa on tarjolla kirjolohia lasten ongittavaksi.

Kalamaratonin kilpailijoiden ongilla ei ole altaaseen kuitenkaan asiaa, vaan kirjolohi on kalastettava muualta - esimerkiksi Stadiongen vesiltä Mustikkamaalta kisan viimeisellä tunnilla.

Kalamarkkinoiden järjestäjät ovat luvanneet hoitaa Kalamaratonin joukkueille oman parkkipaikan Hietalahden läheltä, joten pysäköinnin suhteen ennen lähtöä ei tule ongelmaa. Kartta lähtöpaikasta ja parkkipaikasta löytyy täältä.

Joukkueiden on hyvä olla paikalla viimeistään tuntia ennen kisaan lähtöä. Kaikki joukkueet lähtevät yhtä aikaa Hietalahdesta. Joukkueet esitellään yleisölle puoli tuntia ennen kisan lähtöä.

Kisa päättyy entiseen tapaan Mustikkamaan Honkaluotoon sunnuntaina kello 12.00.

Siimat kireinä Kotka Openissa
16:37 - 10.5.2005