Etusivu



Change language:
|
Uutiset
Ennätyskalarekisteriin 13 uutta Suomen ennätystä 23:41 - 24.2.2009
Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnalle viimeisen vuoden aikana ilmoitettujen 13 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kuusi uutta lajia: allikkosalakka, sardelli, silokampela, toutain, vaskikala ja vimpa.
Uusia ennätyskaloja ovat hopearuutana 3,04 kg, kirjolohi 9,66 kg, kuha 13,74 kg, miekkasärki 0,905 kg, silokampela 0,465 kg, sorva 1,24 kg, toutain 6,36 kg, täpläsilli 1,1 kg ja vimpa 0,437 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,5 cm, piikkisimppu 13,4 cm, sardelli 13,0 cm ja vaskikala 14,5 cm.
Kalojen 2000-luvun SE-listalla on 67 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen muun muassa suutari, jonka ennätysraja on 2,4 kiloa. Suuria suutareita saadaan Etelä-Suomen rehevistä vesistä, mutta niitä ei vain ole ilmoitettu ennätyskalalautakunnalle.
Tarkka ja luotettava dokumentointi tärkeää
Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa’alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden (villasaksiravulla leveys) mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty.
Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Kalan voi myös pakastaa kokonaisena ja tarvittaessa toimittaa ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi.
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net
Lista ennätyskaloista
SM-pilkki kisataan Pieksämäellä 13:27 - 20.2.2009
Tämän vuoden SM-pilkki kisataan 15. maaliskuuta klo 10-14 Pieksänjärvellä Pieksämäellä. Kilpailun järjestää Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Etelä-Savon vapaa-ajankalastajapiiri ry. Kilpailun suojelijana on kansanedustaja Kari Rajamäki. Samalla paikalla kisattiin SM-tittelistä viimeksi vuonna 1984.
Kilpailukeskus sijaitsee Pieksämäen kaupungin keskustassa. Kilpailutoimistona toimii urheilutalo, osoitteessa Opintie 4, 76100 Pieksämäki. Kilpailualueena on koko Pieksänjärvi. Alueelle aurataan kulku-ura, joka helpottaa kilpailijoiden liikkumista jäällä. Takarajalle on matkaa noin kuusi kilometriä.
Kisavesistön jään ja lumen paksuutta voi seurata suoraan Etelä-Savon vapaa-ajankalastajapiirin kotisivuilta: www.etelasavonvapaa-ajankalastajapiiri.fi . Tiedot päivitetään säännöllisin välein. Samoilta sivuilta löytyy paljon muutakin asiaa SM-pilkkiin liittyen. Pilkkiminen kilpailualueella on kielletty 9.-14.3. välisenä aikana.
SM-esikisa, joka käytiin 15. helmikuuta, houkutteli paikalle 594 kilpailijaa. Saaliit jäivät odotettua pienemmiksi, mutta kilpailun voittaja Lea Mesiäinen Otavan Kalamiehistä ylsi kuitenkin yli kolme kilon tulokseen. Osasyynä keskinkertaisiin saaliisiin voidaan pitää kisapäivänä vallinneita melko kylmiä olosuhteita, kohtalainen pohjoistuuli ja pakkasta noin 10 astetta. Esikisa kuitenkin näytti, että alueella on hyvänkokoista ahventa. Se on syytä muistaa kilpailutaktiikkaa laatiessa. Syönnillä olevat isot ahvenet voivat nopeasti muuttaa mitalisijoja parven osuessa kohdalle.
SM-pilkki 2009 kilpailussa ratkaistaan henkilö- ja joukkuekohtaiset Suomen mestaruudet. Lisäksi tänä vuonna SM-pilkissä kilpaillaan ensimmäistä kertaa ”Ahvenkunkku 2009”-tittelistä ja arvokkaasta tavarapalkinnosta. SM-pilkkiin ilmoittaudutaan ennakkoon 3.3.2009 mennessä postitse tai sähköpostilla. Ennakkoon ilmoittautumisaikaa on jatkettu kahdella viikolla. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät em. kotisivuilta.
Kalevi Kangas vuoden kalamies 11:40 - 30.1.2009
Vuoden kalamiehen arvonimi 2009 on myönnetty Finlandia-Uistimen tuotantojohtaja Kalevi Kankaalle Kalkkisista. Vuoden kalastusoppaan tittelin sai mäntsäläläinen Erik Herlevi. Valinnat teki perinteiseen tapaan Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry.
SKES ry teki suomalaisen kalastusalan suurnimiä kunnioittavat valintansa jo kymmenennen kerran. Vuoden kalamies Kalevi Kangas on yhdessä veljensä Hannu
Kankaan kanssa tehnyt vuonna 1963 perustetusta Finlandia-Uistimesta ja sen vieheistä paitsi kotimaisen, myös kansainvälisen brändin. Nils Master
Invincible löytyy melkeinpä jokaisen kalastajan viehepakista, Beten lusikkauistimet ovat puolestaan hauelle varmoja vieheitä.
Finlandia Uistimen tuotantoa myydään yli 30 maahan, liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä. Yhtiö on merkittävä työllistäjä Kalkkisissa. Toiminta alkoi omassa navetassa, vuonna 1976 siirryttiin veljesten entiseen kansakouluun ja 1990 hankittiin vielä läheltä teollisuushalli. Tuotekehittelystä ja tuotantopuolesta vastannut Kalevi Kangas on pitänyt huolta siitä, että Finlandia-Uistin tuottaa edelleen uutta purtavaa kaloille.
Herlevi vuoden kalastusopas
Vuoden 2009 kalastusoppaan arvonimen sai mäntsäläläinen kalastusopas Erik Herlevi. Hän on Suomen kalastusopaskillan puheenjohtaja ja kehittänyt
itäisen Suomenlahden kalastusta voimakkaasti eteenpäin. Herlevillä on kolme päätoimialuetta, jotka ovat Rönnäs Pernajan lahdella, Haikkoon selkä
Porvoossa sekä Kallahti Helsingissä. Hänen yrityksensä tarjoaa myös monipuolisia oheispalveluja kalastajien tarpeisiin.
Aiemmat valinnat
Vuoden kalamies:
2000 Taimeninstituutin puheenjohtaja Henrik Kettunen, Helsinki
2001 Professori Erkki Pulliainen, Oulu
2002 Toimittaja Jari Tuiskunen, Tampere
2003 Toimitusjohtaja Paavo Korpua, Kuusamo
2004 Toiminnanjohtaja Veli Autti, Tampere
2005 Teollisuusneuvos Ensio Rapala, Asikkala
2006 RKTL:n tutkija Jussi Pennanen, Helsinki
2007 Kirjailija Matti J. Särömaa, Kotka
2008 Kirjailija Erkki Norell, Asikkala
Vuoden kalastusopas:
2000 Juha Happonen, Vilppula
2001 Heikki Mujunen, Kesälahti
2002 Jorma Järvinen, Lempäälä
2003 Tapani Loisa, Turku
2004 Jorma Ojanperä, Pello
2005 Ari Paataja, Kirkkonummi
2006 Mika Vainio, Espoo
2007 Timo Koikkalainen, Mänttä
2008 Markku Tiusanen, Vantaa
Valintaraati 2009
Jukka Halonen, SKES, (puheenjohtaja)
Jari Tuiskunen, ERÄ, Tampere
Sari Saukkonen, toimitusjohtaja, Kotkan Maretarium
Tapio Nylund, Turun Pyyntiväline, Turku
Kimmo Korpua, Kuusamon Uistin, Kuusamo
Aku Valta, Rapala, Australia
Henrik Kettunen, luontokuvaaja, Helsinki
Heikki Mujunen, kalastusopas, Kesälahti
Janne Porkka, viihdetaiteilija, Turku
Ismo Tuormaa, luontotoimittaja, Vantaa
Juha Kakkuri, Metro Radio, Helsinki
Juha Happonen, kalastusopas, Vilppula
Ismo Kainulainen, erityisavustaja, Helsinki
Risto Jäntti, Villi Pohjola, Suomussalmi
Ilpo Eerola, SKES (sihteeri)
Sulkavan ja Juvan kosket kuntoon yhdellä rysäyksellä 08:37 - 29.1.2009
Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevan koskireitin kunnostustyöt ovat käynnistyneet reitin alimmasta koskesta, Tiittalankoskesta. Kosken kunnostus valmistuu tammikuun viimeisellä viikolla. Seuraavina ovat vuorossa Kuhakoski, Lohnakoski, Tikanjoki ja Pyöninjoki. Kunnostukset jatkuvat talvien 2009 ja 2010 aikana, jolloin kunnostetaan reitin koskista Hirmukoski, Kontusenkoski, Melasenkoski, Kissakoski, Kyrsyänkoski ja Karijoki.
Kunnostushanke toteuttaa vasta valmistunutta Etelä-Savon virtavesien kalataloudellista kunnostusohjelmaa uudella tavalla. Se on ensimmäinen hanke, jossa koko valuma-alueen kalataloudellisesti arvokkaiksi virta-alueiksi arvioidut kosket kunnostetaan yhtenä hankkeena. Tulevat kunnostushankkeet tullaan toteuttamaan samalla menettelyllä.
Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi keväällä 2008 Etelä-Savon TE-keskukselle luvan koskien kalataloudelliseksi kunnostamiseksi. Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö tilasi kunnostustyön Etelä-Savon ympäristökeskukselta. Hankkeen pääurakoitsija on Saimaan maanrakennus Oy Lohilahdelta. Koko hankkeen kustannusarvio on 130 000 euroa, josta valtaosan maksaa Etelä-Savon TE-keskus. Sulkavan ja Juvan kunnat osallistuvat myös hankkeen rahoittamiseen.
Kunnostuksilla ei vaikutusta vedenkorkeuksiin
Kunnostukset eivät vaikuta yläpuolisten järvien vedenkorkeuksiin, koska työt tehdään niin, ettei muutoksia aiheudu. Ennen kunnostustöiden aloittamista ympäristökeskus on seurannut koko reitillä järvien vedenkorkeutta eri virtaamatilanteissa ja siten koskien kunnostus voidaan toteuttaa aiheuttamatta muutoksia. Tarvittaessa virtaamia voidaan säätää koskissa melko vähäisellä työllä. Vedenkorkeuden seurantapisteitä on koko Tuusjärven ja Jukajärven reitillä ja seurantaa jatketaan kahden vuoden ajan. Viimeisen vuoden runsaat sateet ovat pitäneet järvien vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla ja asettaneet ylimääräisiä haasteita myös kunnostuksille. Runsaan virtaaman ja korkean vedenpinnan seurauksena kunnostus on teknisesti vaikeampaa.
Kunnostuksen tavoitteena palauttaa järvitaimenen lisääntymisalueet
Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on palauttaa järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueet reitille. Kunnostuksen jälkeen koskialueille istutetaan järvitaimenen poikasia ja pyritään palauttamaan reitiltä kadonnut luontainen taimenkanta. Taimenen palauttaminen reitille vaatii kunnostuksen lisäksi kalastuksen säätelyä ja koko reitin kattavan hoitosuunnitelman, jotta lisääntymiskokoiset taimenet pääsevät jatkamaan sukuaan virtapaikoissa. Tavoitteena on, että viiden vuoden päästä taimen lisääntyy reitin tärkeimmissä kohteissa. Kunnostus vaikuttaa myönteisesti reitin virta- ja järvialueiden virkistys- ja kalatalouskäyttöön. Kunnostukset hyötyvät myös muut virtakutuiset lajit, mm. harjus ja siika. Melontamahdollisuuksien säilyttämiseksi kunnostusta toteutetaan niin että Oravareitin koskiin jätetään melontaväylä.
Lisätietoja:
Kalastusbiologi Lasse Hyytinen, Etelä-Savon TE-keskus,
puh. 040 703 7838
Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 0400 623 207
Rakennuttamispäällikkö, Juha Maaranen, Etelä-Savon ympäristökeskus puh. 0400 651 874
Läänikohtaisten viehekalastusmaksujen hinnat nousevat 11:21 - 12.12.2008
Läänikohtaisten viehekalastusmaksujen hinnat nousevat elinkustannusindeksikorotuksen johdosta. Vuonna 2009 läänikohtaiset viehekalastusmaksut ovat 29 euroa kalenterivuodelta ja 7 euroa seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtaiset viehekalastusmaksut suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tileille:
Etelä-Suomen lääni 166030-106594
Länsi-Suomen lääni 166030-106602
Itä-Suomen lääni 166030-106610
Oulun lääni 166030-106628
Lapin lääni 166030-106636
Läänikohtainen viehekalastusmaksu on maksullinen yleiskalastusoikeus, joka antaa mahdollisuuden kalastaa yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä kyseessä olevan läänin vesialueilla. Vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Läänikohtaisen viehekalastusmaksun voi suorittaa useampaan lääniin. Läänikohtaisella viehekalastusmaksulla kalastavan henkilön on suoritettava myös kalastuksenhoitomaksu. Alle 18-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt saa harjoittaa ko. viehekalastusta ilman edellä mainittuja maksuja.
Vuosittain lunastetaan yli 80 000 viehekalastusmaksuun perustuvaa vuosilupaa ja reilut 35 000 viikon lupaa. Kertyneet varat ohjataan kalavesien omistajille korvauksena kalavesien käytöstä. Osa näistä korvausvaroista käytetään kalavesien omistajien toimesta kalakantojen hoitotoimenpiteisiin.
Osana valtion aluehallinnon uudistusta läänit lakkautetaan vuoden 2010 alusta. Maa- ja metsätalousministeriössä on aloitettu selvitys siitä, miten läänien lakkauttaminen vaikuttaa läänikohtaiseen viehekalastusmaksujärjestelmään. Työ on tarkoitus saada valmiiksi kevään 2009 aikana. Itse kalastusoikeuteen uudistus ei tule vaikuttamaan, mutta selvitettäväksi jää, minkälaisin aluerajoin jatkossa toimitaan.
Tänään 9.12.08 Mtv3-max klo 19.00: Kireitä siimoja 07:20 - 9.12.2008
Kuinka monta eri kalalajia voidaankaan Helsingin vesialueilta pyydystää kolmen hengen joukkueen voimin vapavälineillä 24 tunnin aikana?
Kysymykseen on jo useiden vuosien ajan hakenut vastausta Jukka Halosen kipparoima Kalamaraton -kilpailu.
Tänä vuonna kilpailuun osallistuu myös kolmen suomalaisen kalastusvälineteollisuuden pitkän linjan vaikuttajan muodostama Titaanit -joukkue. Paavo Korpua, Esko Rapala ja Kalevi Kangas haastavat muut joukkueet valtaisan kokemuksena ja asiansa osaavan oppaan turvin. Lopputuloksia ihmettelemässä on myös juontaja Mika Vainio.
Kotimaisessa kalastussarjassa seurataan perhokalastajien ja virvelikalastajien kaksintaistelua huippuluokan kalastuskohteissa ympäri maailmaa. Kilpailijoiden joukossa on maamme eturivin kalastusoppaita, kalastustoimittajia, kilpakalastajia, välinevalmistajien edustajia tai muuten vain intohimoisia kalamiehiä.
Simojoessa lohenpoikasia kohtuuhyvin 11:00 - 28.11.2008
Luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja lohenpoikasia havaittiin syksyllä 2008 Simojoen sähkökoekalastuksissa enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tätä vanhempia poikasia havaittiin aiempaa vähemmän. Merivaellukselle lähteneiden vaelluspoikasten määrä oli keskinkertainen, ja jokeen nousi emoja keskimääräistä enemmän.
Lohen kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys Simojoessa Portimojärven alapuolisella alueella oli noin 20 yksilöä aarilla. Se on lähellä tällä vuosituhannella havaittuja korkeimpia tiheyksiä. Tänä vuonna vanhempien luonnonpoikasten tiheys, 5 yksilöä/aari, on kuitenkin vain noin puolet vuosikymmenen aiemmasta keskimääräisestä tiheydestä .
Pääasialliset poikastuotantoalueet sijaitsevat Simojoen alimmalla kolmanneksella joskin joitakin hyviä poikaskoskia on ylempänäkin. Merestä noin 110 kilometriä ylävirtaan olevan Portimojärven yläpuoliselta jokialueelta ei kesänvanhoja luonnonlohenpoikasia löydetty, eikä niitä sieltä ole koekalastuksissa havaittu kuin satunnaisesti.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa lohen poikastiheyksiä Simojoen koskissa sähkökalastamalla vuosittain runsaat 30 koealaa. Sähkökalastuksia on tehty 1970-luvun lopulta lähtien.
Emolohia liikkeellä aiempaa enemmän
Kesällä 2008 Simojoella otettiin käyttöön uusi DIDSON-kaikuluotain, jonka avulla saatiin entistä tarkempaa tietoa emolohien vaelluksesta. Luotaukset aloitettiin 23. toukokuuta, ja ensimmäiset lohet havaittiin jo saman vuorokauden aikana.
Vilkkainta kalojen liikehdintä oli 15. kesäkuuta, jolloin 230 yli 60 senttimetrin kokoista lohta ui luotauspaikan ohi ylävirtaan ja 134 lohta alavirtaan. Kalojen edestakainen liike luotauslinjalla oli suurta, sillä alaspäin uineiden lohien osuus koko tutkimusjakson aikana oli noin 50 prosenttia ylävirtaan uineista.
Koko tutkimusjakson aikana ylävirtaan ui 2 230 lohta ja alavirtaan 1 340. Kun nettosiirtymästä poistettiin talvikkolohien eli kudun jälkeen jokeen talveksi jääneiden ja keväällä mereen palaavien aikuisten lohien osuus, saatiin nousukalojen kokonaismääräksi 1 160 lohta. Tämä oli jonkin verran enemmän kuin aiempien vuosien kaikuluotainseurannoissa havaittu lohimäärä.
Tarkentunut nousukalaseuranta yhdessä sähkökoekalastusten ja vaelluspoikaspyynnin kanssa täsmentää muun muassa Itämeren lohen elinkierron mallinnusta, jossa Simojoelta kerättävä tieto on keskeisessä asemassa.
Simojoen lohikanta toipunut
Viime vuosina selkeässä nosteessa olleeseen Tornionjoen loheen verrattuna Simojoen tilanne on selvästi heikompi, mutta runsaan kymmenen vuoden takainen kriittinen vaihe on ohitettu. Siihen nähden tilanne on parantunut, joskaan joen arvioituun tuotantopotentiaaliin (75 000 vaelluspoikasta/vuosi) ei ole päästy.
Nykyiset poikastiheydet antavat kuitenkin hyvän lähtökohdan lohikannan tulevalle kehitykselle. Koskialueilla parhaillaan kasvavat lohenpoikaset lähtevät merivaellukselle seuraavien 1 - 2 vuoden kuluessa ja palaavat takaisin jokeen kudulle 1 - 4 merivuoden jälkeen. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen Itämeren ajoverkkokalastuskiellon seurauksena lohien mahdollisuudet palata takaisin jokeen kutemaan ovat aiempaa paremmat.
Seitsemänsissä Longinojan talkoissa rikottiin ennätyksiä 21:23 - 3.10.2008
Longinojalla talkoiltiin jälleen kerran 28.9.2008 sunnuntaina. Skes Ry:n Taimentiimin järjestämissä talkoissa ahkeroi ennätykselliset 30 talkoolaista aurinkoisessa syyssäässä.
Sunnuntaipäivän aikana siirtyi puroon 50 tonnia kiveä ja soraa kalojen iloksi. Vuosittain pidetyillä purokunnostustalkoilla on mahdollistettu taimenten luontainen lisääntyminen purossa ja parannettu useita satoja metrejä elinalueita. Talkoiden tukijana toimivat tänä vuonna Helsingin kaupungin lisäksi Malmin yrittäjät.
Riista –ja kalatalouden tutkimuslaitoksen järjestämissä koekalastuksissa saatiin luonnonkudusta syntyneitä taimenenpoikasia jokaiselta koealalta. Koekalastuksien huipputuloksista voidaan todeta että talkoilla on saatu luonnonlisääntyminen onnistumaan vuosittain.
Vuoden 2009 talkoissa siirrytään pois paljon kunnostetuilta alueilta ja ryhdytään kunnostamaan Latokartanontien yläpuolisia alueita.
Suomen kalojen lempinimet Maretariumissa 21:22 - 3.10.2008
Kotkan Maretariumissa on kerätty Suomen kalojen eri nimiä keväästä 2005 lähtien. Virallisten nimien lisäksi rakkaimmilla lajeilla tunnetaan useita
kymmeniä lempinimiä. Epävirallisia nimiä suomalaisille kalalajeille onkin tähän päivään mennessä kertynyt yhteensä jo yli neljäsataa.
Yleisimmillä ja tutuimmilla lajeilla lempinimiä on runsaimmin: hauella niitä on jo 52 ja kolmipiikilläkin 22! Maretariumissa esillä olevassa näyttelyssä
kalannimet on kerätty asiakkailta sekä kirjatietojen pohjalta. Listaa kartutetaan ja uusia kalannimiä kerätään jatkuvasti lisää.
Kalojen epäviralliset nimet kuvaavat usein virallisia nimiä paremmin kalan ulkonäköä tai esiintymispaikkaa. Eipä jääne nimestä epäselväksi, minkä
väriset evät ovat punasulalla (sorva), miltä näyttää koukkunokka (lohi) tai missä esiintyvät rantavontulainen (mutu) ja kaislikoitten katapultti
(hauki). Joidenkin lempinimien juuret ovat puolestaan tutuissa vieraissa kielissä: muun muassa kampelaa nimitetään flunteriksi (englanninkielen
”flounder”), ahven tunnetaan apporena (ruotsinkielen ”abborre”) ja purotaimenta kutsutaan tammukaksi (saamenkielen ”tambuk”).
Näyttelyn värikkäästä kuvituksesta vastaa taiteilija Jukka Salo, jonka käsialaa ovat myös Maretariumin teema-altaiden taustakuvamaalaukset.
Hauskoissa maalauksissaan Salo on kuvannut tutut kalalajimme hieman erinäköisinä kuin millaisina olemme ne tavallisesti tottuneet näkemään.
Lempinimensä mukaisesti ahven on puettu raitapaitaan, ja vilukalanakin tunnettu rasvakala värisee lajitovereineen karvahattuun ja rukkasiin
sonnustautuneena. Humoristisissa tauluissa esiintyvät myös muun muassa taskupeiliä muistuttava lahna, vessankanneksi nimetty kampela sekä
sähkösaappaana esiintyvä ankerias.
Longinojan kunnostukset tuottaneet tulosta 21:04 - 26.9.2008
Taimenen luontainen lisääntyminen onnistui jo neljäntenä vuonna peräkkäin Vantaanjoen kunnostetussa sivupurossa, Longinojassa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tällä viikolla tekemissä sähkökoekalastuksissa poikasmäärät olivat suurempia kuin koskaan aikaisemmin.
Longinoja soveltuu mainiosti taimenen poikastuotantoon. Sen lähdeperäinen vesi on viileää ja siellä viihtyy myös taimenen poikasille tärkeitä ravintoeläimiä, kuten purokatkoja ja kymmenpiikkejä. Merestä nousevien emotaimenten on helppo saavuttaa vesistön alajuoksulla sijaitseva puro. Vuonna 1999 tehdyn kotiutusistutuksen jälkeen Longinojaan ei ole istutettu taimenta ja tällä hetkellä yli 80% poikasista on Longinojassa syntyneitä luonnonpoikasia. Luonnonpoikasten lisäksi puron alaosissa elää myös muualle Vantaanjokeen istutettuja taimenen poikasia, joita puro vetää puoleensa.
Kunnostuksissa ovat kunnostautuneet erityisesti Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) nuoret, jotka talkoovoimin ovat jo useana vuonna kantaneet kiviä ja soraa puroon taimenen kutupaikoiksi ja poikasten suojaksi. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Vuonna 2006 puroa kunnostettiin oikein urakalla. Uudenmaan ympäristökeskus teki konevoimalla järeämmän kunnostuksen puron alajuoksulle SKES:in talkootöiden lisäksi. Talkoot jatkuvat tänäkin vuonna. (28.9. klo 10 alkaen)
Kalastuslain nojalla alamittaiset poikaset sekä kutemaan nousseet emokalat ovat rauhoitettuja.
Lähde: Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitos / Ari Saura
Helsingin Longinojalla talkoillaan Taimenten hyväksi 28.9.2008 07:17 - 23.9.2008
SKES ry:n Taimentiimi järjestää sunnuntaina 28.9. Helsingin, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron hyväksi. Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka teetti talvella 2006 mittavan kunnostustyön Longinojalla. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, polveilevaa uomaa.
Talkoilla jatketaan hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydennetään Helsingin kaupungin toimenpiteitä.
Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä antaa lisätietoja Taimentiimin vetäjä, Juha Salonen, puh. 050 594 9998, s-posti: juha.salonen(at)skes.org.
Talkoita tukee tänäkin vuona Seagood Oy Fort Deli josta saamme talkooherkkuja. Talkoisiin tulevat kivimateriaalit saamme Helsingin kaupungilta.
Yläasteiden kalatietämys punnitaan 06:57 - 23.9.2008
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL) järjestävät kaikille maamme yläasteiden luokille kala- ja vesiympäristöaiheisen kirjoituskilpailun. Kilpailussa tarvitaan monipuolista osaamista biologian, median ja äidinkielen saralta.
Kirjoituskilpailussa etsitään parasta Wikipedia-tyyliin tehtyä artikkelia. Sarjoja on kolme: 1. kotimaiset kalat, 2. kalastus ja 3. vesiympäristö. Artikkelissa voi käsitellä laajaa kokonaisuutta tai hyvinkin pientä yksityiskohtaa. Kirjoituskielenä saa käyttää suomea, ruotsia tai englantia. Luokat voivat halutessaan julkaista työnsä myös Wikipediassa.
Kunkin sarjan paras työ palkitaan kotimaisin kalastusvälinein. Kilpailuaikaa on koko syyslukukausi. Kilpailutöiden tulee kuitenkin olla perillä alla mainitussa osoitteessa 15. joulukuuta 2008 mennessä. Kilpailuun osallistuvat työt lähetetään joko html, pdf tai doc –muodossa osoitteeseen: SVK / Juha Ojaharju, Keskustie 52, 63100 Kuortane, tai juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi.
Kirjoituskilpailu on osa SVK:n Kaverin Kanssa Kalaan -nuorisohanketta, jonka tavoitteena on edistää nuorten kalastusharrastusta ja siihen liittyviä tietotaitoja. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.
Kalamaratonissa rikottiin taas ennätyksiä 06:55 - 23.9.2008
Helsingin kaupungin kalavesillä viikonloppuna jo kahdeksatta kertaa kisattu Kalamaraton voitettiin ennätystuloksella. Joukkue Symbioosin kalakerho sai saaliikseen vuorokauden aikana vapavälinein huikeat 24 lajia. Aiempi voittoennätys oli kolme vähemmän.
Kalabiologian opiskelijoista koostuva voittajajoukkue on tuttu
edellisiltäkin vuosilta; se on voittanut kerran aiemminkin ja sijoittunut
kahdesti toiseksi.
Kalamaraton poikkeaa muista kalastuskilpailuista siinä, että voittoa ei
ratkaista perinteiseen tapaan saalispussin painolla vaan saatujen kalalajien
määrällä. Helsingissä tähän Suomen vaativimpaan kalastuskilpailuun
osallistui 37 joukkuetta.
Kisan kakkoseksi kalasti itsensä SKES Amatöörit ja kolmoseksi
Kuningaskalastajat. Molemmat joukkueet saivat 20 lajia ja keskinäinen
paremmuus ratkaistiin aikasäännön perusteella.
Kalamaraton kilpailtiin ensimmäisen kerran tänä vuonna samanaikaisesti myös
Kotkassa. Siellä voiton vei joukkue Pietarit 1 yhteensä 17 kalalajilla.
Kotkan vesillä voitosta kisaili yhteensä seitsemän joukkuetta.
Molemmissa kisoissa saatiin yhteensä 562 kalaa, kokonaislajimäärä oli 33.
Lajituomari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Lauri Urho
arvioi, että saalismäärät olivat tänä vuonna varsin hyvät ottaen huomioon
kylmät kelit.
Tänä vuonna Helsingissä saatiin kilpailulle kolme kokonaan uutta lajia –
made, allikkosalakka ja liejutokko. Lajituomari Urholta kesti jonkin aikaa
varmistaa mikroskoopilla, ettei tämä 32 millin mittainen kala ollutkaan
lähisukulaisensa hietatokko. Muuten kilpailukalojen joukossa oli sellaisia
vähemmän tunnettuja lajeja kuin mutu, törö, turpa, hopearuutana ja
kivisimppu.
Urhon mukaan kisassa näkyy myös hopearuutanan yleistyminen. Kun
kisahistoriassa aiemmin on nostettu yhteensä vain kolme hopearuutanaa, tänä
vuonna niitä saatiin Helsingistä peräti kymmenittäin – Kotkassakin yksi.
Kalamaratonissa palkitaan perinteisesti erikseen vielä ”ässät” eli lajit,
jotka vain yksi joukkue onnistuu saamaan. Tämän vuoden ässiä Helsingissä
olivat jo aiemmin mainitut made ja liejutokko, sekä niiden lisäksi kampela,
siloneula ja mutu. Näitä ei onnistuttu saamaan Kotkassa lainkaan. Kotkassa
puolestaan onnistuttiin saamaan suutari, jota ei tänä vuonna Helsingin
vesiltä tavoitettu.
Kalamaratonissa kokeiltiin ensimmäistä kertaa reaaliaikaista nettiseurantaa.
Järjestelmä toimi erinomaisesti ja kisan etenemistä voi myös tulevina
vuosina seurata netissä. Kalamaratonin tulokset ovat kokonaan luettavissa
kisajärjestäjän eli Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran
nettisivuilta www.skes.fi.
Siimat kireinä Stadiongessa
Sunnuntaina kisattiin Helsingin Mustikkamaalla myös perinteinen Stadionki jo
12. kertaa. Voittajaksi selviytyi helsinkiläinen Tommi Vuorio, joka keräsi
kirjolohia saalispussiinsa yhteensä 7,880 kiloa. Vuorio on voittanut kisan
myös vuonna 2006 tähänastisella ennätystuloksella 39,560 kiloa.
Kisan kakkonen oli vantaalainen Erik Enqvist tuloksella 7,800 kiloa ja
kolmas helsinkiläinen Kari Nordström tuloksella 6,800 kiloa. Alle
15-vuotiaiden sarjan voitti Konsta Ahmanheino tuloksella 3,920 kiloa.
TEKSTI: MTV3
KUVA: HENRIK KETTUNEN
Kalastusmatkailu työllistää maaseudulla 13:51 - 15.9.2008
Vapaa-ajankalastus synnyttää yritystoimintaa taajamien ulkopuolelle. Alan yrittäjät näkevät tulevaisuuden valoisana, ja lähes puolet yrittäjistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tulevaisuudessa. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksesta Kalastusmatkailu numeroina.
Kalastusmatkailuyritysten koko liikevaihdosta kalastusmatkailijat tuovat vajaat 15 prosenttia ja työllistävät liki 20 prosenttia työvoimasta eli noin 510 henkilötyövuotta. Kalastusmatkailun osuus yritysten koko 143 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta on 18,6 miljoonaa euroa.
Kalastusmatkailijoita käy yrityksissä keskimäärin lähes 200 vuodessa, yhteensä noin 210 000. Asiakkaista noin neljännes on ulkomaalaisia. Suomen kalavedet houkuttelevat erityisesti saksalaisia ja venäläisiä turisteja. Saksalaisia kiehtoo etenkin maaseutumatkailu ja venäläisiä taas kalastusmatkailu.
Suomen noin 1 100 kalastusmatkailuyrityksestä yli 88 prosenttia toimii sisävesialueella ja runsas 17 prosenttia merialueella. Maakunnista eniten yrittäjiä on Keski-Suomessa, Lapissa ja Pirkanmaalla.
Pääosin kalastusmatkailuyritykset tarjoavat monipuolisesti maaseudun matkailupalveluja. Kalastusmahdollisuuksien lisäksi lähes kaikki järjestävät majoitusta joko itse tai alihankintana. Myös ravitsemus- ja ohjelmapalvelut ovat yleisiä, kuljetuspalvelut sen sijaan hiukan harvinaisempia. Kalastuksen ohella lähes puolet tarjoaa muun muassa mahdollisuutta metsästykseen.
Julkaisu Kalastusmatkailu numeroina on ladattavissa osoitteesta: http://www.rktl.fi/julkaisut/j/437.html
Tornionjoelta ennätysmäärä lohenpoikasia vaellukselle 12:05 - 23.8.2008
Alustavan arvion mukaan keväällä 2008 Tornionjoelta vaelsi merelle noin 1,2 miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Arvio ylittää ensimmäisen kerran miljoonan poikasen tason.
Poikaset olivat lähinnä kolmevuotiaita eli vuoden 2004 kudusta syntyneitä. Lohen poikastuotanto Tornionjoessa on ollut koko 2000-luvun vähintään puoli miljoonaa poikasta vuodessa. Edellisinä vuosikymmeninä Tornionjoen poikastuotanto oli ainoastaan 100 000 - 200 000 poikasen vuositasolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on seurannut lohenpoikasten määrää 1980-luvulta lähtien.
Tornionjoen lohenpoikasmääriä arvioidaan vuosittain vesistön koskialueilla kasvavien poikasten sekä merelle vaellukselle lähtevien poikasten koekalastuksilla. Arvio kuluvan vuoden poikasmäärästä on alustava ja se tarkistetaan syksyn aikana.
Noin kolmannes Itämeren luonnonlohista on peräisin Tornionjoesta. Luonnonlohien lisäksi Itämeressä on istutettuja lohia. Kaikista merellä kalastetuista lohista 20 - 25 prosenttia on peräisin Tornionjoelta. Lohet käyvät eteläisellä Itämerellä syönnösvaelluksella ja palaavat kotijokeensa kudulle pitkin Pohjanlahden suomenpuoleista rannikkoa.
Syönnöksellä olevia Tornionjoen lohia kalastavat kaikki avomerikalastusta Itämerellä harjoittavat valtiot ja kutuvaelluksella olevia lohia kalastavat rannikolla ja joessa Suomi ja Ruotsi. Tornionjoen lohen suuresta merkityksestä johtuen kannan kehitystä tutkitaan intensiivisesti.
Tornionjoen lohen aikuiskanta ei ole voimistunut yhtä paljon kuin poikastuotanto johtuen poikasten eloonjäännin heikentymisestä merivaelluksen alussa. Eloonjäänti ei kuitenkaan näytä heikentyneen enää parin viime vuoden aikana. Tämä yhdessä ajoverkkokalastuksen loppumisen ja poikasmäärien kasvun kanssa lisää kutuvaellukselle selviytyvien lohien määriä.
RKTL hankkii tutkimustiloja Paraisilta 12:04 - 23.8.2008
Mahdollisuudet kala-alan tutkimuksen ja koulutuksen vuorovaikutukseen paranevat, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vuokraa laboratorio- ja vesiviljelytiloja Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön omistamista tiloista. Kiinteistöissä antavat kala-alan opetusta myös Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti ja Turun ammattikorkeakoulu.
Paraisille rakennettavat modernit tutkimustilat tilat täydentävät RKTL:n Rymättylän kalantutkimusaseman tuotannollista koeympäristöä erityisesti elintarvikekalan tutkimuksessa. Osana Rymättylän tutkimusaseman toimintaa Paraisilla voidaan tehdä tutkimusta, jonka kohteena on koko elintarvikkeiden arvoketju. Ruokakalan tuotantoa ja jakelua tutkitaan ketjun kaikissa vaiheissa kalanviljelystä aina kaupan tiskeille tuleviin kalatuotteisiin.
Kalan laatututkimuksen tavoitteena sekä Rymättylässä että Paraisilla on kehittää elintarvikekalan tuotantoa niin, että ruokapöydistämme löytyy laadukasta, terveellistä ja turvallista kalaa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä yritysten mahdollisuuksia suunnata ja ohjata tuotantoaan kuluttajien mieltymysten mukaiseksi.
Silokampela - Suomessa uusi kalalaji 22:16 - 9.8.2008
Suomalaisten kalalajien listaan voidaan nyt kirjata myös silokampela. Suomessa tavattuja kalalajeja on nyt sata, kun nahkiaisia ympyräsuisina ei lueta mukaan
Tvärminnen eläintieteellisen aseman yliteknikko Torsten Sjölund sai verkoistaan Tvärminnen vesiltä 29.7.2008 kampelan, joka muistutti kovasti piikkikampelaa, mutta sen pinnalta puuttuivat piikkikampelalle tyypilliset karheat kyhmyt. Tarkemmassa tarkastelussa kala osoittautui silokampelaksi (Scopthalmus rhombus) Kyseessä on ensimmäinen silokampelalöytö maastamme. Ruotsissa silokampeloita on tiettävästi saatu Itämeren puolelta vain maan eteläosasta, eikä Virostakaan ole havaintoja. Latviasta on maininta muutamasta satunnaishavainnosta.
Silokampela kuuluu piikkikampeloiden heimoon ja muistuttaa saman heimon piikkikampelaa. Muoto ei ole kuitenkaan aivan yhtä lautasmaisen pyöreä, minkä lisäksi iholla olevat piikkikyhmyt puuttuvat ja silmänpuoleisella kyljellä on suomuja, jotka puuttuvat piikkikampelalta. Selkäevän ensimmäiset päänpuoleiset ruodot ovat vaillinaisella eväkalvolla kiinni toisissaan luoden erikoisen vaikutelman. Kooltaan silokampela on Itämeressä yleensä alle 35-senttinen, mutta voi Atlantissa saavuttaa jopa 75 cm:n pituuden ja 6-7 kilon painon. Tvärminnestä saatu silokampela oli 30 cm pitkä ja painoi 465 g.
Silokampelan varsinaiset elinalueet ovat Atlantin rannikolla Norjasta Trondheimin korkeudelta Marokkoon, Islannin vedet sekä Väli- ja Mustameri. Itämeressä sitä tavataan säännöllisesti vain etelä- ja länsiosissa suurin piirtein Bornholmin länsipuolella.
Silokampela on maukas ruokakala ja siksi Atlantilla voimaperäisen kalastuksen kohteena. Itämeren kannat ovat heikkoja ja silokampeloita saadaankin saaliiksi lähinnä muiden kampelalajien kalastuksen sivusaaliina muutamia kymmeniä tonneja vuodessa
Lista kaikista Suomessa tavatuista kaloista löytyy Suomen kalastoa käsittelevästä julkaisusta http://www.rktl.fi/julkaisut/j/420.html . Silokampela mainitaan siinä vielä mahdollisena tulokkaana, mutta voidaan nyt siis lisätä Suomessa tavattujen kalojen listalle.
Kalastuksenvalvontaan tulossa lisätehoa 11:27 - 19.6.2008
Juhannuksen jälkeinen viikko on kalastuksenvalvojien tehoviikko Suomessa. Tuolloin kalastusalueiden kalastuksenvalvojat ovat näkyvästi liikkeellä kalastajien parissa. Tehostetulla toiminnalla annetaan kesäkautta aloittavalle kansalle muistutus siitä, että kalastusmaksut on oltava maksettuina ja muutoinkin on kalastettava säännösten ja määräysten mukaan.
Kalatalouden Keskusliitto on yhdessä kolmen jäsenjärjestönsä kanssa käynnistänyt ison kalastuksenvalvontahankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää miten valvontaa voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja ammattimaisesti. Hankkeeseen kuuluu kalastuksenvalvojien koulutusta ja tehostettua valvontaa Saaristomerellä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Timo Merosen mukaan tehovalvontaa on luvassa koko avovesiajan. Alueella toimii kaksi palkattua valvojaa, jotka ovat toimineet samassa työssä jo kaksi avovesikautta, joten rutiinit ovat selvät. Kalastuslupien lisäksi valvojat kiinnittävät huomiota myös verkkojen silmäkokorajoitusten sekä kalojen alamittojen noudattamiseen. Hankkeen taustalla on kalavesien hoidon turvaaminen. Istutusten myötä kalaa riittää tulevaisuudessakin, sanoo Meronen.
Saaristomerellä Velkualla ja Kustavissa kalastusalueilla on pitkä perinne kalastuksen valvonnassa. Hankkeen myötä valvontaan saadaan lisää tehoa ja entistä ammattimaisempi ote, lisää L-S Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Timo Saarinen, ja toivottaa myös median edustajat tervetulleiksi mukaan valvontaretkille.
Kalastuksenvalvojien koulutus on tärkeä osa hanketta. Pohjois-Savossa kalastusalueet ovat aiemmin esittäneet toiveen valvojien ammattimaisesta koulutuksesta ja nyt tähän toiveeseen voidaan alkaneen hankkeen avulla vastata, kertoo Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Mononen.
Vantaanjoella siimat kireinä kesällä 08:26 - 12.6.2008
Vantaan kaupunki istuttaa kesällä kalamiesten iloksi pyyntikokoisia jalokaloja Vantaanjokeen. Siimat ovat kireinä erityisesti Vantaankosken kalastuslupa-alueella, jonne taimenia ja kirjolohia istutetaan viikottain.
Istutettavilta taimenilta leikataan rasvaevä pois, jotta kalat erotetaan merestä jokeen nousevista luonnonkaloista. Kaupunki toivoo, että kalastajat vapauttavat luonnontaimenet, eli siis sellaiset kalat, joilla on rasvaevä tallella. Toive koskee myös pyyntikokoisia taimenia.
Meritaimenen alamittaa nostettiin huhtikuussa 40 sentistä 50 senttiin.
Lohen nousu Tenoon helpottuu 17:58 - 10.6.2008
Tenolla voidaan odotella entistä parempia lohisaaliita, sillä Norja on lyhentänyt Finnmarkin rannikolla tapahtuvaa lohenpyyntiaikaa.
Viime vuonna norjalaiset rannikkokalastajat saivat aloittaa kiilanuottakalastuksen jo toukokuun puolivälissä, mutta tänä vuonna se sallittiin vasta kesäkuun alussa. RKTL:n tutkija Eero Niemelä kertoo Kalevassa, että kiilanuotta on sallittu 4. elokuuta asti, mutta kesäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona vain kolmen vuorokauden ajan viikossa.
”Suurempi vaikutus on koukkuverkkokalastuksen rajoittamisella. Kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin kestävän koukkuverkkokalastuksen viikoittaiset pyyntipäivät on pudotettu neljästä kolmeen. Tällä arvioidaan olevan merkittävä vaikutus jokiin nousevien lohien määrään”, Niemelä arvioi Kalevassa.
Tenon tuottamasta lohesta noin puolet on kalastettu Norjan rannikolla. Jokiin toivotaan nyt nousevan yhä enemmän suuria lohia, joista merkittävin osa on naaraita.
Kalojen lisääntymistä kartoitetaan pääkaupunkiseudulla 22:28 - 5.6.2008
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kartoittaa touko- ja kesäkuun aikana kalojen lisääntymisalueita Espoon ja Helsingin edustan merialueilla eri saaristovyöhykkeillä. Tutkimus kuuluu valtakunnalliseen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaan (VELMU).
Tärkeimmät kartoitettavat lajit pääkaupunkiseudun vesillä ovat silakka, ahven, kuha ja kuore - kaikki lajeja, joiden poikaset suuntaavat pian kuoriutumisen jälkeen avoimille vesialueille. Tutkimuksessa selvitetään poikasten esiintymistä Gulf-näytteenottimella. Pinnan läheisistä vesikerroksista otetaan näytteitä tutkimusaluksen keulaan kiinnitetyillä näytteenottimilla ja syvemmistä vesikerroksista aluksen perässä vedettävällä näytteenottimella.
Pääkaupunkiseudun vesille on sijoitettu 50 tutkimuslinjaa, jotka käydään läpi kahden viikon välein toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Lajien lisääntymisen ajoittumisessa on eroja: kuore ja silakka kuteen ensimmäisenä ja kuha viimeisenä. Pitkällä näytteenottoajanjaksolla saadaan kattava kuva kohdelajien lisääntymisalueista.
Tutkimuksessa selviää mitkä osat pääkaupunkiseudun merialueista ovat tärkeitä lisääntymisalueita silakalle, ahvenelle, kuhalle ja kuoreelle. Tavoitteena on myös saada tietoa siitä, miten ihmistoiminnan aiheuttamat vedenlaatumuutokset vaikuttavat kalojen lisääntymisalueisiin.
Lue lisää VELMUsta http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/velmu_rannikon_kalojen/
Kuvaa kesän iloisin kalakuva! 22:18 - 5.6.2008
Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään 27. päivä elokuuta. Tapahtuman järjestäjät etsivät kesän iloisinta valokuvaa kalastuksesta.
Valokuvauskilpailu on avoin kaikille ja aiheena on ahvenen kalastus. Kuvissa arvostetaan hyvää tunnelmaa, kalastuksen iloa ja tuoreita näkemyksiä ahvenen kalastuksen eri muodoista.
Kilpailussa on kaksi sarjaa: alle 16 -vuotiaat ja 16 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. Kilpailuaika on 1.6. - 31.7.2008. Kilpailun tulokset julkistetaan 25.8.2008.
Kilpailuun osallistutaan lähettämällä yksi tai useampi valokuva, johon kuhunkin liitetään kuvaajan yhteystiedot, syntymäaika, kuvan ottohetki ja -paikka. Mikäli kyseessä on erityisen iso ahven, voi saalistiedot (paino, pituus, aika ja paikka) lisätä ilmoitukseen. Pieni tarina kuvatusta tapahtumasta on hyvä olla mukana.
Lähetä kuvasi oheistietoineen heinäkuun loppuun mennessä osoitteeseen: marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi tai SVK / Marcus Wikström, valokuvauskilpailu, Vanha talvitie 2-6, 00580 Helsinki.
Molempien sarjojen kolme parasta kuvaa palkitaan kala-aiheisilla palkinnoilla. Kilpailun tuomarina on ERÄ -lehden päätoimittaja Seppo Suuronen. Kuvia tai niihin liittyviä tarinoita ei palauteta. Niitä voidaan käyttää Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestäjien julkaisuissa.
Tänä vuonna kalastuspäivän järjestämisestä vastaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen alueelliset vapaa-ajankalastajapiirit. Aloitteen Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestämisestä teki eduskunnan kalakerho, joka yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Ammattikalastajaliiton, kalastusvälinevalmistajien ja – maahantuojien sekä kalastusalan lehtien kanssa on mukana järjestämässä kalastuspäivää. Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään vuosittain elokuun viimeisenä keskiviikkona.
Kalastusluvat saa nyt R-kioskilta 10:48 - 28.5.2008
Maa- ja metsätalousministeriö laajentaa valtion kalastuslupien myyntiverkkoa. Valtion kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut on voinut maksaa kaikilla R-kioskeillla toukokuun puolivälistä alkaen.
Jokaisen muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavan 18–64-vuotiaan on suoritettava kalastuksenhoitomaksu. Se on valtion veroluonteinen maksu, jonka keräämisestä syntyvät tulot käytetään monin eri tavoin kalastajien ja kalavesien hyväksi.
Noin kolmannes varoista käytetään suoraan kalavesien hoitoon. Tämän lisäksi viehekalastajan on maksettava läänikohtainen viehekalastusmaksu tai hankittava vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa.
Valtion kalastusmaksukertymä on viime vuosina laskenut. Kalastuslupien myyntiverkon laajentamisella halutaan helpottaa luvan hankintaa ja siten saada kalastusmaksukertymä kasvuun.
Kalastuksenhoitomaksuja maksetaan vuosittain noin 300 000 kappaletta ja viehekalastusmaksuja noin 100 000 kappaletta.
Jatkossa valtion kalastuslupia myydään kaikilla 720 R-kioskilla ympäri maan. Molemmat maksut voi maksaa myös postissa, internetissä tai suoraan maa- ja metsätalousministeriön tileille.
Kalastuslupa on voimassa joko heti ostohetkestä tai maksuhetkellä kuittiin merkitystä päivästä alkaen. Koko kalenterivuoden voimassa oleva kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa. Seitsemän vuorokauden maksu on kuusi euroa.
Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa kalenterivuodelta ja kuusi euroa seitsemän päivän jaksolta. R-kioski perii kalastusmaksuista kolmen euron välitysmaksun.
Lähimmän valtion kalastuslupia myyvän R-kioskin voi hakea osoitteesta www.r-kioski.fi. Lisätietoa kalastusmaksuista ja -luvista on saatavilla osoitteesta www.mmm.fi/kalastus.
Stadionki taas sunnuntaina 13:26 - 16.5.2008
Helsingin perinteinen kalastuskauden avaus Stadionki kisataan tulevana sunnuntaina Mustikkamaalla. Siimat ovat tuttuun tapaan kireinä, sillä kalastajat pääsevät kiristelemään siimojaan kirjolohien kanssa.
Stadionki alkaa sunnuntaina 18. toukokuuta klo 11 ja päättyy klo 15. Neljässä tunnissa on siis aikaa nostella saalispussiin pulleita kirjolohia, joita Helsingin kaupunki istuttaa kalastusmestari Matti Mielosen johdolla tuntia ennen kisaa. Tosin Stadiongessa lasketaan saalispussiin kaikki muutkin kalat, mutta voitto on tähän asti ratkottu kirjolohilla.
Stadiongessa saa käyttää onkea ja virveliä. Kisajärjestäjät muistuttavat, että Honkaluodon laiturilla oleviin veneisiin nousu on ehdottomasti kielletty. Samoin muistutetaan, että Honkaluodon perinteinen parkkipaikka on remontin alla eikä sinne kannata yrittää autolla, vaan ne on jätettävä Mustikkamaan parkkipaikalle. Stadiongessa on kaksi sarjaa, aikuiset (10 euroa) ja lapset (5 euroa). Kisa-alueella ei saa kalastaa ilman Stadionkeen osallistumista.
Stadionki taas sunnuntaina 13:25 - 16.5.2008
Helsingin perinteinen kalastuskauden avaus Stadionki kisataan tulevana sunnuntaina Mustikkamaalla. Siimat ovat tuttuun tapaan kireinä, sillä kalastajat pääsevät kiristelemään siimojaan kirjolohien kanssa.
Stadionki alkaa sunnuntaina 18. toukokuuta klo 11 ja päättyy klo 15. Neljässä tunnissa on siis aikaa nostella saalispussiin pulleita kirjolohia, joita Helsingin kaupunki istuttaa kalastusmestari Matti Mielosen johdolla tuntia ennen kisaa. Tosin Stadiongessa lasketaan saalispussiin kaikki muutkin kalat, mutta voitto on tähän asti ratkottu kirjolohilla.
Stadiongessa saa käyttää onkea ja virveliä. Kisajärjestäjät muistuttavat, että Honkaluodon laiturilla oleviin veneisiin nousu on ehdottomasti kielletty. Samoin muistutetaan, että Honkaluodon perinteinen parkkipaikka on remontin alla eikä sinne kannata yrittää autolla, vaan ne on jätettävä Mustikkamaan parkkipaikalle. Stadiongessa on kaksi sarjaa, aikuiset (10 euroa) ja lapset (5 euroa). Kisa-alueella ei saa kalastaa ilman Stadionkeen osallistumista.
Kataisesta Kalamaratonin suojelija 21:34 - 12.5.2008
Kalamaraton järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa, ensi kerran nyt
myös Kotkassa. Kalamaratonin 2008 suojelijaksi on lupautunut
valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Tapahtumalle osoittamassaan tervehdyksessä Katainen toteaa, että kalastus
on yksi luonnon hienoimmista harrastuksista.
”Kalastajia on Suomessa jopa miljoonia, noin puolet kansalaisista. Tänä
päivänä kalastus on virkistyksellinen, jalo tapa viettää vapaa-aikaansa
luonnossa erinomaisella tavalla. Se tuo myös elannon monille,
tulevaisuudessa yhä useammalle lisääntyvän matkailun kautta.”
Kalamaratonin suojelija viime vuonna oli pääministeri Matti Vanhanen ja sitä
edellisenä vuonna sisäministeri Kari Rajamäki.
Kalamaratonin ja Stadiongen pysäköinnissä muutoksia! 17:35 - 12.5.2008
Ensi viikonvaihteessa Helsingissä kisattavien Kalamaratonin ja Stadiongen pysäköinti-järjestelyissä on selkeä muutos! Honkaluodon kupeeseen ei kannata
yrittää pysäköidä autoa, sillä pieni pysäköintialue on remontin kohteena eikä siellä ole tilaa. Näin autot on sovinnolla jätettävä Mustikkamaan
parkkipaikalle.
Erityisesti tämä on välttämätöntä sunnuntaina ennen Stadionkea, sillä
mahdolliset autot tukkisivat kirjolohia tuovan tankkiauton väylän perille.
Järjestäjät tulevat valvomaan tämän säännön noudattamista ilman poikkeuksia
heti lauantaiaamusta sunnuntaihin klo 15 asti. Parkkipaikka suljetaan jo
perjantai-iltana.
Kotkassa kilpailijat mahtuvat hyvin lähtöpaikan eli Maretariumin edustalle.
Sapokassa on samanaikaisesti menossa Kalamarkkinat, mutta ennakkoon
ilmoittautuneille joukkueille varataan erillinen parkkitila Maretariumin
edestä.
Titaanit haastavat Helsingin Kalamaratonissa 09:47 - 1.5.2008
Helsingin Kalamaraton saa kovan haastajajoukkueen kalastusalan mestareista. Titaanien joukkueessa tulevat kilpailemaan Kuusamon Uistimen Paavo Korpua, Finlandia Uistimen Kalevi Kangas sekä Rapalan Esko Rapala!
Kalamaraton kisataan tänä vuonna Helsingissä ja Kotkassa 17.-18. toukokuuta. Kilpailussa tavoitellaan mahdollisimman monta eri kalalajia saaliiksi vuorokauden aikana urheilukalastusvälinein. Kisassa tarvitaan siis monipuolisia kalastustaitoja, kalalajien ja kalapaikkojen tietämystä sekä tietysti kovaa kuntoa. Kalamaratonin lajituomarina toimii tänä vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Lauri Urho.
Tänä vuonna Helsingin Kalamaratoniin saapuu joukkueellinen suomalaisia kalastuslegendoja. Kuusamon Uistimen perustajan Paavo Korpuan kipparoimaan joukkueeseen kuuluvat lisäksi Kalevi Kangas Finlandia Uistimesta ja Esko Rapala, jonka sukunimi jo kertoo oleellisen. Titaanit antavat tasoitusta toisille joukkueille siinä mielessä, että he saapuvat eri puolilta Suomea eivätkä ehdi etukäteen harjoitella Helsingin kalavesillä.
Kalamaratonista tehdään tänä vuonna myös DVD-elokuva. Tuottaja Pasi Laine Pan Visionista sanoo, että aihe on mitä mainioin; luvassa on vauhtia, seikkailua, kilpailua sekä ennen muuta kalastusta. Joukkueet voivat ilmoittautua Helsingin ja Kotkan kilpailuihin osoitteessa http://www.skes.fi/kalamaraton.php?p=ilmo2003 .
Kalamaraton laajenee myös Kotkaan 09:47 - 1.5.2008
Suomen vaativin kalastuskilpailu Kalamaraton laajenee tänä vuonna myös Kotkan vesille. Kisa käydään täsmälleen samanaikaisesti Helsingin jo perinteisen kilpailun kanssa 17.-18. toukokuuta.
Kalamaraton järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2001. Kilpailun idea oli poikkeuksellinen; tavoite ei ole saada mahdollisimman raskasta saalispussia, vaan voiton ratkaisee eri kalalajien määrä. Siispä pikkurillin mittainen hietatokko on aivan yhtä arvokas kisapiste kuin vaikkapa kymmenen kilon lohi.
Vuorokauden mittaisessa kisassa 2-3 kalastajan joukkueet saavat tavoitella saaliikseen kaloja vapavälinein eli ongella, virvelillä, pilkillä tai perholla.
- Kalamaraton vaatii moninaisia kalastuksen taitoja, kalojen lajituntemusta ja kovaa kuntoa. Siinä kilpailun suosion salaisuus, tiivistää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen.
Helsingin kisa on voitettu suurimmillaan 21 lajilla. Viime vuonna lajeja saatiin kaikkiaan 32. Halonen sanoo, että lajituntemuksella on oma iso merkityksensä – mistä löytyy kymmenpiikki, ruutana tai suutari, millä niitä saa ja millä lajit erottaa toisistaan. Särkikalojen kanssa riittää työmaata, tavallisimmin lahna ja pasuri menevät sekaisin.
- Kotkalla on hieno mahdollisuus haastaa helsinkiläiset. Meillä on suurin piirtein samanlainen kalalajisto ja kalastuksen taitoa riittää, Kotkan Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen sanoo.
Kotkalaisilla on kaksi lajia, joita ei Helsingistä löydy, nimittäin allikkosalakka ja rantanuoliainen. Kymijoesta voi nousta talvikkolohikin, kun taas Helsingissä ei lohta ole kisahistorian aikana vielä saatu. Yksi varmasti helpompi laji on myös kilohaili, joka on pääkaupunkiseudun vesiltä saatu kisassa vain kerran.
- Toisaalta helsinkiläiset ovat ehtineet harjoitella jo monen vuoden ajan ja tietävät, mistä nousee vimpa tai jopa mustatokko. Puntit ovat siis etukäteen tasan, Jukka Halonen sanoo.
Molemmat maratonit järjestetään omina kilpailuinaan, mutta tietenkin vertailua kisatilanteesta käydään koko vuorokauden ajan. Helsingin seitsenvuotisen maratonhistorian aikana neljä lajia on pystytty saamaan vain kerran. Nämä ovat siloneula, kilohaili, harjus ja taimen.
Molempiin kilpailuihin voi ilmoittautua SKES:n sivuilla.
Kevään kalaistutukset ovat alkaneet 09:46 - 1.5.2008
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen mukaisesti keväällä 2008 noin 560 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen sekä nieriän 1-vuotiasta poikasta ja noin 627 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen että kalastustusmahdollisuuksien turvaaminen.
Istutusten aikataulut, istutuspaikat ja määrät löytyvät alta:
Selkä- ja Saaristomeri sekä Suomenlahti huhti-toukokuu:
473 000 lohen joki- ja vaelluspoikasta
72 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta.
Vuoksen vesistöalue toukokuu:
51 000 Saimaan järvilohen joki- ja vaelluspoikasta
2 700 Saimaan nieriän poikasta
Perämeri touko-kesäkuu:
340 000 lohen jokipoikasta
31 000 lohen vaelluspoikasta
170 000 meritaimenen jokipoikasta
49 000 meritaimenen vaelluspoikasta
Pääosa (yli 90 prosenttia) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa ja loput tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksilla. Poikashankinnat on kilpailutettu vuodesta 1999. Kaikki poikaset on kasvatettu tutkimuslaitoksen tuottamasta mädistä. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa.
Tarkemmat istutusaikataulut ja istutusmäärät löytyvät osoitteesta http://www.rktl.fi/kala/istutustutkimukset/vuoden_kalaistutukset.html
Tutkimus: Kuhakantojen perintö huomioitava istutuksissa 09:45 - 1.5.2008
Eri vesistöissä elävien kuhakantojemme välillä on merkittäviä perinnöllisiä eroja, jotka tulisi ottaa huomioon kuhaistutuksissa, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen tutkimuksesta.
Istutuskannan valinnalla voi olla merkitystä paitsi kuhakantojen monimuotoisuuden säilymisen, myös istutettujen poikasten menestymisen ja istutusten tuloksellisuuden kannalta. Erityisesti tulisi välttää kuhien siirtoja sisävesien ja rannikon välillä, tutkimuksessa korostetaan.
Suomessa kuhaistutuksissa on hyvin yleisesti käytetty vieraista vesistöistä peräisin olevia kuhakantoja. Perinnöllisen monimuotoisuuden vaarantanut istutuskäytäntö on perustunut siihen, että kuhakantojen perinnölliset erot on tunnettu huonosti ja otaksuttu vähäisiksi.
Kuhakantojen erilaistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa niiden leviämishistoria, vaellukset ja istutukset sekä pienissä populaatioissa sukupolvesta toiseen siirtyvien geenien satunnainen vaihtelu. Paikallisiin oloihin sopeutumisen seurauksena kuhakantojen välillä voi olla merkittäviä eroja myös kasvussa, sukukypsyysiässä ja kudun ajoittumisessa, jotka vaikuttavat lisääntymismenestykseen.
Pitkään jatkuneiden siirtojen ja poikasistutusten vuoksi suuri osa Suomen alkuperäisistä kuhakannoista lienee sekoittunut, ja osa erityisesti sisävesien kannoista on saattanut hävitä kokonaankin. Tilanteen kartoittamiseksi RKTL ja Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos ovat käynnistäneet kaksivuotisen (2007-2008) yhteistyöhankkeen, jossa mikrosatelliitti-DNA:ssa esiintyvän muuntelun avulla tutkitaan kuhakantojemme geneettistä rakennetta ja viime vuosikymmenten laajojen istutusten siinä mahdollisesti aiheuttamia muutoksia. Kuhien DNA eristetään suomunäytteistä, joista osa on kymmeniäkin vuosia vanhoja.
Tutkimushankkeen ensimmäisessä, kantojen geneettistä rakennetta selvittävässä osuudessa tutkittiin kuuden eri järven (Averia, Lohjanjärvi, Painio, Vanajanselkä, Oulujärvi, Kemijärvi) ja kolmen eri rannikkoalueen (Västanfjärd, Taivassalo, Vanhankaupunginlahti) kuhakantojen alkuperäistä, ennen viime vuosikymmenten laajoja istutuksia esiintynyttä perinnöllistä muuntelua. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tullaan selvittämään, miten vierailla kannoilla tehdyt istutukset heijastuvat Lohjanjärven, Vanajanselän ja Oulujärven kuhakantojen nykyiseen monimuotoisuuteen.
Tutkittujen kuhakantojen sisäinen ja myös niiden välinen muuntelu osoittautui huomattavan suureksi. Geneettisiin etäisyyksiin perustuvassa ryhmittelyssä rannikkoalueen kannat asettuivat omaksi tiiviiksi ryhmäkseen. Sisävesikannat muodostivat hajanaisemman ryhmän, jossa Oulujärven ja Kemijärven kannat erottuivat selkeimmin muista.
Kuhakantojemme jäljellä oleva perinnöllinen monimuotoisuus tulisi turvata käyttämällä istutuksissa kunkin vesistön ja alueen omaa kantaa olevia poikasia. Erityisen tärkeätä on pitää toisistaan erossa sisävesien ja laajoilta istutuksilta toistaiseksi säästyneen merialueen kannat.
Kalastusrajoituskampanja saimaannorpan puolesta 13:49 - 22.4.2008
Kalastajien toivotaan välttävän verkko- ja täkykoukkukalastusta saimaannorpan lisääntymisalueilla 15.4.-30.6. norpan jälkikasvun turvaamiseksi. Hiljattain julkistetun vetoomuksen ovat allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus, WWF, Kalatalouden keskusliitto sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Vetoomuksen julkistaminen on lähtölaukaus kampanjalle, jonka avulla pyritään vähentämään verkko- ja täkykoukkukalastusta Saimaalla saimaannorpan kannalta kriittisimpänä ajankohtana. Ensimmäistä kertaa kampanjoinnissa ovat mukana myös kalastusjärjestöt ja viranomaiset.
WWF tekee kaikkien Saimaalla kalastavien kanssa vapaaehtoisia kalastusrajoitussopimuksia. Sopimuksen mukaan kalastaja sitoutuu olemaan pyytämättä verkoilla, kalatäkykoukuilla ja isorysällä kuuttien ensimmäisten elinkuukausien aikana. Sopimuksen voi tulostaa osoitteesta www.wwf.fi/saimaannorppa. Hyvä vaihtoehto verkkokalastukselle ovat norppaturvalliset katiskat.
Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan koko on parin viimeisen vuoden aikana laskenut huolestuttavasti. Saimaannorppia on tällä hetkellä noin 260 yksilöä. Kuolleisuutta ovat lisänneet erityisesti leudot talvet, jotka ovat huonontaneet saimaannorppien lisääntymistuloksia. Erityisen huolestuttavaa on, että erityisesti nuoria, alle yksivuotiaita yksilöitä, on kuollut.
Ilmastoon emme pysty nopealla aikataululla vaikuttamaan, mutta voimme turvautua muihin keinoihin suojellaksemme saimaannorppakantaa. Ilmastonmuutoksen lisäksi saimaannorppien suurin uhka ovat kalanpyydykset. Esimerkiksi vuosina 2000–2005 emoistaan vieroitettujen poikasten kuolemista yli 90 oli kalanpyydysten aiheuttamia.
Siika nyt onkijoiden tavoitteena 12:31 - 1.4.2008
Herkullisen valkolihaisen lohikalan – siian - ongintakausi käynnistyy jäiden lähtiessä. Ensimmäiset saaliit saadaan merialueen virtapaikoista jääpeitteen vielä verhotessa merenlahtia. Virta-paikkojen sulat ja hieman ympäristöään lämpimämmät vedet houkuttelevat harvasukasmadot ja muut siikojen herkkupalat alueelle.
Veden lämmetessä ja jääpeitteen väistyessä kalastuskausi jatkuu, kunnes särkikalat ja ahvenet valtaavat kalapaikat. Normaalisti siikaa tulee onkimalla jäiden lähdöstä toukokuun alkupuolelle asti. Siianonginta on suosituinta Suomenlahden ja Saaristomeren merialueella, mutta myös muualta merialueelta sekä järviltä saadaan saalista. Saaliskalat painavat yleensä 200 grammasta kiloon. Suurimmat onkisiiat ovat painaneet hyvän matkaa yli kaksi kiloa.
Kalaa saadaan parhaiten sora- ja kivikkopohjaisilta rannoilta, joissa veden virtaus pitää pohjan puhtaana. Erittäin hyviä paikkoja ovat sorapohjaiset virtaavat salmet ja saarten välit sekä lahdet. Suosittuja kalapaikkoja ovat lossirannat sekä virtaavat salmet, joihin pääsee kätevästi autolla. Upeita rauhallisia kalapaikkoja on tarjolla veneellä liikkuvalle kalastajalle.
Pohjaonginnan kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Kalastus tapahtuu heittämällä heittokalastusvälineillä paino ja syötti pohjaan. Sitten laitetaan vapa rannalle pystyyn ja odotetaan, milloin vavan kärki alkaa täristä kalan viedessä syöttiä.
Tavallinen 2-2,5 metrinen virvelivapa soveltuu ongintaan mainiosti. Kelaksi käy tavallinen umpi- tai avokela. Heittopainona käytetään yleensä lyijypainoa. Painon alapuolelle laitetaan leikari estämään painon liukuminen syöttiin kiinni. Leikariin sidotaan noin metrin mittainen monofiiliperuke, jossa on pienehkö yksihaarakoukku. Syötteinä käytetyimpiä ovat madot. Kalastusvälineliikkeistä saa ostaa kasvatettuja tunkiolieroja. Myös itse kaivetut madot kelpaavat siioille.
Kalareissulle kannattaa ottaa mukaan muutama varapaino, koukkuja, leikareita ja perukesiimaa. Lisäksi saalista varten jäillä tai kylmäpattereilla varustettu kylmälaukku.
Siikaa heittokalastusvälinein kalastettaessa tulee 18-64 -vuotiaiden lunastaa kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehelupa tai vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella luvalla saa käyttää yhtä vapaa.
SM-lohipilkki kasvatti suosiotaan 12:29 - 1.4.2008
Enonkoskella sunnuntaina toista kertaa peräkkäin käyty lohipilkin Suomen mestaruuskisa kokosi Pirttilahden jäälle yli 500 innokasta pilkkijää. Kisa kasvatti suosiotaan, sillä osallistujia oli lähes 100 enemmän kuin viime vuonna. Tuolloinkin Pirttilahdella pidettyyn kisaan osallistui 420 innokasta pilkkijää.
Kisaajien määrä yllätti kilpailun järjestäjät, sillä ennakkoon ilmoittautui reilut 300 kilpailijaa.
– Jälki-ilmoittautuneita tulikin tänä aamuna noin 200. Siinä meinasi olla ruuhkaa ilmoittautumisessa, kilpailun johtaja, Kaivoksen Kalamiehet ry:n puheenjohtaja Reijo Bäck sanoo.
Kala oli Pirttilahdella syönnillään, sillä Bäck kertoo reilusti yli 200 pilkkijän saaneen kalan tai kaloja.
Nuorten Suomen mestariksi leivottiin Rantasalmen Kalaveikkojen Jani Pulkkinen, joka sai 2183-grammaisen lohisaaliin. Naisten sarjan Suomen mestaruuden vei Maaningan Urheilukalastajien Anita Eskelinen. Hänen kalan-saaliinsa painoi 4889 grammaa.
Miesten sarjan suvereeni mestaruus meni Iisalmeen Teemu Hyvöselle. Hyvösen 6804-grammainen voittotulos oli yli puolitoista kiloa suurempi kuin hopealle sijoittuneen Kaakon Trolling Teamin Jarmo Hinkkasen.
SM-lohipilkki käytiin Pirttilahdella nyt viidettä kertaa 2000-luvun puolella. Kisan ja Pirttilahden kalastuspaikkana suosio on pysynyt vankkana. Kisan järjestivät yhteistyössä Kaivoksen Kalamiehet ry ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Kuva kilpailusta: Risto Tarikka, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Pilkkikansa tahtoo jäitä 15:37 - 27.3.2008
Ilmasto lämpenee ja pilkkiminen vaikeutuu. Suomenlahdella pilkkijää kantavaa jäätä ei kuluvana talvena ollut juuri lainkaan. Siksi Valtakunnallista pilkkipäivää vietetään lauantaina 29.3. Helsingissä kuivalla maalla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vaatii talvea takaisin ja jäitä pilkkijöille.
Keski- ja Pohjois-Suomessa pilkkijäät kantavat vielä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö korostaa kuitenkin aina varovaisuutta jäällä liikuttaessa. Siksi jäälle on otettava mukaan jäänaskalit ja riittävää harkintaa.
Pilkkiminen on edelleen suosittu kalastusmuoto, jota harrastaa yli 600 000 suomalaista. Aurinkoiset kevätpäivät ovat harrastuksen huippuaikaa. Kestäviä jäitä löytyy vielä pohjoisesta ja pilkkimisestä voikin tulla tulevina vuosina kotimaan kalastusmatkailun talvinen huipputuote.
Valtakunnallisen pilkkipäivän päätapahtumaa vietetään lauantaina 29.3. Helsingin Vanhankaupunginkosken rannalla. Siellä kerrotaan pilkkimisestä ja turvallisesta jäällä liikkumisesta. Paikalle tulee myös Maan Ystävät kertomaan ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten vielä saisimme talven takaisin. Tapahtuma alkaa klo 10 ja kestää noin klo 15 saakka.
Valtakunnallisen pilkkipäivän tavoitteena on esitellä pilkkimistä monipuolisena koko perheen harrastuksena sekä tutustuttaa osallistujat pilkinnän saloihin, turvalliseen jäällä liikkumiseen ja pilkintään liittyvään aktiiviseen liikuntaan. Pilkkipäivä on suunnattu erityisesti lapsille, nuorille ja perheille. Alueellisia tapahtumia järjestetään ympäri maata.
Lohiasetukselle vaaditaan lisäaikaa 06:59 - 19.3.2008
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vetoaa hallitukseen, että lohiasetuksen uudistamista lykättäisiin, kunnes lohen virkistys- ja ammattikalastuksen sosiaalinen ja taloudellinen merkitys on selvitetty ja lohipolitiikan yhteisistä suuntaviivoista Ruotsin kanssa sovittu. Esitys uudeksi lohiasetukseksi tulee ennakkotietojen mukaan torstaina hallituksen käsiteltäväksi.
Itämeren luonnonlohikannat eivät moninkertaistuneen vaelluspoikaskuolleisuuden ja M 74 – tautioireyhtymän vuoksi kestä asetusluonnoksen perusteella lisääntyvää ammattimaista merikalastusta. Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema esitys uudeksi lohiasetukseksi on kuolinisku useimmille Pohjanlahden jokien luonnonlohikannoille ja estää kalastusmatkailun kehittämisen Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla, todetaan SVK:sta.
Suomen ja Ruotsin on yhdessä ryhdyttävä toimiin Pohjanlahden uhanalaisten lohikantojen pelastamiseksi ja arvokkaan luonnonvaran saamiseksi kansantaloudellisesti järkevään käyttöön. Kutuvaltioperiaatteen mukaisesti näillä mailla on valta ja vastuu päättää lohikantojensa tulevaisuudesta. Se edellyttää yhteistyötä, yhteisten tavoitteiden asettamista ja noudattamista molempien maiden lohipolitiikassa, SVK:n kannanotto korostaa.
SVK:n mukaan nyt näin ei toimita. Ruotsi näyttää seurauksista piittaamatta säilyttävän tuhoisan nousulohen pyynnin Torniojoen suualueilla. Suomen maa- ja metsätalousministeriö – sekin seurauksista piittaamatta – esittää asetusluonnoksessaan ammattikalastuksen tuntuvaa lisäämistä. Tämä johtaa uhanalaisten lohikantojen kestämättömään sekakantakalastukseen merialueella.
SVK vaatii toimintatapojen muutosta. EU:n toimeksiannosta valmistuu vuoden loppuun mennessä sosioekonominen selvitys Itämeren lohenkalastuksesta. Riittävät tiedot lohikantojen suojelutarpeesta on saatu jo monena vuonna kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta. Niiden pohjalta Suomen ja Ruotsin, Itämeren tärkeimpien lohivaltioiden on sovittava yhteisestä ja kestävästä lohipolitiikasta, jota noudatetaan niin yhteisellä Torniojoella kuin omilla kalastusalueillakin, SVK:sta todetaan.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta.
Virkistyskalastajien määrä hieman laskenut 07:00 - 3.3.2008
Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2006 hieman yli 1,8 miljoonaa. Kalastus oli tärkein tai lähes tärkein harrastus noin 80 000 kalastajalle ja tärkeä tai melko tärkeä harrastus noin 270 000 kalastajalle.
Valtaosalle kalastus on vain yksi harrastus muiden joukossa. Kalastajista 230 000 henkilöä osallistui kalastukseen vain avustajina kuten soutajina. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksesta.
Vuosikymmenen alussa vapaa-ajankalastajia oli noin kaksi miljoonaa. Kalastaneiden osuus väestöstä on hieman laskenut alle kymmenvuotiaiden ja 18-44 -vuotiaiden joukossa. Muissa ikäryhmissä osuus on pysynyt vuosikymmenen alun tasolla.
Saaliista yli puolet ahventa ja haukea
Vapaa-ajankalastajien kokonaissaalis vuonna 2006 oli 42 miljoonaa kiloa, josta yli puolet oli ahventa ja haukea. Rapusaalis oli 6,8 miljoonaa kappaletta. Saaliista kolme neljäsosaa pyydettiin sisävesistä.
Verkoilla, katiskoilla ja rysillä pyydettiin 55 prosenttia kalansaaliista ja erilaisilla vapapyydyksillä 43 prosenttia. Kalastusta harrastavan kotitalouden keskimääräinen saalis oli 41 kiloa. Saalis ei kuitenkin jakautunut tasan, sillä puolet kotitalouksista sai enintään 9 kg kalaa ja noin joka kymmenes kotitalous jäi ilman saalista.
Vuonna 2006 käytetyin pyydys oli onki, jota käytti 63 prosenttia kalastajista. Heittovapaa käyttäneiden osuus oli 45 prosenttia. Pilkkivavalla kalasti joka kolmas ja verkoilla joka neljäs kalastaja. Vetouistelua oli harrastanut joka viides kalastaja.
Aineisto kerättiin postikyselyllä, jonka otos poimittiin väestörekisteristä. Kysely lähetettiin 6000 kotitaloudelle. Lisäksi osa postikyselyyn vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.
Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojulkaisusta Vapaa-ajankalastus 2006. Lisätietoja vapaa-ajankalastuksen tilastoinnista on saatavilla osoitteesta www.rktl.fi/tilastot/kalastustilastot/vapaa_ajankalastustilasto/ .
Suomi halutaan nostaa kalastusmatkailun kärkimaaksi 17:47 - 28.2.2008
Suomi nousee lähivuosina merkittävimpien eurooppalaisten
kalastusmatkailumaiden joukkoon. Tämä on juuri julkaistun kalastusmatkailun
kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman kunnianhimoinen tavoite.
Uudessa ohjelmassa määritellään kalastusmatkailun kehittämistavoitteet
tuleville vuosille sekä kehittämisen avainalueet ja toimenpide-ehdotukset
kalastusmatkailuelinkeinon kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten
vahvistamiseksi.
Suomen kalastusmatkailuimagon tulee perustua luontaisiin kilpailuetuihin ja
vahvuustekijöihin kuten ainutlaatuinen vesiluonto ja –maisema sekä
monipuolinen kalakanta. Myös laajat ja lähellä toisiaan sijaitsevat
kalavedet, laadukkaat mökkimajoitusmahdollisuudet sekä hyvä saavutettavuus
suhteessa kasvaviin lähimarkkinoihin kuten Venäjään, ovat Suomen valtteja.
Suomalainen kalastusmatkailuelinkeino on kehittynyt nopeasti viimeisen 10–15
vuoden aikana. Kalastusmatkailijoilta säännöllisesti tuloja saavia yrityksiä
on arvioitu olevan jopa 1 200–1 400 kappaletta. Kansainvälisten asiakkaiden
merkitys on suuri. Arviolta 200 000–300 000 ulkomailta vuosittain saapuvaa
matkailijaa kalastaa matkansa aikana jättäen Suomeen noin 55–80 miljoonaa
euroa.
Keskeinen kehittämishaaste on Suomen heikohko tunnettuus kansainvälisen
kalastusmatkailun kohdemaana verrattuna keskeisiin kilpailija- ja
naapurimaihimme kuten Ruotsiin, Norjaan ja Irlantiin. Suomen esilläolo ja
markkinointi kalastusmatkailun kohdemaana on tähän saakka ollut
kokonaisuudessaan varsin vähäistä.
Toimenpideohjelmassa kalastusmatkailun määrälliseksi kasvutavoitteeksi on
määritelty kalastusmatkailuelinkeinon liikevaihdon, työpaikkojen ja
asiakasmäärien kasvattaminen merkittävästi enemmän kuin matkailuelinkeinossa
keskimäärin. Tämä edellyttää yhä tavoitehakuisempaa kehittämistyötä laajalla
rintamalla. Lähtökohtana tulee olla niin kalastusmatkailuyritysten
keskinäisen verkostoyhteistyön vahvistaminen kuin yhteistyön kehittäminen
muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Julkaisu:
http://www.mmm.fi/attachments/5fKUe12Gd/5vUWwHqbn/Files/CurrentFile/Kalastu
smatkailunkehit.pdf Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallinen
toimenpideohjelma 2008 - 2013 [ pdf,901 KB]
Luonnonsuojeluliitto ennallistaa pienvesiä 11:21 - 18.2.2008
Luonnonsuojeluliitto ennallistaa Pohjanmaalla ja Satakunnassa virtavesien luontoa suomalaisen kosmetiikkamerkin taloudellisella tuella. Kunnostettavat lisääntymisalueet tarjoavat uhanalaisten kalalajien poikasille suojapaikkoja. Samalla kunnostuksista hyötyvät myös muut virtavesien lajit.
Vedenjakajaseuduilla Suomenselän jatkeella, Hämeen- ja Pohjankankaan sekä Lauhanvuoren alueella on harjujen, soiden ja metsien erämaisia seutuja, joissa on vielä runsaasti puroja ja lähteitä. Näissä pienvesissä elävät vielä esimerkiksi meritaimen, purotaimen, jokihelmisimpukka, rapu ja pikkunahkiainen sekä relikti purokatka.
Isojoki-Lapväärtinjoessa ja Karvianjoessa halutaan elvyttää meritaimenen ja purotaimenen elinoloja. Näiden jokien varrelta etsitään sellaiset virta- ja koskipaikat, jotka voidaan kunnostaa lohikalojen luontaisiksi lisääntymispaikoiksi. Kartoituksen jälkeen työt koskipaikoissa tehdään pääosin käsityönä ja kevyesti koneiden avustamana.
“Lumenen taloudellinen tuki poikii tässä paljon hyvää. Pääsemme tuen avulla kunnolla vauhtiin ja lisäksi saamme suurta talkooapua yhteistyökanavilta”, kiittää Teemu Tuovinen Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä.
"Kun kyseessä on järjestön tekemä hanke, on siinä aina mukana myös palkatonta, sydänverellä tehtyä työtä. Näin tehollinen hyötysuhde on siis tässä kunnostushankkeessa erinomainen”, jatkaa Tuovinen.
Lumene lahjoittaa kampanjansa tuotosta yhden prosentin suomalaisten pienvesien ja lähteiden kunnostamiseen.
“Lumenen menestystarinaa kansainvälisestikin vauhdittava luonto ansaitsee nyt saada jotain takaisin. Tuotekehityksemme saa inspiraationsa suomalaisesta luonnosta. Monet eivät ehkä tiedä, että nimemmekin on peräisin Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummene-järvestä”, kertoo tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni.
Luonnonlohelle halutaan merellä täyssuoja 15:25 - 11.2.2008
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että lohen ammattimainen merikalastus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla lopetetaan viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Lohta on pidettävä erittäin uhanalaisena lajina.
Suurin osa merivaellukselle lähtevistä nuorista luonnonlohistamme kuolee Itämerellä, jonka heikentynyt tila elinympäristönä ja liikakalastus uhkaavat vakavasti tämän erittäin uhanalaisen lajin säilymistä, todetaan Luonnonsuojeluliitosta.
Kaikki sukukypsät luonnonlohet tarvitaan lisääntymään, jotta uhanalaiseksi luokiteltu laji säilyisi Suomen viimeisimmissä lohijoissa. Suomessa on jäljellä enää kaksi jokea, joissa se lisääntyy
luonnonvaraisesti: Tornionjoki ja Simojoki. Jokien kannat ovat myös geneettisesti erilaisia ja ainutlaatuisia.
Esitys uudeksi asetukseksi lohenkalastuksesta uhkaa järjestön mielestä luonnonlohikantoja. Kalastusta rannikolla tehostetaan samalla kun ajoverkkokalastus kielletään. Seuraukset voivat olla kohtalokkaita useille Pohjanlahden villeistä lohikannoista. Niiden tilaa heikentävät liiallisen kalastuksen lisäksi kasvanut nuoruusvaiheen kuolleisuus Itämeressä ja M74-oireyhtymä.
“Uudella asetuksella ollaan hävittämässä yhtä eläinlajia, kalojemme kuningasta. Luonnonlohen poikasia ei synny tarpeeksi. Lohta ei saa ajatella vain ruokapöydän ja kalatalouden näkökulmasta vaan erittäin uhanalaisena eläinlajina kuten valkoselkätikkaa ja saimaannorppaa”, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.
“Eikä Itämerta tule ajatella vain istutettujen lohen akvaariona. Se on villilohemme meri sen vaellusvuosien ajan”, Kuronen jatkaa.
”Suojelu ensimmäisenä”
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) suositti vuodelle 2008 lohen kalastuksen ja saalismäärien merkittävää pienentämistä. EU päätti pienentää saaliskiintiötä kuitenkin vain 15 prosentilla. Suomen osuudeksi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella päätettiin 94 157 kappaletta.
Viime vuosina suomalaisten ammattikalastajien vuosisaalis on ollut lohikantojen huonon tilan vuoksi 40-50 000 lohta. Lähinnä Torniojoesta ovat suomalaiset vapaa-ajankalastajat pyytäneet vuosittain 1000-2000 lohta. Simojoesta saadaan enää vain kymmeniä kaloja vuodessa.
"Jokikalastus on tiukasti säädeltyä ja vapaa-ajankalastajat hyväksyvät sen. Meidän mielestämme lohiasetuksen ensisijainen tavoite tulee olla lohikantojen turvaaminen ja suojelu. Kalastusta tulee ohjata niin, että suojelutavoite toteutuu”, sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä.
Luonnonsuojeluliitto pitää vastuuttomana sitä, että lohen kalastuksesta vastaava maa- ja metsätalousministeriö antaa lupauksia lohen kalastuksen jatkumisesta. Ympäristöministeriön lausunto uudesta lohiasetuksesta antaa Luonnonsuojeluliiton mielestä tätä tukevia tulkintamahdollisuuksia. Ministeriö toteaa, että Suomen lohikannat on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta ”pitää asetuksen muutosta tärkeänä askeleena luonnon monimuotoisuuden suojelussa”.
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että lohen ammattimainen merikalastus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla lopetetaan siirtymäajan jälkeen, viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Siirtymäkauden aikana on selvitettävä korvausmenettely lohenkalastuksen lopettamisesta kokonaan tai muihin kalalajeihin siirtymisestä.
Norell ja Tiusanen vuoden palkitut 13:54 - 30.1.2008
Vuoden kalamiehen arvonimi 2008 on myönnetty vääksyläiselle kalastuskirjailijalle Erkki Norellille. Vuoden kalastusoppaan tittelin sai vantaalainen Markku Tiusanen. Valinnat teki perinteiseen tapaan Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry.
Arvovaltainen, kalastusalan vaikuttajista ja ammattilaisista koottu raati valitsi vuoden kalamiehen ja kalastusoppaan ensimmäisen kerran uuden vuosituhannen alussa. SKES korostaa, että varsinaisesti valinnoilla ei pyritä löytämään parasta kalamiestä tai kalastusopasta – näiden löytäminen on tietysti mahdotonta. Sen sijaan vuoden valinnat ovat kunnianosoitus pitkästä työstä niin kalastuksen kuin kalastusopastuksen saralla.
Vuoden 2008 kalamieheksi SKES valitsi kalastuskirjailija Erkki Norellin Vääksystä. Valintaperusteissa todetaan, että Norell on kirjannut kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä – luultavimmin tarkemmin ja pidempään kuin kukaan toinen Suomessa. Norell kuuluu suomalaisten kalastuskirjailijoiden ehdottomaan aateliin, jonka teksteistä paistaa syvä rakkaus ja tuntemus kalastuksen jaloon harrastukseen – erityisesti perhokalastukseen. Norell on tehnyt myös merkittävän päivätyön suomalaisen ja eurooppalaisen vieheteollisuuden parissa.
Vuoden kalastusoppaaksi SKES valitsi vantaalaisen Markku Tiusasen. Hänen opastusvetensä enimmäkseen pääkaupunkiseudun ympäristössä ovat vaativaa toiminta-aluetta, jonka kalastuksen salat Tiusanen erinomaisesti hallitsee. Tiusaselta onnistuu kaikenlainen kalastaminen, mutta spesialisti hän on taimenen tyrsky- ja perhokalastuksessa merellä, ahvenen ja kuhan jigikalastuksessa sekä siian onginnassa. Tiusanen ei ole säästänyt tietämystään, vaan hänellä on lisäksi pitkä ura takana kalastuslehtiin kirjoittajana.
Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Jouni Rautiaiselle 12:48 - 30.1.2008
Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on päättänyt antaa vuosittain tunnustuksen kalastusmatkailussa, sen kehittämisessä ja toteuttamisessa ansioituneelle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle. Ensimmäinen kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon sai Jouni Rautiainen Tervon Lohimaasta.
Ensimmäisen kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon luovutti Rautiaiselle maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Kalaviikko 2008 –tapahtuman yhteydessä. Jouni Rautiainen on tehnyt parikymmentä vuotta ansiokasta pioneerityötä suomalaisen kalastusmatkailun eteen.
Rautiainen on kehittänyt kalastusmatkailun yritystoimintaa Tervon Lohimaassa ja nostanut innovatiivisella ja pitkäjänteisellä työllä Blue White Resorts –konserniin nykyään kuuluvan yrityksen maamme tunnetuimpien ja laadukkaimpien matkailukohteiden joukkoon, perusteluissa todetaan.
Sen lisäksi, että vuonna 1985 perustettu Lohimaa on ensimmäinen merkittävä nykyaikainen kalastusmatkailuyritys maassamme, se on koko ajan investoinut ja laajentunut ja harjoittaa tällä hetkellä toimintaansa uudistuneena ja varsin mittavissa puitteissa. Lohimaa on ollut perustamisestaan lähtien selvästi tunnetuin suomalainen kalastusmatkailuyritys kotimaassa ja jo pitkään myös ulkomailla. Samalla se on merkittävä työllistäjä ja vaikuttaja paikallisesti, perustelut jatkuvat.
Muikku sisävesien ammattikalastajien ykköskala 12:47 - 30.1.2008
Suomen sisävesillä ammatikseen kalastavat saivat vuonna 2006 saaliikseen 4500 tonnia kalaa. Määrä on noin 600 tonnia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Taloudellisesti tärkeimmät saalislajit olivat muikku ja siika, mutta myös kuha, hauki ja ahven olivat paikallisesti merkittäviä saalislajeja.
Sisävesien saaliista suurin osa meni vapaa-ajankalastajille, sillä
ammattikalastajien osuus kokonaissaaliista oli vain noin 15 prosenttia. Ammattikalastajien saalismäärässä oli mukana myös ammattikalastajien harjoittaman niin sanotun hoitokalastuksen saaliit.
Muikun osuus saaliista vuonna 2006 oli noin 2500 tonnia. Määrä oli noin 70 prosenttia 1980-luvun huippuvuosien muikkusaaliista. Alimmillaan muikkua saatiin saaliiksi vain noin 1000 tonnia vuosina 1991-1993.
Viime vuosina hyviä muikkusaaliita on saatu kautta maan ja erityisesti Vuoksen vesistön alueella saaliit ovat olleet kasvussa.
Siikasaaliit ovat vähentyneet 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Sen sijaan kuhasaalis on kasvanut tasaisesti. Haukisaalis oli vuoteen 2004 verrattuna selvässä kasvussa, kun taas ahvensaalis väheni huomattavasti, mikä selittyy pääosin hoitokalastuksen saalismuutoksilla.
Muikku silakan jälkeen arvokkain
Sisävesien ammattikalastuksen koko saalis tuotti vuonna 2006 noin 6,3 miljoonaa euroa, kun merialueen ammattikalastuksen saaliin arvo samaan aikaan oli 20,0 miljoonaa euroa.
Vuoden 2006 muikkusaaliin arvo sisävesillä oli noin 4,4 miljoonaa euroa. Muikku olikin silakan jälkeen arvokkain saalislaji Suomen ammattikalastuksessa.
Vuonna 2006 sisävesillä kalasti noin 650 ammattikalastajaa, joista runsas 300 sai vähintään 30 prosenttia toimeentulostaan kalastuksesta. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt 200:lla vuoteen 2004 verrattuna.
Ammatikseen kalastajien määrä on vähentynyt vuodesta 1980 lähtien yli 70
prosenttia, mutta vähentyminen on hidastunut viime vuosina. Yksittäisen kalastajan saalis on samaan aikaan kasvanut oleellisesti muun muassa pyyntimenetelmien kehityksen ansiosta.
Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kahden vuoden välein tekemästä tilastosta. Tiedot on kerätty postikyselynä sisävesien ammattikalastajilta.
Mukana seuraava kuva kertoo ammattikalastajien saalisjakauman eri lajien välillä sisävesillä.
Tilastojulkaisu on kokonaisuudessaan ladattavissa nettiosoitteesta: http://www.rktl.fi/julkaisut/j/411.html
Petovesikirppu silakan suupalaksi 10:00 - 28.1.2008
Pelätty Itämeren tulokaslaji petovesikirppu on löytänyt oman ekologisen
lokeronsa eikä ehkä olekaan suureksi vaaraksi kalakannoille. Petovesikirppu
on uinut Itämerelle laivojen painolastivesitankeissa.
Petovesikirppu herätti vuosia sitten suurta huolta, koska se syö silakalle tärkeää pientä eläinplanktonia, joka puolestaan syö leviä. Näin vesikirpun
pelättiin uhkaavan sekä silakan ravintosaatavuutta että levien
lisääntymistä.
Tutkija Maiju Lehtiniemi Merentutkimuslaitokselta kertoo Helsingin Sanomissa, että petovesikirppu on kotiutunut myös kalojen ruokalistalle. Sitä syövät erityisen ahnaasti silakka, kilohaili ja kolmipiikki, mutta
kelpaa se siialle, kuoreelle ja kymmenpiikillekin.
”Cercopagis pengoi eli petovesikirppu ei ole aiheuttanut mitään huolestuttavia ravintoketjumuutoksia. Se näyttää asettuneen omaan ekologiseen lokeroonsa, enkä odota enää suuria muutoksia”, Lehtiniemi sanoo.
”Tilanne tietysti elää, ja kun vähitellen lämpenee, petovesikirppu hyötyy
siitä.”
Tornionjoen lohisaalis kasvoi edellisvuodesta 12:11 - 22.1.2008
Vuoden 2007 Tornionjoen suomenpuoleinen lohisaalis oli noin 22 000 kg eli noin 2 650 lohta. Saalis lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta, mutta oli hieman pienempi kuin kaksi vuotta sitten.
Lohen poikastuotanto Tornionjoessa on ollut koko 2000-luvun runsaampaa kuin edellisinä vuosikymmeninä. Tornionjoki on Itämeren tuottoisin lohijoki ja sieltä on peräisin huomattava osa Itämerellä kalastetuista lohista, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
Tornionjoen viehekalastusluvan lunasti viime vuonna noin 6 000 kalastajaa, joista lähes joka neljäs sai saaliiksi lohen. Luvan lunastaneista yli puolet oli ulkopaikkakuntalaisia. Kalastuspäiviä kertyi kuitenkin enemmän paikallisille kalastajille ja he myös saivat suurimman osan Tornionjoen lohisaaliista. Vuonna 2007 joella vieraili suomalaisten lisäksi noin 500 ulkomaalaista kalastusturistia 17:sta eri maasta.
Suurin osa viime vuoden lohisaaliista koostui vanhoista useamman merivuoden ikäisistä lohista, mikä nosti saalislohien keskipainon yli kahdeksaan kiloon. Etenkin kesäkuussa Tornionjoesta saatiin keskimääräistä enemmän isokokoisia lohia. Suurimmat ylittivät yli 20 kilon painon. Loppukaudesta saaliiksi saatiin kuitenkin myös pieniä, yhden merivuoden lohia.
Lohen vaelluspoikasia keskimääräistä enemmän
Poikasseurantojen perusteella Tornionjoesta lähti vuonna 2007 merivaellukselle noin 800 000 lohen luonnossa syntynyttä vaelluspoikasta. Vertailun vuoksi 1980- ja 1990-luvuilla vaelluspoikastuotanto oli 100 000 - 200 000 yksilöä vuodessa. 2000-luvulla vaelluspoikastuotanto on ollut keskimäärin 700 000 yksilöä vuodessa.
Vuonna 2007 sekä kesänvanhojen että vanhempien lohen jokipoikasten tiheydet laskivat hieman vuoden 2006 ennätyksellisistä tiheyksistä. Poikastiheydet olivat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden keskitiheyksiä korkeampia. Eri-ikäisten poikasten suhteellisen runsas esiintyminen ennakoi vaelluspoikastuotannon säilyvän nykyisellä suuruustasolla myös lähitulevaisuudessa.
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämistavoitteet päivitetty 09:17 - 29.10.2007
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategian. Strategia sisältää vapaa-ajan kalatalouden toiminnan
suuntaviivat vuosille 2007 - 2010.
Strategiaan on listattu kuusi ajanmukaistettua vapaa-ajan kalatalouden kehittämistavoitetta. Vuoteen 2010 mennessä tavoitteena on muun muassa, että luontaisesti lisääntyviä kalakantoja hyödynnetään vapaa-ajankalastuksessa monipuolisesti ja kestävästi, kalakantoja hoidetaan suunnitelmallisesti,
vesistöjen tila pysyy ennallaan tai paranee ja vapaa-ajankalastus säilyy Suomessa merkittävänä luontoharrastuksena.
Tavoitteisiin pyritään kahdeksalla toimenpidekokonaisuudella. Strategiassa toimenpiteiksi listataan esimerkiksi kalakantojen säilyttäminen ja vahvistaminen, kalojen elinympäristön tilasta huolehtiminen, kalastusmatkailun edistäminen ja kalastuksen valvonnan kehittäminen.
Strategiaan on koottu myös tähän mennessä toteutuneet kehittämishankkeet ja toimenpiteet.
Päivitetyssä strategiassa esitettävät vapaa-ajan kalatalouden keskeiset tavoitteet pohjautuvat alkuperäisen, vuonna 2001 valmistuneen vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteisiin. Päivityksessä on otettu huomioon vuoden 2006 loppuun mennessä toteutuneet toimenpiteet ja toimintaympäristön muutosten tuomat uudet haasteet. Päivitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla virkamiestyönä.
Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia on vapaa-ajan kalatalouden hallintoa, alan tutkimustoimintaa sekä järjestötoimintaa ohjaava asiakirja, joka osaltaan täydentää maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiaa.
Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys -asiakirja sekä siitä tehty esite löytyvät
verkosta:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/
julkaisut.html
Longinojalla talkoillaan jälleen 21:00 - 16.9.2007
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaosto Taimentiimi järjestää yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa jälleen kunnostustalkoot Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla.
Talkoot ovat Longinojan historiassa seitsemännet. Talkoilla on luotu taimenille luontainen mahdollisuus lisääntyä ja siinä on onnistuttukin.
Joka vuosi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat saavat sähkökoekalastuksissa luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia.
Tämän vuoden talkoilla on tavoitteena saada monipuolistettua aikoinaan perattua uomaa kaloille suojaisammaksi.
Talkoot alkavat sunnuntaina 23.9 klo 10 alkaen Malmilla. Talkooalue sijaitsee Riihenkulman ja Karviaistien väliin jäävällä puistoalueella. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee kätevästi paikalle esimerkiksi junilla P, K, I, N ja busseilla 73b, 79, 512, 522.
Karttalinkki
Talkoisiin voi ilmoitteutua Juha Saloselle numeroon 050 594 9998 tai sähköpostitse osoitteeseen juha.salonen@skes.org
Vantaanjoen nousutaimenista kaivataan havaintoja 11:14 - 27.8.2007
Vantaanjokeen nousevista taimenista halutaan tietoja, jotka kerää Virtavesien hoitoyhdistys Virho. Näin saadaan tutkittua, miten hyvin taimen nousee ja kutee joessa.
Vantaanjokeen nousevia taimenia näyttää olevan Vanhankaupunginkoskella tällä hetkellä varsin mukavasti. Havaintoja nousutaimenista on tehty myös Vantaankoskella. Nousutaimenia saattaa olla myös Nukarinkoskella.
Pari vuotta sitten nousutaimen saatiin Nukarinkoskelta näihin aikoihin.
Olisi hyvä jos nousevista taimenista ja lohista saataisiin tietoja esim. tämän uutisen kommenttien kautta.
Tiedot voi lähettää sähköpostilla suoraan Virholle osoitteeseen havainnot@virtavesi.com
Kaikki havainnot nousevista taimenista ja lohista ovat tärkeitä. Pienikin yksittäinen havainto voi olla tärkeä, joten se kannattaa lähettää. Mitä
ylempänä joella havainto tehdään, sitä merkittävämpi se voi olla.
Kuva: Keijonen: (102cm lohi Vantaanjoen Pitkäkoskelta)
Kerro kalahavainnoistasi! 17:05 - 9.7.2007
Tietyt kalalajit kertovat läsnäolollaan tai puuttumisellaan paljon vesistöjen tilasta. Karuissa vesissä viihtyvät kalat ovat monin paikoin taantuneet, ja vastaavasti rehevyyttä suosivat lajit ovat levittäytyneet uusille elinalueille. Nyt kerätään tietoa muutamasta lajista.
Vesiympäristön tilaa kuvaaviksi indikaattorilajeiksi Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut harjuksen, mudun, säyneen,
särjen ja sorvan. Nämä lajit viihtyvät usein rantavesissä ja ovat tavallisen onkimiehenkin tavoitettavissa. Näistä lajeista harjus, mutu ja säyne viihtyvät karuissa ja hapekkaissa vesissä, särki ja sorva taas rehevissä ja
vähähappisemmissakin ympäristöissä.
Havaintoja kaivataan myös vuonna 2005 Suomesta ensi kerran havaitusta hopearuutanasta. Sitä on tähän mennessä löydetty muutamasta paikasta etelärannikolta, mutta se tulee todennäköisesti leviämään vielä paljon laajemmalle maassamme.
Kalahavainnot voi ilmoittaa internetissä toimivaan Luonnontieteellisen
keskusmuseon havaintopäivä-kirjaan, joka löytyy osoitteesta www.hatikka.fi.
Palveluun kirjautumalla jokainen luo oman havainto-päiväkirjansa, johon voi tallettaa havaintoja. Havaintoihin pyydetään ilmoittamaan havaintopaikan sijainti mahdollisimman tarkkaan.
Kuha-aika parhaimmillaan 08:47 - 5.7.2007
Kuhakannat ovat viime vuosikymmenen lämpimien kesien ansiosta voimistuneet
lähes kaikkialla ja kuhaa on nyt runsaasti lähes kaikissa suurissa
järvissämme Lappia lukuun ottamatta sekä eteläisen Suomen rannikolla.
Pintavesien lämmettyä ja kuhien kudun mentyä ne syövät ahneesti ja tarttuvat
vieheisiin. Uistelijan ja heittokalastajan kannattaakin nyt suunnata
kuhapaikoille.
Alkukesästä kuha oleskelee matalammilla ja ensiksi lämpiävillä vesialueilla.
Lämmittelemässä olevan kuhan voi tavoittaa heittokalastusvälineillä jopa
päivällä auringon lämmittämien kivien ja luotojen läheisyydestä. Päivisin
kuhat oleskelevat yleensä aivan pohjassa, mistä niitä voi parhaiten
tavoitella jigeillä tai syvänne- ja painouistimilla.
Kuhavieheet voivat olla hyvin värikkäitä ja fluorisoivia. Keltaisen,
oranssin, kullan ja valkoisen sekä kirkkaassa vedessä sinisen sävyt ovat
kuhalle ottavia viehevärejä. Sopiva viehekoko on haukiviehettä selvästi
pienempi, vain 8-11 cm, sillä kuha on pienisuinen kala kuten ahvenkin.
Vetouistimella kuhia saa alkukesästä parhaiten aivan pintavedestä
matalikoiden ja karikoiden läheisyydestä. Paras uisteluaika kuhalle on
illalla auringonlaskun jälkeen ja aamuvarhainen, heinäkuussa läpi yönkin.
Kesän edetessä ja vesien lämmettyä syvemmältäkin ovat parhaita kuha-alueita
syvänteiden pintavedet sekä syvännealueiden luotojen reunamat. Loppukesällä
kuhat oleskelevat päiväaikaan syvemmällä, jolloin niiden tavoittamiseen
tarvitsee painosyvääjän tai syvätakilan.
Alamittaa ylöspäin
Yli puolivuosisataa sitten kalastusasetuksella säädetty kuhan 37 cm alamitta
ei vastaa nykyajan tutkimustietoa kuhan lisääntymiskoosta taikka tuottavasta
pyyntikoosta. Niinpä useat kalastusalueet ovat määränneet kuhan alamitaksi
40-45 cm. Tämä on otettava huomioon kuhaa uisteltaessa tai muutoin
pyydettäessä.
Kuhan verkkokalastus kannattaa jättää kylmän veden aikaan, sillä kuha kuolee
helposti verkkoon ja pilaantuu nopeasti. Kesällä kuhan saa varmimmin elävänä
käsiteltäväksi viehekalastusvälineillä. Tainnutuksen jälkeen kuha pitäisi
verestää välittömästi, suolistaa heti, kun veri on poistunut, ja jäähdyttää
jo veneessä kylmälaukkuun varatuilla jäillä.
Alle puolet maksaa kalastusmaksut 23:36 - 20.6.2007
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan alle puolet maksuvelvollisista vapaa-ajankalastajista on maksanut kalastuksenhoitomaksun. Myös läänikohtaisen viehekalastusmaksun ilmoittaa maksaneensa kaksinkertainen joukko maksusuorituksiin verrattuna.
Kalastuksenhoitomaksuja suoritetaan vuodessa noin 300 000, kun maksuvelvotteisia vapaa-ajankalastajia arvioidaan olevan lähes 700 000. Jos kaikki maksamattomat kalastajat olisivat maksaneet edes viikkomaksun, siitä olisi tullut 2,3 miljoonaa euroa nyt kertyneen 5,5 miljoonan lisäksi.
Osa vapaa-ajankalastajista tuntee kalastusmaksuja koskevat säännöt huonosti, ja sekoittaa keskenään eri maksujen ja jokamiehenoikeuden tarjoamat kalastusoikeudet. Tietoa maksuasioista saadaan yleisemmin lähipiiristä, kuin virallisten lähteiden tai median kautta.
Yleistä on myös, että vapaa-ajankalastajat eivät koe tarvitsevansa tietoa kalastusmaksuista, eivätkä siksi hanki sitä mistään. Tähän varmasti vaikuttaa, että maksut eivät koske kaikkia kalastajia ja kalastuksen muotoja.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan kalastusmaksujen maksaminen on vähentynyt, vaikka kalastusharrastukseen yleensä ollaan valmiita käyttämään rahaa. Erilaisia maksullisia kalastuspalveluita käytti joka viides kalastanut henkilö. Yleisimmin maksullisia kalastuspalveluita käyttivät yksinäiset miehet ja aikuiset pariskunnat.
Kalastuksenhoitomaksu pitää suorittaa, jos on 18 - 64-vuotias ja harrastaa muuta kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista. Koko vuoden maksu on 20 euroa ja 7 vuorokauden maksu on 6 euroa. Samat ikärajat koskevat myös läänikohtaista viehekalastusmaksua.
WWF julisti juhannusrauhan vesiluonnolle 08:35 - 15.6.2007
WWF julisti torstaina perinteisen juhannusrauhan vesiluonnolleTammisaaren kansallispuistossa. WWF vetoaa juhannuksen juhlijoihin, jotta he välttäisivät liikkumista lintujen pesimäluodoilla ja huomioisivat muutenkin luonnon kesänvietossaan.
WWF kannustaa kesälomalaisia, merellä liikkujia ja mökkeilijöitä ympäristöystävällisiin lomanvietto- ja kulutustapoihin Itämeren tilan parantamiseksi.
WWF on perinteisesti julistanut juhannusrauhan vesiluonnolle ja tänä vuonna se tapahtui Tammisaaren kansallispuistossa Rödjanin luontotuvalla Älgön saaressa. Luontotuvalla palvelee kesän ajan WWF:n opas, joka tutustuttaa matkailijoita saaren luontoon.
Juhannuskokko kannattaa polttaa muualla kuin sellaisella rantakalliolla, jolta ravinnepitoinen tuhka huuhtoutuu veteen rehevöittämään sitä. Kokkoa ei pidä tehdä koskaan lintuluodolle, koska juhannuksen aikaan monilla linnuilla on vielä pesiintä kesken tai kuoriutuneet poikaset vaativat vielä emojen huolenpitoa.
Pesät ovat hyvin naamioituja, ja aikuisten lintujen oleilu luotojen lähellä juhannuksen aikaan on yleensä merkki pesinnästä, vaikkei pesiä näkyisikään. Nuotion saa tehdä vain merkityille tulentekopaikoille, mutta ei sinnekään avotulta metsäpalovaroituksen aikana. Esimerkiksi kansallispuistoissa nuotionteko on kiellettyä.
Ruokavalinnat tärkeitä
Lomailija voi ottaa Itämeren huomioon monella muullakin tavalla.
"Esimerkiksi luomuruoan suosiminen tukee puhdasta ja ympäristöystävällistä ruoantuotantoa. Lisäksi lähiruoan käyttäminen vähentää kuljetusmatkoja ja siten syntyy vähemmän vesistöjä rehevöittäviä typpipäästöjä", muistutti WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
"Kalan ystävien toivotaan ostavan mieluummin luonnon- kuin kasvatettua kalaa. Merkittävää on välttää alimittaisten kalojen ostamista ja pyytämistä - on tärkeää, että kala ehtii kutea ainakin kerran, ennen kuin se pyydetään."
Mökillä on helppo kompostoida kaikki aines: keittiöjäte, kahvin- ja teenporot, suodatin- ja talouspaperit, hedelmien ja vihannesten kuoret, munankuoret, rikkaruohot, muu puutarhajäte ja luonnonkuidut. Mökillä voi myös kierrättää aivan kuten kotonakin.
Tiskivesiä ei tule heittää suoraan vesistöihin, vaan imeyttää maahan. Imeytyspaikka on syytä vaihtaa muutaman vuoden välein.
"Vesistöjen rehevöitymistä voi välttää myös, kun ei päästä mattojen pesuvesiä suoraan vesistöihin. Tärkeätä on myös käyttää fosfaatittomia pesuaineita ja olla huuhtomatta mattoja meressä tai järvessä", Luukkonen kehotti.
Muista kalastusluvat! 21:13 - 9.6.2007
Kesämökkikausi on aluillaan ja runsaat 80 0000 kansalaista suuntaa lähes puolelle miljoonalle maamme vapaa-ajanasunnolle. On hyvä muistaa, että kalastuslupien tulee olla kunnossa.
Kesämökkiläisistä yli puolet harrastaa kalastusta ja vapaa-ajankalastuksen profiilitutkimuksen mukaan Suomessa kalastuspäivistä 50 prosenttia vietetään kesämökin läheisyydessä. Vapaa-ajanasunnon läheisyydessä verkko ja katiska ovat onkimisen ohella tärkeimpiä pyyntivälineitä. Tilastojen mukaan valitettavan monilta jää kalastuksessa tarvittavat maksut ja luvat lunastamatta.
Kesämökkiin kuuluu yleensä tilan osuus yhteisiin kalavesiin. Tämä antaa osakkaana jokamiehenoikeutta laajemman kalastusoikeuden osakaskunnan yhteiselle vesialueelle.
Onkiminen ja pilkkiminen ovat mökkivesillä kaikille maksuttomia jokamiehenoikeuksia, joista poikkeuksen tekee vain lohi- ja siikapitoisten vesien koski- ja virtapaikat sekä viranomaispäätöksellä kielletyt erityiskalastuskohteet.
Muuhun kalastukseen kuin onkimiseen ja pilkkimiseen tarvitsevat 18-64 -vuotiaat aina kalastuksenhoitomaksun. Maksu on 20 euroa kalenterivuodelta tai 6 euroa 7 vuorokauden ajalta ja se maksetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille 166030-1011496.
Virvelöintiin tai uisteluun yhdellä vetouistimella, jossa voi lisäksi olla painouistin tai syvääjä, tarvitsee 18-64 -vuotias läänikohtaisen viehekalastusmaksun tai paikallisen osakaskunnan tai kalastusalueen luvan. Useammalla vieheellä ja vavalla tapahtuvaan vetouisteluun tarvitsevat kaikenikäiset aina paikallisen vesialueen omistajan luvan.
Pyydyskalastukseen verkoilla, katiskoilla jne. tarvitaan aina kalaveden omistajan lupa. Kesämökkiläinen saa osakkaana ainakin yhden yksikön tilan vesiosuuteen perustuvana. Useimmat osakaskunnat myyvät pienosakkaille myös lisäyksiköitä. Myytävien pyydysyksiköiden hinnat ja määrät vaihtelevat eri osakaskunnissa. Parhaiten paikalliset pyydysluvat ja -määräykset selviävät osakaskunnan puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Joillakin järvillä kalastusalue tai useampi osakaskunta yhdessä myyvät pyydyskalastukseen laajempaa yhteislupaa.
Kalastusmaksut voi suorittaa internetin välityksellä sivulta www.mmm.fi.
Läänikohtainen viehekalastusmaksu
Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa/kalenterivuosi tai 6 euroa/7 vuorokautta ja se maksetaan kalastuslääneittäin Nordean tilille seuraavasti: 166030 - 106594 Etelä-Suomen lääni
166030 - 106602 Länsi-Suomen lääni
166030 - 106610 Itä-Suomen lääni
166030 - 106628 Oulun lääni
166030 - 106636 Lapin lääni
Lähetä linkki maratonblogista 12:15 - 26.5.2007
Kalamaratoneista on tähän mennessä kirjoitettu erilaisia tarinoita ja blogeja vaikka kuinka monta. SKES on päättänyt kerätä nämä linkkilistaksi eri vuosilta ja peräänkuuluttaa osoitteita.
Oletko itse kirjoittanut Kalamaratonista jutun jonnekin? Tiedätkö jossakin nettiviidakossa olevan jonkin toisen kirjoittama juttu? Lähetätkö linkin meille näiden sivujen palautteen kautta ja kokoamme nämä tarinat kaikkien muidenkin luettavaksi.
Joukkueet voivat myös lähettää omia valokuviaan Kalamaratonista, jos haluavat niitä julki SKES:n sivustoilla. Avaamme albumin lähiaikoina. Kuviin tulee laittaa maininta kuvaajasta, kuvassa olevat henkilöt, kuvan ottovuosi ja täsmällinen kellonaika sekä tietysti paikka. Lähetä kuvat jukka.halonen(at)skes.fi.
Sähkölinjat vaaran paikkoja onkijoille 21:14 - 25.5.2007
Onkijoille on viime vuosina sattunut eräitä vakavia onnettomuuksia suurjännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä. Pitkät hiilikuituiset onkivavat ovat yleistyneet ja sähköä johtavina ne ovat vaarallisia sähkölinjojen alla. Nyt onkikauden alkaessa on kalastuksen harrastajien ja onkikilpailujen järjestäjien syytä olla tarkkana ja havaita vaaran paikat ajoissa.
Pari vuotta sitten sattui onkikilpailun yhteydessä kuolemaan johtanut sähkötapaturma, kun onkija sai sähköiskun 20 kV:n avojohdosta hiilikuituvavan välityksellä. Vastaavia onnettomuuksia on sattunut monena kesänä. Usein onnettomuudet ovat sattuneet onkikilpailuissa, joissa kilpailijat liikkuvat paljon paikasta toiseen etsiessään parasta onkipaikkaa. Onnettomuustapauksissa onkija on esimerkiksi kulkenut sähkölinjan alta pitäen pystyasennossa pitkää hiilikuituista onkivapaa.
Hiilikuituvavat voivat olla jopa yli 10 metrin pituisia. Suurjännitteisten sähköjohtojen läheisyydessä sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Virta "hyppää" pienen ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu liian lähelle. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi sen näkyvyyden takia. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen. Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita.
Onkijoilla on aina syytä varovaisuuteen sähkölinjojen läheisyydessä, muistutetaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä. Kalastuskilpailut on suunniteltava siten, ettei kilpailualueella ole vaaran paikkoja ja että onkijat osaavat käyttää turvallisia kulkureittejä. Kilpailun järjestäjän on tarvittaessa järjestettävä valvonta riskialttiille paikoille sekä merkittävä vaara-alueet maastoon ja kilpailukarttaan.
Uhanalaista Saimaannieriää istutetaan Päijänteelle 21:12 - 25.5.2007
Päijänteen ristiselälle istutetaan perjantaina 5000 uhanalaisen saimaannnieriän poikasta. Istutusten myötä toivotaan, että Suomen suosituimmasta vapaa-ajankalastusalueesta tulisi entistäkin suositumpi kalastajien keskuudessa.
Keski-Suomen Kalatalouskeskus istuttaa Pohjois-Päijänteen Ristinselälle, Suomen järvien syvimmän kohdan (96 m) läheisyyteen perjantaina kaikkiaan 5000 noin 100 gramman painoisia nieriöitä.
Äärimmäisen uhanalaisen Saimaannieriän alkuperäiskantaa on jäljellä enää ainoastaan Saimaan alueella Kuolimossa. Nieriä vaatii menestyäkseen kirkkaita ja syviä vesialueita, joissa vesi säilyy kesälläkin riittävän viileänä.
Saimaan kannasta peräisin olevia istukkaita on viime vuosina istutettu moniin itäisen Suomen suuriin järviin. Päijänne on tehdyissä tutkimuksissa osoittautunut järveksi, jossa nieriä myös voisi menestyä.
- Kyseessä on äärimmäisen kiinnostava laji. Tarkoituksena on panostaa istutuksiin koemielessä tänä ja ensi vuonna. Jos kalat kasvavat hyvin ja kalastajat saavat saaliista, istutuksia jatketaan, toteaa kalatalouskonsulentti Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Istutusten pitkän ajan toiveena on saada luotua Päijänteelle oma itsenäisesti lisääntyvä nieriäkanta.
Nieriä on kalastajien keskuudessa arvostettu lohikalalaji ja erinomainen ruokakala. Halutun kalalajin istutus on kalastajille merkki myös siitä, että lupamaksujen maksaminen kannattaa. Lupamaksut palautuvat kalastajille kalaveden hoitotyön ja uusien kalaistutusten kautta.
(Kuva: Tapio Gustavsson, Kalatalouden keskusliitto)
Kalamaraton 2007 rikastutti kolmella uudella lajilla 16:12 - 21.5.2007
Vuoden 2007 Kalamaraton ylsi kaikkien aikojen kisaennätykseen. Joukkueet nimittäin saivat saaliikseen kaikkiaan 32 eri kalalajia. Uusia tuttavuuksia olivat siloneula, piikkikampela ja toutain.
Seitsemättä kertaa kisatun maratonin ykkönen oli joukkue Pietarit 1, jolle voittapokaalin pokkaaminen on tuttua puuhaa. Tämänkertainen voitto oli sille jo neljäs. Pietarin kalansaalis muodostui 21 lajista, mikä sivuaa kisaennätystä. Samoilla luvuilla Kalamaraton on voitettu kahtena edellisenäkin vuotena.
Yhdellä lajilla voiton hävisi viime vuoden mestari Symbioosin kalakerho 1, joka tavoitti siimansa päähän 20 eri kalalajia. Kolmas oli AC Delirium. Nämä kolme joukkuetta vuorottelivat johdossa pitkin kisan huipennusta.
Kilpailuun osallistui 44 joukkuetta. Tämäkin luku sivuaa aiempaa osanottoennätystä. Kalamaratonissa palkittiin perinteisesti myös "ässälajit" eli lajit, jotka tarttuivat vain yhden joukkueen haaviin. Tämän vuoden ässiä olivat seipi, kampela, siloneula ja suutari.
Ensimmäisenä kymmenen lajia keräsi saaliikseen Siloneula 1. Tämä onnistui ajassa 14.02 eli matkat huomioon ottaen reilusti alle kahdessa tunnissa.
Kilpailun, ja itse asiassa koko kisahistorian suurimman vonkaleen pyydysti joukkue Vallilan Guru ja Humala 1, jonka Töölönlahdesta saalistama hauki painoi 8,620 kiloa. Se oli samalla kertaa kilpailun ja koko kilpailuhistorian suurin kala. Samasta paikasta nousi ihmisten ilmoille toinenkin suuri hauki, jolle mitattiin painoa yli viisi kiloa, joten kauas ei Suomen pääkaupungissa tarvitse lähteä suuria kaloja pyytämään.
Yleisimmät saaliskalat olivat nytkin ahven, särki, pasuri, kiiski, salakka ja silakka. Tuomaristo valitsi perinteiseen tapaan "hauskimman" joukkueen nimen. Palkinto meni joukkueelle "Mutu tuntuma".
Korkeasaaren saukoilla peijaiset luvassa 15:29 - 15.5.2007
Perinteiseen tapaan Kalamaratonin ylijäämäkalat menevät Korkeasaaren saukkojen suuhun. Joukkueet voivat toki pitää saaliinsa itsellään, mutta monet särkikalalajit ovat jääneet saukkojen syötäviksi. Järjestäjät toimittavat ne tuoreina suoraan Korkeasaareen.
Tästä syystä kilpailijoita muistutetaan, että he eivät jättäisi koukkuja kalojen kitaan. Ne ovat epämiellyttävää purtavaa saukoille. Jos tällainen kala on tuotu tuomariston eteen, siitä on syytä etukäteen mainita ja sitä ei liitetä Korkeasaaren pussiin.
Stadionki taas 20. toukokuuta 22:14 - 14.5.2007
Helsingin kesäisen kalastuskauden virallinen avaus tapahtuu sunnuntaina 20. toukokuuta, kun Stadionki kisataan jo kymmenennen kerran. Silloin tavoitellaan kirjolohia tosissaan.
Stadiongessa tavoitellaan saaliiksi sekä Mustikkamaalle juuri ennen kisaa istutettuja kirjolohia että kaikkia muitakin ongella ja virvelillä tavoiteltavia luonnonkaloja - kaikki kalat lasketaan saalispussiin mukaan rauhoitettuja lajeja lukuunottamatta.
Kilpailualueena on koko Mustikkamaa, mutta suurin tunnelma keskittyy kisakeskuksen Honkaluodon ympäristöön ja jonne kirjolohet istutetaan.
Voitot on enimmäkseen ratkaistu juuri kirjolohilla. Saalismäärät neljän tunnin kisassa ovat olleet varsin korkeita. Ennätystä pitää hallussaan Tomi Stranden vuodelta 2006, jolloin eväkkäitä kertyi voittopussiin Tommi Vuorio 39,560 kg. Klaukkalalainen Kortelainen on myös tuplavoittaja, kuten helsinkiläinen Tomi Stranden.
Stadionki alkaa sunnuntaina klo 11.00 ja päättyy 15.00. Kisassa on kaksi sarjaa; aikuiset ja alle 15-vuotiaat. Osanottomaksu on aikuisilta 10 ja lapsilta 5 euroa. Kisapaikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, sillä paraatipaikoille Honkaluodon sillalla on tungosta.
Stadiongen istutusalueella on kalastuskielto klo 10-11. Lisätietoja Juha Saloselta 050-594 9998.
Pääministeri Vanhanen Kalamaratonin suojelijaksi 06:40 - 7.5.2007
Pääministeri Matti Vanhanen on lupautunut Helsingissä 19.-20. toukokuuta järjestettävän suuren kalastusviikonlopun suojelijaksi. Pääkaupungissa kisataan tuolloin perinteiset Kalamaraton ja Stadionki -kilpailut.
Jo seitsemättä kertaa järjestettävä Kalamaraton kestää täydet 24 tuntia ja siinä tavoitellaan saaliiksi mahdollisimman monta eri kalalajia 2-3 kisaajan joukkuein. Sallittuja pyyntivälineitä ovat onki, virveli, pilkki ja perho.
Viime vuonna voittajajoukkue Symbioosin kalakerho sivusi kisaennätystä pyydystäen saaliikseen 21 kalalajia. Kaikkiaan kisassa saatiin 27 lajia. Kisahistorian yleisimpiä lajeja ovat ahven, särki, kiiski, pasuri, salakka ja silakka. Harvinaisempia kisassa saatuja lajeja ovat mm. hopearuutana, mustatokko, törö ja suutari.
Kalamaraton laajenee ensi vuonna myös Kotkaan, jossa on tarkoitus järjestää sama kisa samaan aikaan samoin säännöin.
- Kalamaratonin viehätys on siinä, että joukkueen pitää osata olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeiden välineiden kanssa. Kilpailu on opettanut kalastamaan sellaisia lajeja, joita aiemmin ei ole arvostettu, tapahtuman järjestäjän Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen sanoo.
Kalamaraton alkaa ja päättyy Helsingin Mustikkamaalle. Siellä kisataan sunnuntaina 20.5. myös kaiken kansan Stadionki -tapahtuma. Helsingin kaupungin liikuntavirasto vauhdittaa onkijoiden pyyntimahdollisuuksia kirjolohi-istutuksin. Stadiongessa on mahdollisuudet todella suuriin saaliisiin - viime vuoden voittaja Tommi Vuorio sai saaliikseen huikeat 40 kiloa kirjolohta!
Tapahtumista lisää Kalamaraton osiosta.
Perhokalastuksen MM-kilpailusta historian suurin 05:38 - 24.4.2007
Suomessa järjestettävään perhokalastuksen MM-kilpailuun on ilmoittautunut 24 maan edustus. Osallistuvien maiden määrä on tähän saakka suurin vuodesta 1981 ympäri maailmaa järjestetyissä kilpailuissa. Perhokalastuksen MM-kilpailut järjestetään 13.-20. kesäkuuta 2007 Kemissä ja Simojoella.
Ulkomaiset perhokalastajat ovat osoittaneet erityistä kiinnostusta Suomessa järjestettäviin MM-kilpailuihin. Ilmoittautuneiden maiden määrä ylittää jo nyt aiemmat ennätykset. Mukaan voi tulla vielä lisää viime hetkellä ilmoittautuvia maita. Kutsut on lähetetty 30 maalle.
Kauimmaiset kalastajat saapuvat Australiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista ja Etelä-Afrikasta. Kilpailuun saapuu yhteensä noin 200 ulkomaista vierailijaa. Naapurimaamme Ruotsi ei ole vielä ilmoittautunut. Perhokalastuksen MM-kilpailut järjestettiin edellisen kerran Suomessa vuonna 1989. Kuusamoon saapui tuolloin 18 maata.
Simojoella kalastetaan kilpailussa harjusta ja taimenta. Kalastus tapahtuu perinteisin perhokalastusvälinein. Ranuan ja Simon kuntien alueella vapaana virtaavassa Natura-joessa on vahva luontainen harjuskanta. Tulevien MM-kilpailujen saaliiden arvioidaan olevan yli 1000 harjusta.
Taimenen luontainen kanta ei ole Simojoessa voimakas. MM-kilpailua ennen kevään aikana jokeen istutetaan taimenta. Simojoessa elää tunnetusti myös luontainen lohikanta. Lohi ei kuulu kuitenkaan hyväksyttäviin kilpailukaloihin.
Kilpailussa kalastetaan myös järvellä. Kalastuskohteeksi on valittu Veitsiluodon Kalapaikka -niminen tekojärvi Kemissä. Järven kalasto on istutettua kirjolohta, taimenta, nieriää ja harjusta, sekä luontaista siikaa. Veneistä tapahtuva kalastus monipuolistaa kilpailua. Tulevilta maailmanmestareilta vaaditaan nyt monipuolista kalastuksen osaamista seisovassa ja virtaavassa vedessä.
Kilpailun keskuksena toimii Kemin kaupunki. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua Kemissä järjestettäviin avajais- ja palkintojenjakotapahtumiin. Lisäksi kilpailua voi seurata Simojoella varsinaisina kalastuspäivinä 16.-18. kesäkuuta. Samassa yhteydessä järjestetään myös Nousulohimarkkinat Simossa.
Kevään kalaistutukset käynnistyneet 05:36 - 24.4.2007
Kalaistukset ovat alkaneet Selkämerellä, Perämerellä, Saaristomerellä, Suomenlahdella ja Vuoksen vesistöalueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuaa lohen ja taimenen vaelluspoikasia ympäri Suomea.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmimansa tulossopimuksen mukaisesti keväällä 2007 noin 850 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen jokipoikasta ja noin 535 000 vaelluspoikasta. Lisäksi vesistöihin istutetaan noin 18 000 yksivuotiasta nieriää. Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen että kalastuksen turvaaminen.
Pääosa (yli 90 prosenttia) vaelluspoikasista tuotetaan sopimuskasvatuksella yksityisissä kalanviljelylaitoksissa ja loput tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksilla. Hankinnat on kilpailutettu vuodesta 1999. Poikaset on kasvatettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimittamasta mädistä. Istutettavien poikasten arvo on kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa.
Istutusten aikataulu, istutuspaikat ja määrät
Selkä- ja Saaristomeri sekä Suomenlahti huhti-toukokuu:
* 520 000 lohen joki- ja vaelluspoikasta
* 40 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta.
Vuoksen vesistöalue toukokuu:
* 82 000 Saimaan järvilohen joki- ja vaelluspoikasta
* 18 000 Saimaan nieriän poikasta
Perämeri touko-kesäkuu:
* 410 000 lohen jokipoikasta
* 70 000 lohen vaelluspoikasta
* 245 000 meritaimenen jokipoikasta
* 17 000 meritaimenen vaelluspoikasta.
Tenon ja Näätämön lohisaaliit kasvussa 22:14 - 17.4.2007
Viime kesänä Tenojoesta kalastettiin lohta 109 tonnia, mikä on runsaat 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lohisaalis Tenojoesta oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuosien 1972 - 2005 keskisaalis, joka on 135 tonnia, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta.
Näätämöjoen lohisaalis, lähes 13 tonnia, oli yksi suurimmista vuoden 1972 jälkeen. Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta. Saaliin ohella kerätään tietoja myös lohenkalastuksen muutoksista.
Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 63 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (29 t), paikkakuntalaiset (32 t) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat, esimerkiksi osakaskuntien sivuvesialueilla kalastaneet loma-asukkaat (2 t). Suomen puolen saalis oli 17 tonnia suurempi kuin Norjan saalis.
Näätämöjoen vesistöalueen lohisaalis oli 13 tonnia, mikä oli 82 prosenttia parempi kuin edellisenä vuonna ja selvästi suurempi kuin tilastointiajanjakson (1972 - 2005) keskimääräinen lohisaalis (8 t). Norjan puolella lohta saatiin 9 tonnia ja Suomen puolen saalis oli 4 tonnia.
Ainoastaan vuonna 1991 on Suomen puolelta tilastoitu suurempi lohisaalis (5 t) kuin kalastuskaudelta 2006. Koltta-alueen paikkakuntalaiset kalastivat 74 prosenttia (2,9 tonnia) Suomen puoleisesta lohisaaliista, Norjan puoleisesta lohisaaliista Neidenin paikkakuntalaisten käpäläverkolla saama osuus saaliista oli 13 prosenttia (1,1 tonnia).
Tenojoen Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat viime vuonna 790 kalastuslupaa, mikä oli hieman enemmän kuin edeltäneenä kesänä. Kalastusmatkailijoita kävi runsaat 8 700 eli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös lunastettujen kalastusvuorokausien määrä lisääntyi. Kalastusaikaa ostettiin yhteensä noin 30 600 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailija kalasti Tenojokivarressa keskimääräinen 3,5 vuorokautta.
Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 35 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Näätämöjoen kalastusmatkailijoiden määrä väheni Suomen puolella noin viidenneksen edellisen vuoden tasosta, Norjassa kalastusmatkailijoita oli edellisvuoden tapaan.
Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilökohtaisiin haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti. Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat.
Kalamaraton ensi vuonna myös Kotkassa 22:50 - 15.4.2007
Kalamaraton saa tällä tietoa rinnalleen sisarkisan Kotkaan ensi vuonna. Asiasta on alustavasti jo sovittu. Tänä vuonna kisataan jo seitsemättä kertaa Helsingin vesillä 19.-20. toukokuuta.
Kalamaraton on noussut suomalaisten kalastuskilpailujen aateliin. Se edellyttää osallistujiltaan poikkeuksellisen monipuolisia taitoja.
Vuorokauden kestävässä kilpailussa joukkueet tavoittelevat saaliikseen mahdollisimman monta eri kalalajia. Pikkuruinen kolmipiikki on siis yhtä arvokas lajipiste kuin vaikkapa viisikiloinen taimen. Viime vuosina voittajajoukkue on yltänyt yli 20 lajin saaliiseen.
Kaikki Helsingin kaupungin kalavedet ovat käytössä - sellaisella poikkeuksella ja täsmennyksellä, että veneestä kalastaminen on kielletty. Tällä säännöllä mahdollistetaan kilpailussa pärjääminen myös veneettömille joukkueille.
Ahvenen tai särjen saaminen saaliiksi ei ole monimutkainen juttu, mutta mustatokon, vimpan, hopearuutanan tai kymmenpiikin löytäminen siiman päähän vaatii jo erityistä osaamista ja kalapaikkojen tuntemusta. Kaikki nämä mainitut lajit on kilpailuhistoriassa pyydetty.
Tasatuloksen tullessa sijat ratkaistaan ns. kymmenennen kalalajin säännöllä eli kuinka nopeasti joukkue on tuonut kymmenen eri kalalajia tuomariston eteen Honkaluodon kisakeskukseen.
Ensi vuonna Kalamaratoniin on luvassa aivan uutta mielenkiintoa, sillä samanlainen sisarkilpailu tullaan käymään tuolloin Kotkassa. Vedet ovat aika lailla samankaltaisia, kotkalaisilla lienee lisänä lajivalikoimassa ennakkoon vain allikkosalakka, jollaista ei Helsingistä löydy.
Lisätietoja kilpailusta www.skes.fi tai 050-594 9998.
Keski-Suomen taimenkantoja vahvistetaan yhteistyöllä 22:48 - 15.4.2007
Keski-Suomen maakuntakalan järvitaimenen kantojen tilasta ja tulevaisuudesta huolta kantavat tahot ovat perustaneet Keski-Suomen järvitaimentyöryhmän, joka tähtää taimenkantojen vahvistamiseen.
Järvitaimenryhmä suosittaa taimenkantojen tilan parantamiseksi verkkokalastuksen säätelyn kehittämistä, taimenen alamitan nostoa ja istukkaitten merkitsemistä rasvaeväleikkauksella.
Kehitys onkin viime vuosina edennyt hyvään suuntaan. Kaikilta vähintään yksivuotiailta taimenistukkailta on maakunnassa jo kolmen vuoden ajan leikattu rasvaevä, jolloin ne voidaan erottaa villeistä luonnonkaloista. Yli kymmenessä koskikalastuskohteessa Keski-Suomessa harvalukuiset villit saalistaimenet on vapautettava ja käytännön toivotaan yleistyvän myös järvikalastuksessa. Järvitaimentyöryhmän mielestä maakunnan vesiin ei pidä istuttaa toistaiseksi muita kuin rasvaeväleikattuja taimenia.
Vasta perustettu Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä pyrkii edistämään villin järvitaimenkannan hyväksi tehtävää työtä ja parantamaan kalastusmatkailun edellytyksiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä tiedottaa järvitaimenkannan hoitoon liittyvistä asioista, koordinoi tutkimushankkeita, esittää uusia tutkimustarpeita, seuraa hoitotoimien kehitystä sekä kehittää seurantamenetelmiä.
Lisäksi työryhmä antaa lausuntoja ja myöntää niille koskikalastuskohteille Villin taimenen tunnustuksia ja logoja, joissa noudatetaan kalastussääntöjä, jotka tukevat taimenen luonnollista lisääntymistä. Näkyvyydellään työryhmä ylläpitää Keski-Suomen imagoa järvitaimenen maakuntana. Järvitaimentyöryhmän vetovastuu on Konneveden kalatutkimus ry:llä.
Keski-Suomi on eteläisen Suomen parasta järvitaimenen lisääntymis- ja kasvualuetta lukuisine koskineen ja järvineen. Järvitaimenkantojen tila on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä heikko. Poikastuotanto on useimmissa koskissa alhainen emokalojen vähäisen määrän vuoksi, mikä on pääosin seurausta järvitaimenen liian tehokkaasta kalastuksesta. Tämän vuoksi järvitaimenet eivät useinkaan ehdi lisääntyä ennen saaliiksi joutumista.
Ennätyskalarekisteriin 13 uutta Suomen ennätystä 23:35 - 21.3.2007
Vuonna 2006 nousi Suomen vesistä 12 uutta SE-kokoista kalaa. Myös villasaksiravun ennätys parani. Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt kaikkiaan 60 lajia.
Uusia ennätyksiä ovat ankerias 4,146 kg; hopearuutana 2,22 kg; kuore 0,250 kg; miekkasärki 0,86 kg; särki 1,096 kg ja säyne 3,89 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kivennuoliainen 16,2 cm; kivisimppu 12,1 cm; kymmenpiikki 11,5 cm; salakka 23,0 cm; siloneula 28,5 cm ja särmäneula 23,6 cm. Villasaksiravun uusi ennätyslukema on 8,5 cm, joka tarkoittaa selkäkilven leveyttä.
Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 60 kalalajia, 1 nahkiaislaji ja 4 rapulajia, jos meri- ja järvilohi sekä meri- ja järvitaimen lasketaan eri lajeiksi. Listalta puuttuu harvinaisten ja satunnaisten lajien lisäksi mm. turska ja toutain. Kummastakaan ei ole 2000-luvulla saatu tai ainakaan punnittu ja ennätyskalalautakunnalle ilmoitettu niin isoa yksilöä, että SE-listalle pääsyyn tarvittava kilomäärä (turska 10,0 kg; toutain 5,0 kg) olisi täyttynyt.
Eniten SE-kaloja ovat rekisteriin ilmoittaneet seisovia pyydyksiä käyttävät kotitarvekalastajat. Suosituin pyydys on ollut verkko, jolla on saatu 25 ennätyskalaa. Vapavälinen (onki, pilkki, viehekalastus) on ennätyskaloja nostettu 14. Muista pyyntitavoista ovat listoille päässeet mm. rysä viidellä SE-kalalla ja kalantutkijoiden käyttämä sähkökalastus neljällä.
Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa'alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty. Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Ellei kalaa voi punnita, mitata ja valokuvata tarkasti ja luotettavasti tuoreeltaan, se on syytä pakastaa kokonaisena ilmatiiviissä pakkauksessa, jotta se voidaan myöhemmin tarkastaa.
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä osoitteissa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Rekisteriin otettaville kaloille dokumentointivaatimukset ovat muuten samat kuin SE-listallekin, mutta siihen kelpuutetaan myös muilla kuin kaupan vaa'alla punnittuja vonkaleita. Niinpä rekisterissä voi olla isompiakin kaloja kuin SE-listalla.
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net.
Keväinen siian ongintakausi on aluillaan 23:18 - 20.3.2007
Keväisen siian onginnan suosio on edelleen kasvussa meren rannikolla. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla virtapaikoilla, heti kun jää on sulanut sen verran että onkiminen on mahdollista. Parhaimmilla kalapaikoilla on tuolloin jopa tungosta.
Yksinkertaisimmillaan siian onginnassa on kyse pohjaonginnasta, jossa siimaan kiinnitetään sivusiimaan päähän muutama pienikokoinen terävä koukku. Koukkuihin laitetaan syötiksi tavallisesti mato.
Siikalitka heitetään sopivaksi katsomaan paikkaan ja annetaan valua pohjaan. Tämän jälkeen siimaa kiristetään niin että se tiukkenee ja laitetaan vapa pystyyn kivenkoloon - ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.
Kalan tarttuessa syöttiin kannattaa odotella hetki ennen kuin tarttuu onkeen ja suorittaa vastanykäyksen kalan tartuttamiseksi. Siika tarttuu syötiin varovaisesti eikä ole vielä ehtinyt niellä matoa, jos kalastaja nykäisee heti vavan kärjen liikahtaessa.
Siika liikkuu parvina ja kun parvi sattuu kohdalle voi muutamassa minuutissa saada useita kaloja. Parasta aikaa on yleensä aamu, mutta siikaa voi saada iltapäivään asti.
MUISTA: Kyseessä on siis kelaonginta, jolloin 18 vuotta täyttäneellä kalastajalla on oltava valtion kalastuksenhoitomaksu maksettuna ja mikäli vesialueen omistaja niin vaatii, myös lupa vesialueen omistajalta.
Läänikohtainen viehekalastuslupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Paikoitellen vesialueen omistaja on tehnyt päätöksen, että siian kelaonginta (kuten myös silakan onkiminen litkalla) on vapautettu vesialueen omistajan maksusta. Tuolloin vapojen lukumäärää voi olla paikallisesti rajoitettu, jotta kalapaikkoja riittää kaikille.
Siian onginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä, maan vielä ollessa jäässä, kalastukseen erikoistuneista liikkeistä. Myös mikrossa sitkistetty katkarapu on kelvollinen syötti.
Oulujärvi SM-pilkin kisanäyttämönä 17:13 - 11.2.2007
SM-pilkin esikisa kisataan 18. helmikuuta Oulujärven Paltaselällä Kajaanissa. Kilpailuaika on klo 10-14. Tasan kuukautta myöhemmin käydään samalla paikalla taistoa virallisesta pilkinnän SM-tittelistä.
Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin vesistö, joten tilaa pilkkimestaruuksien ratkomiseen riittää. Aiemmin siellä on kisattu SM-tittelistä vuonna 1988. Silloin järvi ei huikeita saaliita kilpailijoille suonut, mutta tänä vuonna on odotettavissa koviakin tuloksia.
Kilpailualue sijaitsee Oulujärven itäpäässä ja on suuruudeltaan noin 25 neliökilometriä. Lähtöalueelta takarajalle on pisimmillään matkaa kuutisen kilometriä. Veden syvyys vaihtelee kartan mukaan noin metristä jopa 17 metriin.
Sääolot ovat Kajaanissa talviset. Jään ja lumen paksuutta voi seurata suoraan Kainuun Vapaa-ajankalastajien kotisivuilta: http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/.
Jäätä on tällä hetkellä noin 30-35 cm ja lunta 10-20 cm. Kävely tai juokseminen omille apajille lienee siis suhteellisen vaivatonta. Samoilta kotisivuilta löytyy paljon muutakin asiaa kilpailuihin liittyen.
Oulujärven ahvensaaliit ovat viime vuosina olleet hyviä. Matalassa vedessä viihtyvät runsaslukuiset pikkuahvenkannat. Syvemmällä uiskentelevat vuorostaan isot ajoahvenet.
Viimeisten tietojen mukaan tulevalla kilpailualueella on noussut varsin kookasta ahventa, suurimman hätyytellessä kilon rajaa. Mahdollisuudet yllätyssaaliisiin ovat hyvät ja eri strategioita ja taktiikoita tullaan näkemään lähtölaukauksen kajahtaessa.
SM-pilkin esikisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä kilpailutoimistossa, jonka osoite on: Paltaniemen koulu, Satamatie 2, Kajaani, kilpailualueen vieressä alkaen klo 6.00.
SM-pilkin järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kainuun Vapaa-ajankalastajat.
Matti J. Särömaa vuoden kalamies 20:50 - 26.1.2007
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry on valinnut vuoden kalamieheksi kirjailija Matti J. Särömaan Kotkasta. Vuoden kalastusoppaan 2007 arvonimen sai kalastusopas Timo Koikkalainen Mäntästä.
Matti J. Särömaa on pitkäaikainen vaikuttaja ja tekijä urheilukalastuksen saralla. Hän on kirjoittanut jo vuodesta 1969 lähtien nimellä ja nimimerkillä Urheilukalastus -lehteen ja toiminut pitkään lehden päätoimittajana.
Särömaan käsialaa ovat myös monet arvostetut kalastuskirjat. Hän on kerännyt talteen arvokasta tietoa niin Suomen Urheilukalastajain liiton kuin Tenon tai kalansavustuksen historiasta. Hän on koonnut kalaruokareseptejä ympäri maailmaa ja antanut perusohjeet urheilukalastuksen saloihin.
Särömaa on sanoillaan ja kirjoituksillaan tullut tunnetuksi Tenon lohen ja lohenkalastuksen voimakkaana puolestapuhujana.
Vuoden kalastusoppaaksi SKES nimesi Timo Koikkalaisen Mäntästä. Hän on alan suuria tekijöitä, joka on perehtynyt koskikalastukseen erinomaisella tavalla.
Erityisesti Koikkalaisen sinnikkäät koskikokeilut pintavaapuilla taimenelle ja harjukselle ovat luomassa Suomeen kokonaan uuden kalastustyylin. Tässä voidaan puhua jopa innovaatiosta, jolla voi olla kansainvälistäkin merkitystä. Koskikuhaan erikoistunut opastettu kalastus on myös Koikkalaisen tuoreita konsepteja.
SKES:n vuoden valintaraatiin 2007 osallistuivat seuraavat henkilöt:
Jukka Halonen, SKES, (puheenjohtaja)
Jari Tuiskunen, ERÄ, Tampere
Pekka Turunen, Villi Pohjola, Kuopio
Tapio Nylund, Turun Pyyntivälinen, Turku
Kimmo Korpua, Kuusamon Uistin, Kuusamo
Aku Valta, Rapala, Sipoo
Henrik Kettunen, iktyonomi, Helsinki
Heikki Mujunen, kalastusopas, Kesälahti
Janne Porkka, viihdetaiteilija, Turku
Ismo Tuormaa, luontotoimittaja, Vantaa
Juha Kakkuri, Metro Radio, Helsinki
Juha Happonen, kalastusopas, Vilppula
Ismo Kainulainen, erityisavustaja, Joensuu
Ilpo Eerola, SKES (sihteeri)
Presidentti Halonen MM-perhokalastuksen suojelijaksi 00:17 - 23.1.2007
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on lupautunut perhokalastuksen maailmanmestaruus-kilpailun suojelijaksi. MM-kilpailut järjestetään 13.-20. kesäkuuta 2007 Kemissä ja Simossa.
Perhokalastus on tasavallan presidentille jo entuudestaan tuttu kalastusmuoto, jota hän on päässyt kokeilemaan mm. tulevalla kilpailualueella. Kilpailuvesinä toimivat Simojoki ja Veitsiluodon Kalapaikan järvi. Tapahtumaa isännöi Kemin kaupunki. Kilpailuun odotetaan saapuvaksi lähes 200 ulkomaista osallistujaa yli 20 eri maasta. Suurin osa maajoukkueista saapuu Euroopasta. Kaukaisimpia joukkueita odotetaan saapuviksi Australiasta, Etelä-Afrikasta, Japanista, Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Perhokalastuksen MM-kilpailusta odotetaan piristysruisketta Lapin kesämatkailulle. Alueen vapaana virtaavat joet ja puhtaat järvet, sekä luontaiset lohikalakannat houkuttelevat vapakalastajia. MM-kilpailun myötä saatavan laajan kansainvälisen ja kotimaisen kalastusalan julkisuuden odotetaan lisäävän Lappiin suuntautuvaa kalastusmatkailua. Lohen lisäksi matkailevia kalastajia kiinnostavia lohikaloja ovat harjus, taimen ja nieriä.
Lohikalat kiikarissa
MM-kilpailussa pyydetään lohikaloja perinteisin perhokalastusvälinein. Kilpailukaloina ovat Simojoella harjus ja taimen. Järvikalastuksessa pyydetään myös kirjolohta, nieriää ja siikaa. Välineisiin kuuluvat vapa, kela, perhosiima ja erilaiset perhot. Vieheinä käytettävät perhot ovat keveimmillään höyhenen painoisia. Perhot jäljittelevät kalojen luontaisia ravintokohteita, eli vesihyönteisten eri elämänvaiheita. Kilpailijoiden paremmuus ratkaistaan saaliskalojen pituuden ja lukumäärän perusteella annettavilla pisteillä.
Kilpailuun voivat osallistua kutsuttujen 30 maan nimeämät kilpailijat. Maajoukkueet valitaan kansallisten karsintojen kautta. Täyden joukkueen kokoonpano on viisi kilpailijaa, varamies, manageri ja kapteeni. Suomen maajoukkueen kapteenina toimii aiemmin kolmeen MM-kilpailuun kilpailijana osallistunut espoolainen Mika Vainio. Suomen maajoukkueen toistaiseksi parhaat sijoitukset MM-kilpailuissa ovat kaksi hopeamitalia Ruotsin MM-kilpailuista.
MM-kilpailun järjestämisoikeuden on myöntänyt kansainvälinen kilpaperhokalastuksen järjestö FIPS-Mouche. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. Kilpailun johtajana toimii kalatalouskonsulentti Petter Nissén Vapaa-ajankalastajista. SVK:n yhtenä tavoitteena MM-kilpailun osalta on vapaa-ajankalastuksen tunnetuksi tekeminen ja nuorten aktivoiminen kalastusharrastuksen pariin.
Leuto sää haittaa mateenpyytäjiä 00:16 - 23.1.2007
Pitkään vallinnut poikkeuksellisen leuto sää on vaikeuttanut tammikuisen herkkuruuan mateen ja sen mädin pyytäjien työtä. Matikkapilkille ei ole paljon asiaa. Kauppojen tiskeilläkin joudutaan myymään usein eioota.
Leudon talvisään vuoksi järvien jäät eivät useimmissa paikoissa Etelä- ja Keski-Suomessa kanna kalastajia. Eteläisellä merialueella perinteisillä mateen pyyntialueilla jäätä ei ole lainkaan.
Madeherkkuja himoitseville aika on vaikea. Kauppiaiden madepöydät ovat viime päiviin saakka pysyneet tyhjinä muutamia satunnaisia mateita lukuun ottamatta, kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta.
Mikäli sää kylmenee ja jäät vahvistuvat, luvassa on varmasti vielä mukavia herkkuhetkiä mateen ystäville madekeiton sekä blinien ja mädin muodossa. Made kuitenkin kutee, oli jäätä tai ei, se on varmaa.
Korpilahtelainen katiskamestari Veikko Hakala on kehittänyt talviseen mateenpyyntiin täysin uuden katiskamallin. Patentoidussa kaksikerroksisessa katiskassa on alhaalla ruostumattomasta metalliverkosta tehty matala nieluosasto ja toisessa kerroksessa hylkeenkestävästä havaksesta tehty kelluva lisäpesä.
Uusi katiskamalli käy myös muiden kalojen pyyntiin. Uutta katiskamallia voisi kuvata matalan metalliverkkokatiskan ja perinteisen havaksesta tehdyn pystyrysän risteytykseksi.
Meritaimenkantojen tila edelleen huolestuttava 10:02 - 12.11.2006
Enää alle kymmenessä Suomen Itämeren puoleisessa jokivesistössä on jäljellä luonnonvarainen meritaimenkanta, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen meritaimenen seurantatutkimuksista, jotka toteutetaan vuosittain sähkökoekalustuksin.
Syksyllä 2006 meritaimenen luonnonpoikastiheydet olivat vain alle kymmenesosa jokien arvioiduista tuotantokyvystä. Ilman tehokkaita hoitotoimia meritaimenkantojen häviämisriski on erittäin suuri. Vain Ingarskilanjoessa poikasmäärät ovat monipuolisen hoitotyön tuloksena kääntyneet nousuun.
Suomenlahden alueella alkuperäiseksi arvioitu meritaimenen luonnonkanta on jäljellä kuudessa joessa, ja kaikkien niiden tila on uhanalainen tai kriittinen.
Ingarskilanjoen meritaimenen luonnonkantaa tuetaan vuosittain istutuksilla. Joen kunnostus- ja hoitotyö tuottaa tulosta, sillä syksyllä 2005 ja 2006 joen pääuoman koskissa on pitkästä aikaa havaittu luonnonlisääntymistä ja aiempaa suurempia poikastiheyksiä.
Mankinjoella löytyi syksyllä 2006 myös suunnilleen edellisvuotta vastaava määrä taimenen luonnonpoikasia.
Sipoonjoen sivupurojen koealoilta ei tavattu ollenkaan taimenia syksyllä 2004, ja vuosina 2005 ja 2006 niitä tavattiin vain yhdeltä koealalta.
Huono tilanne myös pohjoisessa
Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, jossa sitä tuetaan vuosittain poikasistutuksilla. Taimenen poikastiheydet ovat olleet Isojoessa viime vuosina huolestuttavan alhaisia ja kanta on erittäin uhanalainen. Syksyllä 2006 kesänvanhoja luonnonpoikasia oli koealoilla jonkin verran edellisvuotta enemmän. Luonnonkannan häviämisriski on hyvin suuri, jos poikastuotantoa ei saada käännetyksi nousuun.
Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimenen luonnonlisääntyminen on satunnaista ja taimenkannan säilyminen on nykyisellään epävarmaa. Jokeen on istutettu yksivuotiaita jokipoikasia pääuomaan ja esikasvatettuja poikasia sivupuroihin. Taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia on löytynyt pieniä määriä joistakin alaosan koskista vuosina 2002-2005, mutta syksyllä 2006 niitä ei tavattu lainkaan.
Tornionjoen meritaimenkannat ovat uhanalaisia ja sivujokien taimenkantoja on tuettu jokipoikasistutuksin. Sivujokien luonnonpoikastiheydet olivat kasvussa vuoteen 2003 saakka, mutta syksyllä 2006 ne olivat alhaisia jo kolmantena peräkkäisenä vuotena.
Vähäistä lisääntymissä myös muualla
Vähäistä luonnonlisääntymistä on myös eräissä muissa joissa, missä kannat ovat todennäköisesti sekoittuneita tai siirrettyjä.
Vantaanjoessa meritaimen lisääntyy satunnaisesti alaosan koskissa ja muutamissa sivupuroissa. Vuosina 2004-2006 useista pääuoman koskista on löytynyt pieniä määriä kesänvanhoja poikasia.
Kymijoen koskikoealoilta on tavattu vuosittain meritaimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia.
Espoonjoella löytyi myös syksyllä 2006 taimenen luonnonpoikasia.
Merikarvianjoessa ja Kiiminkijoessa on todettu vuosittain meritaimenen pienimuotoista lisääntymistä.
Verkkokalastus suurin uhka
Suurin uhka meritaimenen luonnonkannoille on kalastus meressä, erityisesti Pohjanlahdella. Naaraat saavuttavat sukukypsyyskoon (60-65 cm) yleensä vasta kolmen merivuoden jälkeen. Vain erittäin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa, koska suurin osa taimenista pyydetään jo ensimmäisen merivuoden aikana.
Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa ja niiden häviämisuhka on suuri, ellei nykyistä kalastuskuolevuutta meressä alenneta kalastuksen säätelytoimia tehostamalla, kuten verkkojen silmäkokoa kasvattamalla.
Jokialueella meritaimenkantojen tilaa parantaisivat muun muassa kunnostukset, kalaportaat ja vesiensuojelutoimet.
Lohen ja taimenen rauhoitusaika alkanut 07:25 - 12.9.2006
Lohen ja taimenen kalastuksessa virtavesissä alkoi maanantaina 11.9. lähes kahden kuukauden mittainen tauko. Lohi ja taimen ovat rauhoitettuja joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa koko syys-, loka- ja marraskuun ajan.
Rauhoitus on astunut voimaan siten, että lohen ja taimenen pyynti vavalla ja uistelemalla on virtavesissä sallittu vielä syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen. Uhanalainen nieriä on rauhoitettu Vuoksen vesistössä 11.9.-15.11.
Kalatalouden Keskusliiton kalastajilta saamien tietojen mukaan taimenia on tänä kesänä ollut aikaisempia vuosia paremmin. Taimenistutukset ovat taas muutaman heikomman vuoden jälkeen onnistuneet. Parantuneet taimensaaliit lupaavat parempaa myös kudulle nousevien taimenten määrän suhteen.
Lohi ja taimen nousevat syksyllä jokiin ja puroihin jatkamaan sukuaan. Lohet nousevat kudulle suurempien jokien latvavesiin. Taimenia sen sijaan saattaa tavata hyvinkin pienten jokien ja purojen pienimmistäkin latvavesistä. Vesien puhdistuttua näitä lohikaloja voi tavata kudulta jopa aivan keskellä kaupunkia virtaavista joista ja puroista.
Viimeaikaiset sateet ovat parantaneet lohen ja taimenen kutumahdollisuuksia. Lohet ja taimenet lähtevät kutunousulle jokien virtaamien noustessa syksyllä. Ennätyskuivan kesän jälkeen tilanne näytti emokalojen nousun kannalta erittäin huonolta, mutta sateiden alettua ovat purot ja joet saaneet lisää vettä ja kudun onnistumiselle on paremmat edellytykset.
Joillakin Etelä-Suomen lohijoilla kalastus on poikkeusluvin sallittua myös rauhoitusaikana
Longinojalla 5-vuotisjuhlatalkoot 14:36 - 4.9.2006
Helsingin Malmilla virtaavaa Longiojaa on talkoilla kunnostettu taimenille paremmaksi elinalueeksi jo viisi vuotta peräkkäin.
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimi on järjestänyt talkoot Longinojan ehostamiseksi viitenä perättäisenä syksynä. Mukana toiminnassa ovat olleet Virtavesien hoitoyhdistys ry, Helsingin kaupunki, alkuaikojen tukija Alueuutiset sekä viimeisiä kahta tukenut Seagood Oy Fort Deli.
Talkoohistorian ensimmäiset merkinnät löytyvät vuoden 2001 lokakuulta, tuon vuoden jälkeen on puroon kannettu eräskin kuutio uutta kutusoraa ja kiviä. Useiden kymmenien eri talkoolaisten voimalla on siirretty uomaan n. 40 tonnia luonnonkiveä ja n. 30 tonnia kutusoraa.
Tämän vuoden talkoot olivat hieman tavallisesta poikkeavat. Pelkän kiveämisen rinnalla keskityttiin eroosiosuojausten rakentamiseen sortuvien penkkojen kohdalla. Lauantaina toinen syyskuuta ojan varrella touhusi 15 talkoolaista, uomaan kannettiin 10 tonnia kiviä poikasten suojapaikoiksi ja Helsingin kaupungin lahjoittamaa puuainesta penkkojen tueksi.
Longinojalla tullaan jatkossakin talkoilemaan perinteitä kunnioittaen, tulevissa talkoissa tullaan käyttämään entistä enemmän puumateriaalia uoman muokkaamiseen.
- Olemme onnistuneet luomaan ojan ympärille imagon jonka ansiosta ihmiset arvostavat puron aluetta enemmän. Usein ihmiset pysähtyvät silloilta seuraamaan taimenten uiskentelua ja osa jopa syöttää niitä leivällä, Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen kertoo.
Suomalaiset haastetaan virtavesien kunnostustalkoisiin. 08:22 - 8.8.2006
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) Taimentiimi, Virtavesien hoitoyhdistys, Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri ja Merikarvian kalakierros järjestävät tänäkin kesänä koskilla ja puroilla sarjan kunnostustalkoita, joissa virtapaikkoja kohennetaan lähemmäs luonnontilaa mm. lohikaloille sopiviksi elinympäristöiksi. Järjestäjät toivovat runsasta osanottoa. Samalla haastetaan kalavesien omistajat, kala- ja luontojärjestöt, kalakerhot ja muut tahot mukaan työhön suomalaisen joki- ja puroluonnon, vaelluskalojen ja jokihelmisimpukan pelastamiseksi.
Vaelluskaloja, jokihelmisimpukkaa ja virtavesiluontoa uhkaavat edelleen vesistöjen rehevöityminen, jätevesipäästöt, ojitukset, vesivoiman rakentaminen ja liikakalastus. Näiden takia tähänastiset jokikunnostukset eivät ole nostaneet virtakutuisia kalakantoja nousuun. Pahimmillaan kalakannat ja jokihelmisimpukka ovat taantuneet entisestään. Muutos on kuitenkin mahdollinen. Tarvitaan lisäpanostuksia valistus- ja tutkimustyöhön, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien päästöjen pienentämiseen ja vesistöjen hoitotyöhön. Haastekampanja on hätähuuto virtavesiluonnon puolesta. Kampanjaan liittyviä, kaikille avoimia talkoita järjestetään seuraavissa kohteissa.
Lohista ja taimenista tunnetulla Merikarvianjoella pidetään kunnostustalkoot viikonloppuna 11.-13.8. Talkoiden järjestäjinä on kolme tahoa, Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri, Taimentiimi ja Merikarvianjoen kalakierros. Osallistujille varataan majoitus alueelle. Talkoissa rakennetaan lohikaloille lisää kutu- ja poikasalueita, joita jokiuomassa on emokalojen määrään nähden niukalti. Kalastustakaan ei unohdeta, joten kalavehkeet kannattaa varata mukaan. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä saa lisätietoja Olli Toivoselta, puh. 050 330 7739, s-posti ollitoivonen9@hotmail.com ja Jussi Aaltoselta, puh. 040 538 0549, s-posti: jussi.aaltonen@suomi24.fi
Lisätietoja Merikarvianjoesta löytyy www-sivulta http://www.merikarvia.fi/merikarvianjoki/
Helsingin Haagassa virtaava Mätäpuro saa alkunsa Keskuspuiston metsien lähteistä. Nimestä huolimatta puron vesi on tutkitusti hyvälaatuista, hapekasta ja kesälläkin viileää. Vuonna 2000 puroon istutettiin taimenen pienpoikasia, jotka ovat menestyneet hyvin. Syksyllä 2004 taimenet kutivat ja seuraavana keväänä puroon syntyi vuosikymmeniin ensimmäinen taimensukupolvi. Lauantaina 26.8. järjestetään Mätäpurolla kunnostustalkoot. Talkoissa parannetaan puron ekologista tilaa ja lisätään taimenille sopivia kutu- ja poikasalueita. Talkoot ovat Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Taimentiimin yhteisprojekti. Lisätietoja antaa Mikko Saikku, puh. 050 360 1963, s-posti mikko.saikku@uta.fi
Taimentiimi järjestää Helsingissä, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot lauantaina 2.9.2006. Talkoissa viimeistellään puron luonnonmukaistamiseksi tehtyä kaivinkonetyötä. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron ja sen taimenkannan hyväksi.
Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka tilasi talvella 2006 purolle mittavan kunnostustyön Uudenmaan ympäristökeskukselta. 1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, puistoalueella mutkittelevaa luonnonmukaista uomaa. Talkoilla on tarkoitus jatkaa tähänastista hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydentää Helsingin kaupungin toimenpiteitä. Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä saa lisätietoja Taimentiimin vetäjältä, Juha Saloselta, puh. 050 594 9998, s-posti juha.salonen@skes.org
Lisätietoja Taimentiimistä ja Longinojasta löytyy myös www-sivulta http://www.skes.org/taimentiimi.php
Vastinkoskitalkoot syksyllä 2005Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista. Haimoon kylässä ei hyväksytty tilannetta, vaan ryhdyttiin tuumasta toimeen. Syksyllä 2005 järjesti Virtavesien hoitoyhdistyksen jäsen Kari Tuukkanen talkoot, joissa kivettiin jokiuomaa ja levitettiin seulottua soraa taimenten kutupaikoiksi. Kunnostus jatkuu kesällä 2006.
Lauantaina 9.9. järjestää Virtavesien hoitoyhdistys avoimet kiveämistalkoot. Niihin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti kari.tuukkanen@digicenter.fi
Lopella, Virtavesien hoitoyhdistyksen hallinnoimalla Vastinkosken perhokalastusalueella talkoillaan lauantaina 16.9. Pitkäjänteisen hoitotyön ja kalakannan ehdoilla tapahtuvan kalastuksen ansiosta Vastinkosken ja sen ympäristön jokialueella on elinvoimainen taimenkanta, jonka tukemiseen ei tarvita kalaistutuksia. Kosken hoito ja jokasyksyiset talkoot rahoitetaan kalastajilta perittävillä lupamaksuilla. Tietoa talkoista ja Vastinkoskesta antaa Pekka Lindblad, puh. 050 556 7214, s-posti pekka.lindblad@kolumbus.fi. Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Vastinkosken kotisivu on osoitteessa www.virtavesi.com
Purojen suojelu tehostuu 06:03 - 30.6.2006
Luonnontilaisten purojen suojelu tehostuu Suomen luonnonsuojeluliiton
esityksestä. Luonnontilaisista puroista solisee vapaana eteläisessä
Suomessa enää 2 prosenttia.
Vesilakityöryhmä ehdottaa torstaina julkaistussa mietinnössään, että
purojen luonnontilaisuutta vaarantavalle hankkeelle on oltava aina
ympäristölupaviraston lupa. Luonnonsuojeluliiton edustajana työryhmässä
ollut luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen arvioi muutoksen
merkittäväksi.
"Purojen villi, puutteellisesti valvottu ja luvaton perkaaminen loppuu,
jos työryhmän esitys etenee jatkovalmistelussa", Kuronen sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliitto teki kirjallisen esityksensä purojen
puolesta jo aiemmin istuneelle vesilakitoimikunnalle, joka ei voinut
ottaa kantaa tilanteeseen, koska tuolloin puuttui muun muassa riittävä
tieto luonnontilaisten purojen määrästä.
Oikeusministeriö antoi tämän jälkeen perustetulle vesilakityöryhmälle yhdeksi tehtäväksi selvittää purojen suojelua. Ilman Luonnonsuojeluliiton esitystä näin ei olisi
tapahtunut.
Vesilakityöryhmän mietintö (http://www.om.fi/36404.htm) jätettiin
tänään oikeusministeriöön.
Jussi Pennasesta vuoden kalamies 09:38 - 24.5.2006
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry on valinnut Vuoden kalamieheksi 2006 tutkija Jussi T. Pennasen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Vuoden kalaoppaan arvonimen sai espoolainen Mika Vainio.
Pennanen on tehnyt merkittävää suomalaista tutkimustyötä erityisesti särkikalojen parissa, mutta muutkin kalalajit ovat hänelle tuttuja. Pennanen on edistänyt kotoista särkikalalajien tunnistamista lukuisilla kirjoituksillaan ja valokuvillaan, joita on julkaistu erilaisissa tietokirjoissa ja lehdissä. Viime vuonna hän toi tietoisuuteen uuden suomalaisen kalalajin – hopearuutanan.
Pennanen on tullut kalamiehille myös tutuksi toimimalla viime vuoden Kalamaraton-kilpailun lajituomarina. Itse hän on innokas kalamies eikä vierasta pieniäkään lajeja – esimerkiksi viime vuonna hän sai suurkalastajan kultaisen ansiomerkin pyydystämällä vuoden suurimman liejutokon, joka painoi 0,3 grammaa.
Vuoden 2005 kalastusoppaan arvonimi myönnettiin espoolaiselle Mika Vainiolle. Hänellä on todella syvällinen osaaminen perhokalastuksen jalossa taidossa, ja perhokalastusoppaana hän jakaa tietonsa asiakkailleen. Siviiliammatiltaan Vainio on tekniikan tohtori ja robotti-insinööri. Hyvä kielitaito auttaa kansainvälisissä kalakohteissa ja kansainvälisten kalastusasiakkaiden kanssa toimimisessa.
Mika Vainio on ollut mukana useamman kerran Suomen perhokalastuksen MM-joukkueessa. Hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita perhokalastuksesta eri lehtiin.
Vuoden 2006 valintaraatiin osallistuivat puheenjohtaja Jukka Halonen (SKES), kalastustoimittaja Jari Tuiskunen (ERÄ), projektipäällikkö Pekka Turunen (Villi Pohjola), liikkeenharjoittaja Tapio Nylund (Turun Pyyntiväline), markkinointipäällikkö Kimmo Korpua (Kuusamon Uistin), myyntijohtaja Aku Valta (Rapala), kalastusopas Ari Paataja, ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri (Metro FM), kalastusopas Juha Happonen, erityisavustaja Ismo Kainulainen (sisäministeriö), kirjailija Matti J. Särömaa, luontotoimittaja Ismo Tuormaa, juontaja Janne Porkka, myyntineuvottelija Marko Ihatsu (Villi Pohjola), puheenjohtaja Juha Salonen (SKES Taimentiimi) sekä varapuheenjohtaja Ilpo Eerola (SKES).
SKES jakoi vuoden arvonimet nyt seitsemättä kertaa. Aiemmat valinnat löytyvät osoitteesta www.skes.fi.
Longinojalla talkoillaan 27.5.2006 09:37 - 24.5.2006
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämiseuran nuorisojaosto Taimentiimi yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa järjestää keväiset puronkunnostustalkoot Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla. Suomen Ympäristökeskus kunnosti alkukeväällä Longinojaa ja saivat puro-uoman mutkittelemaan samaan tapaan kuin vuodelta 1870 oleva kartta todisti sen ennen olleen.
Tarkoituksena on viimeistellä käsin koneellisesti tehty työ ja parantaa näin taimenten, ja muiden kalalajien eloa entisestään. Talkoiden isäntänä toimii Longinoja projektin vetäjä Juha Salonen lisäksi talkoolaisia ohjaamassa kunnostuksissa Harri Aulaskari Suomen ympäristökeskuksesta.
Harri Aulaskari ja etualalla Aki Janatuinen katsomassa kunnostuksien jälkeistä uomaa. Kuvaaja: Juha Salonen
Harri Aulaskari ja etualalla Aki Janatuinen katsomassa kunnostuksien jälkeistä uomaa. Kuvaaja: Juha Salonen
Talkoot ovat lauantaina 27.5.2006 kello kymmenestä eteenpäin. Mukaan kannattaa ottaa ainakin kumisaappaat/kahluuvarusteet, hanskat ovat myös hyödyksi. Jos nurkista löytyy lapioita ja kottikärryjä olisi ne talkoissa tervetullut lisä. Tärkeintä on kuitenkin että saavut itse paikalle.
Talkooalue löytyy läheltä Kehä 1 ylittävää kävelyliikenteen siltaa ennen Pukinmäen liittymää.
Paikalle pääsee kätevästi yleisillä kulkuneuvoilla, esimerkiksi P ja I junilla sekä busseilla 71, 72, 79, 512, ja 522. Pukinmäen asemalta on n. puolen kilometrin matka. Talkooalue löytyy Helsingin puhelinluettelon kartasta koordinaateista sivu 42, f5 yläreunasta.
Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomolta kotoisin olleita poikasia istutettiin aikoinaan Longinojaan. Näiden istukkaiden kudusta syntyneitä poikasia saatiin viime syksynä sähkökoekalastuksessa, joka on hyvä osoitus Longinojan erinomaisuudesta kutu- ja poikasalueena. Kunnostuksilla saadaan lisää elinpaikkoja kaloille, sekä puromaisemaa näyttävämmäksi.
Lisää Longinojasta voit lukea osoitteessa http://www.skes.org/lonkka.php
Ilmoittautumisia voi laittaa Juha Saloselle osoitteeseen juha.salonen@skes.org tai puhelimitse 050-594 9998, jotta saadaan jonkinlainen tieto mukaan tulevan porukan määrästä.
Kalamaraton lähtee Honkaluodosta 18:55 - 17.5.2006
Kalamaraton lähtee tänä vuonna Honkaluodosta Mustikkamaan kupeesta, kuten ensimmäisinä vuosina. Viime vuonna lähtöpaikka oli poikkeuksellisesti Hietalahdessa.
Kisaan lähdetään liikkeelle klo 12 ja vastaavasti kisa päättyy samaan paikkaan klo 12. Honkaluodon vastarantaan pääsee autolla, mutta parkkipaikkoja on rajoitetusti. Sunnuntaina autot tulee jättää Mustikkamaan parkkipaikalle, koska Stadionki alkaa kisakeskuksen ympäristössä klo 11.
Kalamaratonin kilpailijoilla on mahdollisuus osallistua Stadionkeen ilman eri maksua. Kisakortit tulee pyytää maratoniin ilmoittautumisen yhteydessä lauantaina.
Kalamaratonista usein kysyttyä 20:16 - 16.5.2006
Voiko joukkueen perustaa jo kahdella osanottajalla?
Voi. Sääntöjen mukaan kisa käydään 2-3 osanottajan joukkueilla. Jos jäseniä on vain kaksi, silloin on mahdollista käyttää kolmea vapaa eli että esim. pohjaonki on pyynnissä.
Saako vain yksi joukkueen jäsen kisata?
Ei saa. Sääntöjen mukaan joukkueesta pitää vähintäänkin kahden olla yhtä aikaa kalassa. Tämä mahdollistaa kääntäen sen, että yksi joukkueen jäsen voi olla lepovuorossa.
Saako Kalamaratonissa kalastaa läänikohtaisen viehekortin myötä joka paikassa?
Ei saa. Sääntöjen mukaan kalastuskohteet on rajattu Helsingin kaupungin vesiin.
Jos saa haavilla kalan, hyväksytäänkö se mukaan kilpailuun?
Tietysti haavilla nostettu saalis hyväksytään mukaan, mutta ei haavilla pyydetty. Haavi ei siis saa olla pyyntiväline.
Saako Vanhankaupunginkoskella kalastaa?
Ei saa. Tämä siitä syystä, että koskella on kymmenen vavan rajoitus. Siksi Vanhankaupunginkoski on ainoa kisan ulkopuolelle rajattu kaupungin vesialue. Tasapuolisuus ei voi tässä toteutua.
Saako Vanhankaupungin suvannossa kalastaa?
Saa. Ja kaupungin sääntö muuttui viime vuonna siten, että suvannossa saa myös onkia. Ylipäätään joukkueiden kannattaa tutusta Helsingin kaupungin kalastussääntöihin. Voimassa olevat säännöt pätevät myös kilpailussa.
Kuuluuko nahkiainen kisakaloihin?
Nahkiainen on ympyräsuinen eikä varsinaisesti kala. Toiseksi se on rauhoitettu toukokuussa, joten se ei muutenkaan kuuluisi pyydettävien listalle. Joukkueiden kannattaa muistaa myös alamitat, jotka koskevat lohta, taimenta, kuhaa ja harjusta.
Saako kisan aloittaa mistä vain?
Ei saa. Sääntöjen mukaan kaikki lähtevät samasta paikasta eli Honkaluodosta. Jos joku joukkue ei ole paikalla, siitä merkitään tunnin aikasakko mahdollisen kymmenen lajin ilmoittamisen kohdalle.
Sallitaanko mäskääminen?
Sallitaan. Sitä olisi myös aika mahdotonta kieltää, koska kisa-alueena toimivat kaikki Helsingin kaupungin kalavedet. Edelleen, miksi kieltääkään, kun kisan tarkoituksena on tietysti saada mahdollisimman paljon eri kalalajeja.
Miten lajit tarkistetaan tänä vuonna?
Tänä vuonna noudatetaan viime vuonna hyväksi havaittua uudistusta, jonka mukaan joukkueet tuovat pyytämänsä lajit tuomariston tarkistettavaksi Honkaluodon kisakeskukseen. Poikkeus tehdään niiden joukkueiden kanssa, jotka liikkuvat esim. polkupyörillä. Kisalähetti hakee kalat tässä erikoistapauksessa tuomariston nähtäväksi.
Mitä saaduille kaloille tehdään?
Jokainen joukkue voi pitää haluamansa saaliin. Jos kalat jätetään kisakeskukseen, ne viedään Korkeasaareen mm. saukkojen ruoaksi. HUOM! Muistattehan tämän seikan, jos koukku jää saaliin suuhun. Se on epämiellyttävä tuttavuus Korkeasaaren elämille.
Mitä lupia Kalamaratonin joukkueet tarvitsevat?
Joukkueen jäsenillä pitää olla valtion kalastuksenhoitomaksu hoidettuna, jos kisassa ei keskitytä pelkkään onkimiseen. Kalamaratonin kisapassi oikeuttaa kalastamiseen Helsingin kaupungin kaikilla vesialueilla lukuun ottamatta Vanhankaupunginkoskea.
Kuinka kauaksi joukkueen jäsenet voivat hajota toisistaan?
Kilpailussa on ns. sadan metrin sääntö voimassa. Tätä tulkitaan niin, että joukkueen jäsenet voivat olla sadan metrin säteellä toisistaan. Ei siis sata metriä toisistaan, joka muuttaisi tulkinnan 200 metriin.
Onko rokastaminen sallittua?
Ei ole.
Muista koukkukalat Maratonissa! 12:29 - 14.5.2006
Kalamaratonin särkikalasaaliit viedään perinteiseen tapaan Korkeasaaren saukkojen herkuksi tänäkin vuonna. Kisatuomaristo muistuttaa, että jos tarkistettavien lajien joukossa on kaloja, joille koukku on jäänyt vatsaan, tästä olisi hyvä huomauttaa.
Joukkueet saavat luonnollisesti pitää haluamansa saalislajit, mutta jos niille ei löydy parempaa käyttöä, Korkeasaaren saukot syövät ne mielellään.
Joissakin ongintatavoissa käy kuitenkin helposti niin, että koukku jää kalan vatsaan. Tällaiset kalat tuomaristo toivoo erikseen kerrottavaksi, koska ne eivät saukkojen suuhun kuulu.
Ministeri Rajamäki Kalamaratonin suojelijaksi 17:18 - 12.5.2006
Sisäministeri Kari Rajamäki on lupautunut Kalamaratonin suojelijaksi. Suomen vaativin kalastuskilpailu käydään 20.-21. toukokuuta Helsingissä.
Kalamaraton järjestetään jo viidettä kertaa. Se on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisten kalakilpailujen kärjessä.
Kalamaraton poikkeaa muista kalastuskilpailuista siinä, että kisassa tavoitellaan mahdollisimman monta erilaista kalalajia saaliiksi vuorokauden aikana. Toisin sanoen saalispussin painolla ei olekaan merkitystä - vain saaduilla lajeilla.
Joukkueet, joissa on 2-3 jäsentä, tavoittelevat lajeja ongella, virvelillä, perholla tai pilkillä. Kiinteät pyydykset ovat kisassa kiellettyjä. Tärkeää on myös osata tunnistaa lajit. Erityisesti särkikalojen kanssa voi olla tiukkaa. Säyneen, vimpan, sorvan, pasurin, lahnan ja seiven erottaminen vaatii taitoa.
Tosin joukkueiden ei tarvitse tunnistaa lajeja ihan yksin. Tässä auttaa lajituomari, RKTL:n tutkija Jussi T. Pennanen, kun saaliit tuodaan tarkistettavaksi kisakeskukseen Honkaluotoon.
Kalamaratonin suojelijaksi on lupautunut sisäministeri Kari Rajamäki, joka tunnetaan myös läänikohtaisen viehekortin isänä. Läänikohtainen kalastuslupa astui voimaan kymmenen vuotta sitten.
Tenojoen lohisaalis edellisvuotta parempi 22:02 - 9.5.2006
Kesällä 2005 Tenojoesta kalastettiin lohta 77 tonnia. Saalista saatiin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Norjan puolella Tenon saalis edelleen väheni, mutta Suomen puolella kasvoi 9 tonnia. Lohisaalis oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuosien 1972-2004 tilastoitu keskisaalis, joka on 137 tonnia, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämästä saalistilastosta.
Kalastustilastointi on tärkeä osa lohikantojen seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa saaliin ohella myös lohenkalastuksen muu-toksista.
Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 45 tonnia. Sen jakoivat kalastusmatkailijat (21 tonnia), paikkakuntalaiset (23 tonnia) sekä muut ulkopuoliset kalastajat, esimerkiksi kalastusoikeuden perinnöksi saaneet (1000 kiloa).
Näätämöllä alle keskiarvon
Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 6,9 tonnia, mikä oli hieman vähemmän kuin pitkän ajanjakson keskimääräinen saalis. Kesän 2004 lohisaaliiseen verrattuna koko vesistön lohisaalis kuitenkin kasvoi noin 13 prosenttia.
Norjan puolella saatiin 5,1 tonnia ja Suomen puolella 1,8 tonnia lohta saaliiksi. Suomessa koltta-alueen paikkakuntalaiset kalastivat lohista hieman yli puolet, Norjassa paikkakuntalaisten "käpäläverkolla" saama osuus saaliista oli vain 20 prosenttia.
Tenolla kalastaminen väheni
Suomen puolella Tenolla paikkakuntalaisten lunastivat viime vuonna 760 kalastuslupaa, joka oli vähemmän kuin 90-luvulla keskimäärin (830 lupaa). Kalastusmatkailijoita oli noin 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös lunastettujen kalastusvuorokausien määrä väheni hieman. Kalastusaikaa ostettiin yhteensä 27 600 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailija viihtyi kuitenkin hieman edellisvuotta pitempään kalastusreissullaan, sillä keskimääräinen kalastusaika nousi 3,5 vuorokauteen.
Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 30 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Kalastusmatkailijoiden määrä on viime vuosina ollut melko vakio. Lunastettujen kalastusmatkailuvuorokausien määrä lisääntyi kuitenkin viime kesänä noin 10 prosenttia edelliseen kalastuskauteen verrattuna.
Saalistilastot monesta eri lähteestä
Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilö-kohtaisiin haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti.
Vuoden 2005 saaliista ei tehty erillisiä katohaastatteluja paikkakuntalaisille eikä kalastusmatkailijoille. Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat.
Kala-atlas kertoo tietoa kalalajeista 22:01 - 4.5.2006
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on avannut Suomen kattavimman kala-tietopaketin netissä osoitteessa www.rktl.fi. Palvelu on mainio tietokokonaisuus kalalajeista ja täydentyy koko ajan.
Tähän asti paras ja kattavin kalalajien esittely on ollut Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran sivuilla www.skes.fi ja RKTL tulee hyvää vauhtia perässä. Uudesta palvelusta selviää muun muassa missä joissa lohi vielä luontaisesti kutee, missä on alkuperäisiä taimenkantoja tai missä vesistöistä useampikiloinen toutain voi iskeä vieheeseesi.
Palvelusta löydät tietoa Suomessa esiintyvistä hyödynnettävistä kalalajeista. Jokaisesta 31 lajista on kuvat ja tuntomerkit sekä tiedot lajien esiintymisestä, lisääntymisestä, ravinnosta ja kasvusta.
Palvelusta saat myös yleiskäsityksen kunkin lajin kalastuksesta ja saalismääristä sekä mahdollisista hoitotoimista tai kalakantoja uhkaavista tekijöistä. Palvelun karttaosiossa on mahdollista tarkastella yksittäisten kalalajien esiintymistä Suomen sisävesistöissä.
Kala-atlaksen karttapalvelussa on 18 kalalajia, joiden esiintymistä voit tarkastella zoomattavien karttojen avulla valuma-alueen tarkkuudella. Esiintymisalueet on luokiteltu kalojen alkuperäisyyden mukaisesti, eli sen mukaan onko kalakanta alueella alkuperäinen, sekoittunut, eli osin alkuperäinen osin istutuksista peräisin vai kokonaan toiselta vesistöalueelta siirretty.
Kalalajien levinneisyystiedot perustuvat tällä hetkellä tiedossa oleviin havaintoihin. Tiedot on kerätty pääosin julkaistun kirjallisuuden sekä ympäristö- ja kala-alan asiantuntijoille ja tutkijoille tehtyjen kyselyjen avulla.
Osalle lajeista on mukaan hyväksytty myös kalastajien ilmoittamia saalishavaintoja. Puuttuva tieto ei siten tarkoita, etteikö lajia voisi jollain alueella esiintyä, vaikka se ei kartassa näy.
Kala-atlakseen kaivataankin täydentävää tietoa eri lajien esiintymisestä, niiden alkuperäisyydestä sekä näissä tapahtuneista muutoksista. Tiedot esiintymishavainnoista voit lähettää sähköpostiosoitteeseen kalaatlas@rktl.fi
SE-kalojen listalle uusia lajeja 20:50 - 19.4.2006
Kalojen suomenennätykset kohenivat taas viime vuonna. Mukaan pääsi kahdeksan kokonaan
uutta lajia.
Vuonna 2005 pääsi kalojen SE-listalle kaikkiaan 13 lajia. Joukossa olivat
vapaa-ajankalastajien kaksi yleisintä saaliskalaa ahven (2,47 kg) ja hauki
(17,86 kg). Niiden lisäksi entistä ennätystä paransivat hietatokko (6,8 cm),
täpläsilli (0,860 kg) sekä törö (15,4 cm).
Kokonaan uusia lajeja Suomen kalastossa ja samalla myös SE-listalla olivat
mustakitatokko (0,1086 kg) ja hopearuutana (0,851 kg). 2000-luvun Suomen
ennätyslistan uusia lajeja olivat myös elaska (26,3 cm), imukala (0,150 kg),
kilohaili (15,6 cm), makrilli (0,316 kg), punakampela (0,274 kg) ja
rasvakala (0,232 kg).
Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 59 kalalajia, 1 nahkiaislaji ja 4
rapulajia, jos meri- ja järvilohi sekä meri- ja järvitaimen lasketaan eri
lajeiksi. Listalta puuttuvista lajeista tunnetuin lienee turska.
Hyvät todisteet tarvitaan
Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on
hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa'alla tai vastaavalla. Jos kyseessä
on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden
mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää,
miten mittaaminen on tehty.
Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina
olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Ellei kalaa voi punnita, mitata
ja valokuvata tarkasti ja luotettavasti tuoreeltaan, se on syytä pakastaa
kokonaisena ilmatiiviissä pakkauksessa, jotta se voidaan myöhemmin
tarkastaa.
Isot kalat rekisteriin
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja
ravuista. Tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä
osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala.
Rekisteriin otettaville kaloille dokumentointivaatimukset ovat samat kuin SE-listallekin,
mutta
siihen kelpuutetaan myös muilla kuin kaupan vaa'alla punnittuja vonkaleita.
Niinpä rekisterissä voi olla isompiakin kaloja kuin SE-listalla.
Osa ennätyskalaehdokkaista joudutaan hylkäämään. Yleisimmät syyt ovat
huolimaton dokumentointi ja väärä lajinmääritys.
Simpun tunnistus vaikeaa
Vuoden 2005 kaloista vaikeimmiksi osoittautuivat sisävesien simput. Kala-alan
ammattilaisetkin
olivat määrittäneet pari kalaa isoiksi kivisimpuiksi, mutta ennätyskalalautakunta totesi
ne lopulta härkäsimpuiksi. Lajeja on hyvin vaikea erottaa pelkän valokuvan perusteella.
SE-kokoiset simput tulisikin aina pakastaa kokonaisina lajinmäärityksen
varmistamista varten. Särkikaloista sekä taimenista ja lohista tulisi
tallettaa pakastimeen ainakin pää, mutta niistäkin mieluimmin koko kala.
Ennätyskalat lajeittain.xls
Kalamaratonin tilannetiedot puhelimeen 06:36 - 12.4.2006
Kalamaratonissa tulee tänä vuonna uudistus, joka tehostaa kisan tilannetiedotusta. Joukkueet tulevat saamaan kisatilanteen raporttina suoraan kapteenin kännykkään.
Joukkueiden ei enää tarvitse kysellä tilannetietoja kisakansliasta, sillä direktoraatti on päättänyt lähettää tiedot johtavista joukkueista suoraan kapteenien kännykkään.
- Tarkoitus on tiedottaa noin tunnin välein. Yöaikaan ei tietenkään tule niin tiuhaan tiedotuksia, sillä silloin muutokset kärjessä ovat vähäisempiä, SKES:n puheenjohtaja Jukka Halonen kertoo.
- Kaikkien joukkueiden järjestyslistaa ei kuitenkaan tule, mutta selvä kärki - ainakin viiden joukkueen osalta. Varsinkin kisan alkuvaiheessa tilanne elää niin nopeasti, että pidempää listaa ei kaikelta vastaamiselta edes ehdi muodostella.
Jos joku joukkue ei jostakin syystä halua tietää toisten vauhtia, niin sekin on mahdollista. Tästä pitää vain ilmoittaa kisakansliaan hyvissä ajoin.
Aiempina vuosina kisatilannetta on seurattu myös paikallisradioaalloilla. Metro FM on luvannut erikoisraportteja etu- ja jälkikäteen itse tapahtumasta tänäkin vuonna.
Salakalastajalle vankilatuomio Turussa 07:28 - 3.4.2006
Pitkään jatkunut salakalastus toi miehelle 30 päivää ehdollista vankeutta ja isot taloudelliset menetykset Turun käräjäoikeudessa. Mies oli salakalastanut kymmenillä verkoilla Turun seudulla kahden ja puolen vuoden ajan.
Mies oli pahimmillaan uittanut satojen metrien mittaisia verkkojatoja. Yhdessä jatassa oli 10-120 verkkoa perättäin. Verkot oli piilotettu pohjaan ja kalastuksen valvojat löysivät niitä naaraamalla.
Välttääkseen kiinnijoutumista salakalastus oli tapahtunut enimmäkseen hämärissä ja yöaikaan. Saalis oli enimmäiseen kuhaa, jota myyteen tukkuliikkeille ja kalastusliikkeille, uutisoi Helsingin Sanomat.
Salakalastaja menetti valtiolle rikoksentekovälineinä käytetyn moottoriveneen, 30 hv perämoottorin ja venetrailerin. Salakalastaja ja hänen saaliin käsittelyyn osallistunut vaimonsa tuomittiin menettämään valtiolle yhteisvastuullisesti rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yli 10 1700 euroa.
Veneen ja moottorin lisäksi valtiolle tuomittiin rikoksentekovälineinä kaikki verkot ja kalankäsittelyvälineet.
Valtakunnallinen kalastuspäivä elokuun lopussa 07:43 - 31.3.2006
Ensimmäinen valtakunnallinen kalastuspäivä on 30. elokuuta. Sen tavoitteena on saada lapset ja nuoret kalaan sekä tuoda myönteistä julkisuutta kalastukselle.
Valtakunnallinen kalastuspäivä tutustuttaa kansalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, kalastusharrastukseen sekä edistää monipuolista kalastusta, kalojen käsittelyä ja käyttöä.
Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma järjestetään Helsingissä. Suurten alueellisten tapahtumien järjestelyt on aloitettu seuraavilla paikkakunnilla: Tampere, Hämeenlinna, Turku, Pori, Vaasa, Kokkola, Seinäjoki, Kuopio, Mikkeli, Imatra, Jyväskylä, Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Pello, Sodankylä, Oulu, Kajaani, Lieksa ja Joensuu. Lisäksi ympäri maata järjestetään erilaisia pienempiä tapahtumia.
Kalastuspäivän tapahtumissa esitellään kalastusta ja kalankäsittelyä sekä tutustutaan kotimaisiin kaloihin ja niiden käyttöön. Osallistujat voivat myös kokeilla omia kalastustaitojaan sekä saada asiantuntevaa opastusta kalastusvälineiden käytöstä ja kalastuslupien hankinnasta.
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koulut, joiden oppilaille valtakunnallinen kalastuspäivä tarjoaa koulupäivän aikana erinomaisen mahdollisuuden tutustua yhteen suosituimmista suomalaisista luontoharrastuksista.
Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumat korostavat lähikalastusalueiden merkitystä ja tarjoavat kunnille hyvän tilaisuuden esitellä lapsille ja nuorille turvallisia ja helposti saavutettavia kalastuspaikkoja
kotinurkilta.
Aloitteen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestämisestä teki eduskunnan kalakerho, joka yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Ammattikalastajaliiton ja suomalaisten kalastusvälinevalmistajien kanssa on mukana järjestämässä kalastuspäivää.
Valtakunnallinen kalastuspäivä on tarkoitus järjestää vuosittain elokuun viimeisenä keskiviikkona.
Kalamaraton tulee taas 06:16 - 11.3.2006
Kalamaraton kisataan jo kuudennen kerran Helsingin kalavesillä 20.-21. toukokuuta. Kisan suosio on kasvanut vuosi vuodelta.
Kalamaraton tuli rikastuttamaan monimuotoisuudellaan kotimaisia kalastuskilpailuja vuonna vuosituhannen alussa ja vakiinnutti heti paikkansa. Kalamaratonissa ei tavoitellakaan mahdollisimman painavaa saalispussia, vaan voiton ratkaisee mahdollisimman monta erilaista pyydettyä kalalajia.
Kisa on vetänyt joka vuosi enemmän joukkueita mukaan ja ennätykset ovat paukkuneet myös saatujen lajien suhteen. Viime vuonna voittoisa joukkue Pietarit 1 sai saaliikseen 24 tunnin kisassa saaliikseen huikeat 21 lajia sallituilla välineillä eli ongella, pilkillä, perholla ja virvelillä.
Kisassa yleisimmät kalalajit ovat perinteisesti ahven, kiiski, särkiä, pasuri ja silakka. Erikseen taas palkitaan "ässät" eli lajit, joita vain yksi joukkue onnistuu saamaan saaliiseen. Viime vuonna tällaisia olivat harjus, kampela, kilohaili, kuore, suutari ja törö.
Tänä vuonna voittajajoukkueessa tapahtuu varmasti muutoksia, sillä pari viime kertaa voittaneen Pietarit 1 -joukkueen kippari Pentti Rantala on ilmoittanut olevansa tänä vuonna seuransa nuorisojoukkueen huoltoportaassa.
Ilmoittautuminen kilpailuun on jo alkanut. Mukaan voi akkreditoitua osoitteessa http://www.skes.org/kalamaraton.php?p=ilmo2003. Radioasema Metro FM seuraa kisaa perinteisesti suorana lähetyksenä, jolloin kilpailijatkin ovat ajan tasalla tapahtumista.
Kalamaratonin järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhdessä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa.
Käsittele pilkkisaaliisi oikein! 06:33 - 10.3.2006
Nyt pilkkikelien ollessa parhaimmillaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö muistutttaa saaliin oikeasta käsittelystä. Pilkkisaalista ei saa päästää jäätymään. Muuten sen käsittely ei poikkea avovesikauden saaliin käsittelystä.
Pilkkisaaliin käsittely alkaa kalan noustessa avannosta. Se on tainnutettava välittömästi napakalla iskulla aivojen kohdalle, jotka sijaitsevat hieman silmien tasalta taaksepäin. Oikein tähdätty sopivan voimakas isku lopettaa kalan kärsimykset ja katkaisee stressitilan.
Tainnutettu kala on verestettävä viivyttelemättä. Se tapahtuu pistämällä veitsellä sivulta kalan kurkkuun niin, että valtimo katkeaa. Kurkkua ei tarvitse katkaista. Pisto riittää ja sydän pumppaa veret lihaksistosta ulos.
Pilkkikaloja ei pidä laskea jäälle, koska lumi tukkii pistokohdan, eikä veri pääse valumaan ulos. Kalat voi laittaa valumaan saalislaatikkoon tai -pussiin, kunhan muistaa välillä huuhdella valuneen veren ja limat pilkkiavannossa pois. Kevätjäillä ilman lämmettyä kalat kannattaa laskea verestymään jäälle syntyneisiin vesilammikoihin, koska vesi tehostaa veren ulostuloa. Saaliin tainnutus ja verestys pilkkijäillä riittävät. Perkaamisen voi huoletta talvella jättää kotikeittiöön.
Tavallinen pilkkisaalis koostuu varsin usein erikokoisista ahvenista. Ne voi lajitella jo paikan päällä koon ja käyttötarkoituksen mukaan eri pusseihin. Pikkuahvenet voi vaikka nylkeä. Niistä syntyy mm. herkullista kukkoa ja keittoa. Suuremmat ahvenet sopivat fileoituna paistinpannuun ja wokkiin tai kokonaisena savupönttöön tai uuniin.
Juuri ennen kutua keväällä naarasahventen vatsaontelon ollessa täynnä mätiä ja kylkilihojen ollessa
laihoja, kannattaa niiden fileinä valmistaminen unohtaa ja siirtyä vaikkapa sopan keittoon. Myös ahvenen mäti maistuu keitossa tai pannulla pusseissaan kypsennettynä ja ryyditettynä mustapippurilla ja suolalla. Sitä vastoin koirasahventen kylkilihat ovat paksumpia ja ne sopivat hyvin fileeksi.
Pilkkiavannosta nousee ahventen ohella usein särkiä ja kiiskiä. Nekin tarjoavat hienoja makuelämyksiä. Kannattaa ottaa ne talteen ja käsitellä oikein. Särjestä saa esimerkiksi hienon tartarin sipulihakkeen ja kananmunan kera, eikä kiisken hienostunutta muskottimaista makua voita keitossa mikään. Sekä särjen että kiisken mäti on herkullista perinteiseen tapaan valmistettuna.
Onki ei löydä voittajaa 06:31 - 10.3.2006
Vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis vuonna 2004 oli noin 38 miljoonaa kiloa, josta yli puolet oli ahventa ja haukea. Onki pysyy suomalaisten suosikkivapana.
Verkoilla, katiskoilla ja rysillä pyydettiin 53 prosenttia ja erilaisilla vapapyydyksillä 45 prosenttia. Saaliista 81 prosenttia pyydettiin sisävesiltä.
Kalastusta harrastavan kotitalouden keskimääräinen saalis oli 39 kiloa. Saalis ei kuitenkin jakautunut tasan, sillä puolet kotitalouksista sai enintään 9 kg kalaa ja noin joka kymmenes kotitalous jäi ilman saalista.
Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2004 noin 1,9 miljoonaa. Kalastaneista henkilöistä oli miehiä 61 prosenttia ja naisia 39 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojulkaisusta Vapaa-ajankalastus 2004.
Onkiminen suosituinta
Onkiminen oli edelleen suosituin pyyntimuoto. Kaksi kalastajaa kolmesta käytti onkea kalastusvälineenä. Toiseksi yleisin oli heittovapa, joka oli pyyntivälineenä kahdella kalastajalla viidestä. Pilkkivapaa käytti joka kolmas ja verkkoa joka neljäs kalastaja. Vetouistelua oli harrastanut joka viides kalastaja.
Sisävesillä kalasti yli 1,6 miljoonaa ja merialueella noin 0,3 miljoonaa henkilöä vuonna 2004.
Vapaa-ajankalastajia oli sisävesillä eniten Hämeessä ja merialueella Saaristomeren ja Ahvenanmaan alueella.
Asuinalueen mukaan kalastus oli yleisintä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Yli puolet näillä alueilla asuvista henkilöistä oli kalastanut vuonna 2004.
Aineisto kerättiin postikyselyllä, jonka otos poimittiin väestörekisteristä. Kysely lähetettiin 6000 kotitaloudelle. Lisäksi osa postikyselyyn vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.
Helsingille ja Espoolle yhteinen viehelupa 13:53 - 24.2.2006
Uistelumahdollisuudet pääkaupunkiseudulla paranevat, kun tänä vuonna tulee myyntiin Helsingin ja Espoon yhteinen viehelupa. Tämä on mannaa erityisesti kuhanuistelijoille.
Uusi yhteislupa maksaa 15 euroa, mutta valitettavasti sitä ei myydä ainakaan vielä kuin kaupunkien omille asukkaille. Käytännössä se mahdollistaa uistelijoille huomattavasti suuremmat kalavedet.
Helsingin kalastusalueella uusittiin kalastussääntöjä muutenkin parempaan suuntaan. Tärkein niistä on kuhan alamitan nosto 40 senttiin ja verkkojen silmäkoon nosto 50 milliin. Jo aiemmin on päätetty meritaimenen alamitaksi 50 senttiä.
Iitin Urajärvi kolmatta kertaa SM-pilkin näyttämön 21:01 - 7.2.2006
Pilkin Suomen mestaruudet ratkotaan maaliskuussa Iitin Urajärvellä, joka pääsee SM-jääksi jo kolmatta kertaa kisahistoriassa.
Suomen mestaruuspilkin esikisa käydään Urajärvellä ensi sunnuntaina klo 10-14. Esikisaan odotetaan saapuvan tuhatkunta pilkkijää. Varsinainen ja viideskymmenes SM-pilkki käydään maaliskuun 12. päivänä, jolloin valtakunnan
mestaruutta tavoittelee lähemmäs viisi tuhatta kilpailijaa.
Pilkkivetenä keskisyvyydeltään viisimetrinen Urajärvi on suorastaan unelma, koska kalaa on levittäytyneenä tasaisesti koko alueelle. Voittaja tullee nostamaan 3-4 kiloa ahvenia.
Parhaillaan sääolot Iitissä ovat talviset. Virallisen mittauksen mukaan jäätä on 35-40 cm (lähtö- ja ranta-alueella jopa 55 cm). Lunta on suhteellisen niukasti, joten kävely ja juokseminen omille suosikkipaikoilleen sujuvat kevyesti.
Vuosikymmenten saatossa pilkinnässä eli talvionginnassa on tapahtunut huikeita muutoksia. "30-vuotisen sodan" jälkeen vuonna 1983 saatiin maahamme läänikohtainen maksullinen pilkintäoikeus. Vasta vuodesta 1997 lähtien
pilkkiminen on ollut maksuton yleiskalastusoikeus.
Tänä päivänä koko väestöstä runsas kuusitoista prosenttia harrastaa pilkkimistä. Suurin osa pilkkisaaliista on ahventa. Toiseksi eniten saadaan haukea ja kolmanneksi särkeä.
SM-kisojen ja esikisan lähtö- ja maalialue sijaitsevat Kartanohotelli Radansuussa. SM-pilkin järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kymenlaakson Kalamiespiiri.
Joensuun kalapaikoista valmistui kartta 08:08 - 5.2.2006
Urheilukalastajia palvellaan Joensuussa uudella tavalla. Joensuun kalastuskunta on valmistanut kalastus- ja veneilykartan, josta ottipaikat selviävät.
Joensuun kalastuskunnan kustantama kartta on laadittu yhteistyössä mm. virkistyskalastajien ja satamalaitoksen kanssa. Karttaan on merkattu kalastajalle tärkeitä palveluja kuten veneluiskat, laiturit ja parkkipaikat. Kartassa on myös suosituksia mm. rannaltakalastuspaikoiksi.
Kartta kattaa Joensuun kaupungin Pielisensuun kylän alueen sekä lisäksi vesialuetta em. kylän ulkopuolella Pyhäselällä Pyhäsaariin saakka. Pyhäselän alueella kartta on merkitty syvyyskäyrät, joista on hyötyä kalapaikkoja etsittäessä. Kartta ei ole tarkoitettu varsinaisesti navigointiin, vaikka siitä väylämerkinnät löytyvätkin.
Kartassa on osasuurennos, joka kertoo lukijalleen ottipaikat Joensuun kaupungin koskiin. Tämän toivotaan helpottavan kalastusta ja madaltavan kynnystä aloittaa kalastus koskilla. Kartassa on esitetty myös koskialueen rajat, jotka ovat tärkeitä tietoja luvalliseen ja sääntöjen mukaiseen kalastukseen.
Kartan hinta on viisi (5) euroa, mutta kalastuskunta antaa sen maksutta kaikille kalastuskunnan pyydysluvan lunastaneille sekä niille viehe- tai koskiluvan kaudeksi lunastaneille. Kartta on jaossa ja myynnissä ainakin luvanmyyntipisteissä, joita ovat mm. Carelicum, Hotelli Kimmel, Tyrskytaimen, Noljakan Neste sekä Kalatalouskeskus.
Meritaimenkantojen säilyminen epävarmaa 08:32 - 27.10.2005
Luonnonvarainen meritaimenkanta on jäljellä enää alle kymmenessä Suomen Itämeren puoleisessa jokivesistössä ja niissäkin tilanne on huolestuttava.
Syksyllä 2005 kuten myös vuonna 2004 meritaimenen luonnonpoikastiheydet olivat vain alle kymmenesosa jokien arvioiduista tuotantokyvystä, joten ilman tehokkaita hoitotoimia meritaimenkantojen häviämisriski on erittäin suuri.
Joitakin vuosia sitten muutamissa joissa havaitut hieman suuremmat poikasmäärät näyttävät jääneen vain väliaikaisiksi eivätkä ole merkinneet pysyvää meritaimenkantojen elpymistä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on seurannut meritaimenen poikastuotantoa sähkökoekalastuksilla.
Jokien luonnonpoikasmäärät edelleen laskussa
Suomenlahden alueella meritaimenen alkuperäiseksi arvioitu luonnonkanta on jäljellä yhteensä kuudessa joessa, mistä tutkimuslaitoksella on sähkökalastustietoja tältä syksyltä kolmelta joelta.
Ingarskilanjoen meritaimenen luonnonkanta on äärimmäisen uhanalainen ja sitä tuetaan vuosittain istutuksilla. Viime vuosina joesta on löydetty meritaimenen luonnonpoikasia vain ajoittain muutamista pääuoman koskista. Syksyllä 2005 kolmessa koskessa havaittiin aiempaa suurempia tiheyksiä mm. edellissyksyn hyvästä vesitilanteesta johtuen.
Myös Mankinjoella taimenen luonnonpoikasia oli aiempaa enemmän. Sipoonjoen luonnonkannan tila on kriittinen, sillä sivupurojen tärkeimmiltä lisääntymisalueilta ei ole löydetty taimenia syksyllä 2004 ja 2005.
Isojoen viime vuodet surkeita
Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, ja sitä tuetaan vuosittain poikasistutuksilla. Kesänvanhojen luonnonpoikasten määrät koskissa ovat olleet 1990-luvulla pieniä. Huolimatta yksittäisistä hieman paremmista vuosista taimenen poikastiheydet ovat laskusuunnassa, ja kolmena viime vuotena poikasia on ollut vähiten koko kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Luonnonkannan häviämisriski on erittäin suuri, jos poikastuotantoa ei saada käännetyksi nousuun.
Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimenen luonnonlisääntyminen on satunnaista ja taimenkannan säilyminen on nykyisellään erittäin epävarmaa. Jokeen on istutettu yksivuotiaita jokipoikasia pääuomaan ja esikasvatettuja poikasia sivupuroihin.
Tornionjoella myös huonoja uutisia
Myös Perämereen laskevan Tornionjoen meritaimenkannat ovat uhanalaisia ja sivujokien taimenkantoja on tuettu jokipoikasistutuksin. Suomen puoleisista sivujoista taimenen lisääntymisen kannalta tärkeimpiin kuuluvat Äkäsjoki, Pakajoki, Kangosjoki ja Naamijoki, missä kehitystä on seurattu pitkään mm. Pakajoella.
Monista Tornionjoen sivujoista ei tavattu 1990-luvun puolivälin tienoilla lainkaan kesänvanhoja luonnonpoikasia ja huolimatta vuosituhannen vaihteen muutamista paremmista vuosista poikasmäärät ovat pudonneet kahtena viime vuonna uudelleen pieniksi.
Vähäistä luonnonlisääntymistä on havaittu myös Kymijoessa, Vantaanjoessa, Espoonjoessa, Fiskarsinjoessa, Merikarvianjoessa ja Kiiminkijoessa. Näissä taimenkannat ovat todennäköisesti sekoittuneita tai siirrettyjä.
Tehokkaita hoitotoimia tarvitaan pikaisesti
Suurimpana uhkana meritaimenen luonnonkannoille on nykyisen kaltainen verkkokalastus. Naaraat saavuttavat sukukypsyyskoon (60-65 cm) yleensä vasta kolmen merivuoden jälkeen. Vain erittäin harvat taimenet pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa, koska suurin osa niistä pyydetään jo ensimmäisen merivuoden aikana.
Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa. Taimenkannat uhkaavat hävitä, ellei esim. verkkojen silmäkokoa kasvattamalla ja muilla kalastuksen säätelytoimilla saada nykyistä kalastuskuolevuutta pienemmäksi. Jokialueella meritaimenkantojen tilaa parantaisivat mm. jokien kunnostukset, kalaportaat ja vesiensuojelutoimet, todetaan RKTL:stä.
Kansallinen kalapäivä tulee? 08:17 - 27.10.2005
Suomeen on tulossa kansallinen kalapäivä, jolla houkutellaan erityisesti nuoria kalastusharrastuksen pariin. Kansallista kalapäivää kaavaillaan elokuun loppupuolelle.
Eduskunnan kalastuskerho teki talvella 2005 aloitteen, että Suomessa tulisi organisoida erityinen kansallinen kalastuspäivä. Maa- ja metsätalousministeriö onkin asettanut työryhmän suunnittelemaan päivän toteuttamista.
Työryhmä esittää, että kansallista kalastuspäivää ryhdyttäisiin viettämään vuodesta 2006 lähtien ja ajankohta olisi viikon 35 keskiviikko, joka osuu elokuun loppuun.
Longinojan kunnostus tuottaa tuloksia 09:21 - 10.10.2005
Vantaanjoen sivuvirralla Longinojalla kävi taas kuhina viime viikonvaihteessa. Taimentiimin joukot asettelivat soraa ja kiveä virtaan taimenten kutu- ja suojapaikoiksi. Monivuotinen projekti on tuottanut myös hyvää tulosta.
Longinojaa on kunnostettu jo monien vuosien ajan. Ojamaisuus on muuttunut puroksi, kun
vuoron perään Longinojaan on talkoovoimin siirretty kivi- ja sorakuormia. Tänä vuonna RKTL:n sähkökalastuksissa saatiinkin iloisia tuloksia. Tutkijoiden silmiin osui runsaasti nollikkaita eli tämän kevään poikasia.
Kunnostusten takana on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorijaosto Taimentiimi ja sen innokas puheenjohtaja Juha Salonen. Yhteistyötä on tehty Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Niin myös 8. lokakuuta, kun toistakymmentä talkoolaista saapui siirtämään 12,5 tonnin kivi- ja sorakuormaa Longinojaan.
Kunnostuksissa keskityttiin erityisesti taimenille sopivien kutupaikkojen tekemiseen ja virtauksien sovittamiseksi kutua varten. Päivän mittaan saatiin aikaiseksi useita kymmeniä neliöitä optimaalisia kutusoraikkoja.
Alueella liikkuville ulkopuolisille selvitettiin, mitä oltiin tekemässä ja miksi. Projektin historia ja tulevaisuus kiinnostivat malmilaisia.
Taimentiimiläiset Aki Janatuinen ja JP Pohjola touhusivat innokkaasti virtauksien muuttamisen kimpussa. Janatuinen suojasi eroosiolle herkkiä rantoja puuaineksella.
- Puuaineksen käyttäminen rantojen tukemisessa on varteenotettava vaihtoehto kiveämisen ohella. Kun pajunoksia tungetaan rantaan, voi ne saada kasvamaan ja ajan mittaan näin lisätään puron yläpuolelta tulevaa varjostusta. Pajun juurakko sitoo tehokkaasti kiintoaineksen penkkaan ja virran mukana irtaantuvan kiintoaineksen määrää saadaan vähennettyä, Janatuinen selvitti.
Taimentiimiläiset jäivät tietysti innolla odottamaan talkoissa tehtyjen soraikkojen toimivuutta tulevassa syksyn kudussa.
Kiviaineksesta saamme kiittää SeaGood Oy Fort Deli yritystä ja erityisesti toimitusjohtaja Tapio Tuomista.
Longinojan kunnostustalkoot 8.10.05 09:03 - 1.10.2005
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaosta Taimentiimi yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa järjestää 8.10.2005 kello 11 alkaen Malmilla virtaavalla Longinojalla kunnostustalkoot.
Talkoissa on tarkoituksena puhdistaa aikaisimpina vuosina tehdyt soraikot ja samalla siirtää kuiville jääneitä soraikkoja uusille potentiaalisille kutupaikoille.
Longinojasta löydettiin tämän vuoden koekalastuksissa ensimmäistä kertaa luonnonkudusta peräisin olevia poikasia ja toivomme saman toteutuvat myös ensi vuonna. Tarkoituksena talkoissa onkin tehdä voitavamme kutualustojen kuntoon saattamiseksi. Osa aikaisempien vuosien talkoissa levitetyistä sorista on valunut virran mukana ranta-alueille ja niitä siirretään potentiaalisimmille kutupaikoille.
Mukaan kannattaa ottaa kumisaappaat ja reipasta talkoomieltä. Jos nurkista löytyy mahdollisesti lapioita, kottikärryjä, metalliharavoita yms kannattaa niitäkin tuoda paikan päälle.
Tulevien talkoiden alue tulee sijoittumaan Karviaistien takana sijaitsevaan perinnemaisemaan. Paikalle pääsee kätevästi yleisillä kulkuneuvoilla mm. junilla i, p, k ja busseilla 73, 73b, 70t, 79, 78, 512, 519 sekä 522. Talkoiden tapaamispaikka löytyy Helsingin puhelinluettelon kartasta koordinaateista sivu 66, dn 83.
Lisätietoja talkoista voi kysyä Taimentiimin puheenjohtajalta Juha Saloselta numerosta 050-594 9998.
Talkoisiin voi ilmoittautua osoitteeseen juha.salonen@skes.org tai suoraan puhelimitse Juha Saloselle.
Taimen lisääntynyt luontaisesti Helsingissä Longinojassa 08:59 - 1.10.2005
Pitkäjänteinen työ Vantaanjoen alimman sivupuron Helsingissä Malmin läpi virtaavan Longinojan ja siihen kotiutetun taimenen eteen on vihdoin tuottamassa hedelmää.
Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa vuosittaisen koekalastuksen merkeissä 22.9.05 sähkökalastettuamme useita koealoja kunnostamattomalta alajuoksulta Savelasta aina ylimmille kunnostetuille alueille Malmin Latokartanontielle oli saaliissa lukemattomien taimenen emokalojen ja muiden lajien lisäksi myös merkittävässä määrin viime syksyn luonnonkudusta syntyneitä taimenen
pienpoikasia.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun purosta tavataan luonnonkudusta syntyneita taimenen poikasia. Aiempina vuosina ollaan kyllä päästy seuraamaan parhaimmillaan jopa yli puolimetristen taimenten kutupuuhia, mutta mahdolliset ongelmat vedenlaadussa ja kylmät vähävetiset talvet ovat antaneet odotuttaa poikasia tähän kevääseen asti.
Erityisen positiivisena yllätyksenä voidaan mainita että nollikkaita saatiin jokaiselta kalastetulta koealalta mukaanlukien alajuoksun kunnostamaton virtapaikka Savelassa jossa pienirakeista luonnonsoraa on vain pieniä määriä.
Aikaisempien vuosien talkoissa puroon kutualustoiksi levitetyt soraikot ovat merkittävissä määrin mahdollistaneet nykyisen kaltaisen taimenen luontaisen lisääntymisen, ja erityisen runsaasti pienpoikasia saatiinkin viime syksyn talkookunnostuksissa kivetyltä aiemmin ilmeettömältä ja hidasvirtaiselta osuudelta. Taimenen poikastiheydet purossa varsinaisilla kutualueilla olivat
verraten korkeita.
Saatujen nollikkaiden koko vaihteli 4-13 cm:n välillä pääosan ollessa kuitenkin 8-10 cm:n tietämissä. Poikaset olivat myös silminnähden hyvin syöneitä, pituudelta ja painoltaan poikkeuksellisen kookkaita. Poikasten kasvu selittyy varmastikin osittain puron eteläisen sijainnin ja pidemmän kasvukauden ohella purossa esiintyvän purokatkan (Gammarus Pulex) runsaudella, joka on poikasille ensimmäisenä vuotena ihanteellista ravintoa.
Purosta saatiin myös viime vuoden tapaan lukuisia pääuoman alajuoksun koskiin Ruutin- ja Pitkäkoskeen 1-3 vuotiaina istutettuja rasvaeväleikattuja taimenia, joten Longinojalla on selkeästikin luontaista imua. Enemmistönä saaliissa olivat kuitenkin paikalliset emokalat joita saatiin jokaiselta koealalta,
vaikka monet näistä eivät olleet tyypillisiä emokalojen elinalueita.
Odotamme innolla tulevia syksyn sateita ja toivomme myös meressä sekä pääuomassa vaelluksella käyneiden taimenten pääsevän kutemaan kotipuroonsa.
Kiittäen kaikkia jo talkoissa olleita ja tuleviin talkoisiin osallistuvia sekä muilta osin asiaa tukeneita henkilöitä ja tahoja joilla on riittänyt uskoa paikoin epätoivoiseltakin tuntuvaan projektiin ja ennen kaikkea itse taimeneen.
Taimentiimi kunnosti poikasalueita Merikarvianjoella 16:50 - 17.8.2005
Merikarvianjoen Holmankoski on entistä viihtyisämpi paikka taimenenpoikasille. Siitä pitivät huolta Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran talkoolaiset elokuussa.
Tehometsätalous ja koskiperkaukset ovat tehneet selvää jälkeä monelle entiselle hienolle taimenapajalle. Viimeisten vuosikymmenten aikana monia jokia on kunnostettu takaisin jalokalojen elinkuntoon.
Kunnostukset voivat painottua joko elinolojen – siis lähinnä suojapaikkojen ja virtauksien parantamiseen tai sitten lisääntymisolojen – käytännössä kutusoraikkojen rakentamiseen.
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisoporukka Taimentiimi järjesti 6. elokuuta talkoot Merikarvianjoen Holmankoskella. Mukana projektissa olivat myös, Virtavesien hoitoyhdistys, Turun ammattikorkeakoulu ja Merikarvian kalakierros.
Holmankosken eteläpuoleisessa haarassa paiskoi hommia vajaat parikymmentä talkoolaista. Koskessa tiedettiin sähkökoekalastusten perusteella tapahtuneen jonkin verran taimenen luonnollista lisääntymistä, mutta poikastuotantoalueiden heikko vesitilanne alivirtaaman aikaan on rajoittanut huomattavasti lisääntymisen onnistumista.
Kunnostuksissa parannettiin virtausolosuhteita useilla eri poikastuotantoalueilla ja vesitettiin kokonaan uutta, kuivilla ollutta uomaa yhteensä lähes 200 m². Niiden lisäksi koskea kivettiin nopeammin virtaavilta osuuksilta. Talkookunnostuksia tullaan jatkamaan Merikarvialla myös tulevaisuudessa.
Taimentiimi suunnittelee kunnostuksia lähiaikoina mm. Ruodasojaan Pirkanmaalla ja Longinojaan Helsingissä. Talkoista innostuneet voivat ottaa yhteyttä puheenjohtaja Juha Saloseen 050-594 9998.
Teksti: Jussi Aaltonen
Älä nouse lintuluodolle! 07:10 - 21.6.2005
Lintuluodoilla on tällä hetkellä runsaasti pieniä poikasia. Lisäksi osalla luodoilla pesivistä lajeista on vielä haudonta kesken. BirdLife Suomi vetoaa kaikkiin vesilläliikkujiin, ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi.
Yksittäisen veneilijän tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai aivan sen vieressä voi aiheuttaa merkittävää
tuhoa, Birdlife Suomi korostaa. Häirinnästä lintuluodoilla kärsii mm. uhanalainen selkälokki.
Pesivät linnut on yleensä helppo huomata. Jos linnut hyökkäilevät kohti ihmistä tai lentelevät varoitellen luodon päällä, on se varma merkki lähellä olevasta pesästä tai poikasista. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on syytä poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkisikään.
"Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat helposti mm. varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.
Lisäksi säästä riippuen poikaset voivat myös kuolla kylmyyteen tai kuumuuteen ilman emojen suojaa. Saaristolintujen pesinnät ajoittuvat yleensä touko-heinäkuulle, osalla lajeista elokuun lopulle saakka.
Vierassatamat tai niiden puuttuessa isot metsäiset saaret ovat linnut huomioon ottavalle veneilijälle parhaita ankkuripaikkoja, koska lintuja pesii runsaimmin vähäpuustoisissa saarissa tai täysin avoimilla luodoilla.
BirdLife Suomi toivoo valveutuneilta kesäasukkailta ja vesilläliikkujilta aktiivisuutta myös ajattelemattomien
vesilläliikkujien valvonnassa. Jos havaitsee lintujen häirintää tapahtuvan, kannattaa puuttua asiaan muistuttamalla lintujen pesimärauhasta ja kehottaa häiritsijöitä siirtymään sellaiseen paikkaan, jossa oleskelusta ei ole linnuille haittaa.
Tietämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta johtuvan häirinnän lisäksi Suomessa todetaan vuosittain myös tahallista kolonioiden tuhoamista tai munien keräämistä. Tällaisesta toiminnasta voi joutua maksamaan
kymmenientuhansien eurojen vahingonkorvauksen.
Pesimäaikana myös rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko maassa. Pesimäaikana kaikkien lintujen häirintä tai tappaminen on kielletty.
STADIONKI TULOKSET 2005 09:34 - 7.6.2005
1.. Miikka Paajanen 16,100
2.. Markku Kortelainen 8,46
3.. Jaakko Raatikainen 8,40
4.. Kalle Nordström 8,1
5.. Reijo Malassu 7,7
6.. Aleksi Heikkinen 6,48
7.. Pekka Peltola 6,02
8.. Tomi Stranden 5,42
9.. Petri Haili 4,34
10.. Jari Kauppinen 4,22
11.. Jussi Immonen 4,02
12.. Markku Huikko 3,78
13.. Raimo Vallittu 3,44
14.. Raino Huttunen 3,24
15.. Pauliina Jussila 3,14
16.. Toivo Saari 2,62
17.. Henri Kaikkonen 2,36
18.. Tuomo Jokela 2,35
19.. Erik Enqvist 2,32
20.. Erkka Leikas 2,2
21.. Kari Ruotsalainen 1,26
22.. Toivo Kaasinen 1,0
23.. Ville Wilen 0,56
Nuoret alle 15 vuotta
1.. Joni Taavela 6,5
2.. Konsta Almanheimo 3,46
3.. Oskari Hämäläinen 1,05
4.. Janne Muukkonen 1,04
5.. Otto von Hellens 0,58
6.. Max von Hellens 0,5
7.. Joel Leppinen 0,24
8.. Aleksi Leppinen 0,22
9.. Jori Kaikku 0,14
10.. Mathias Karhu 0,1
11.. Jere Kaiku 0,08
12.. Isabel Karhu 0,05
13.. Marko Styrman 0,02
Kalamaraton 2005 tulokset 12:25 - 17.5.2005
1.. Pietarit 1 21 lajia
2.. Symbioosin kalakerho 18 lajia
3.. Taimentiimi 18 lajia
4.. Amatöörit 16 lajia
5.. Pietarit 2 16 lajia
6.. Turpa kii 16 lajia
7.. AC Delirium 14 lajia
8.. Kolmipiikki 14 lajia
9.. Team Fishermen 14 lajia
10.. Brändö Trolling 13 lajia
11.. Hakuninmaan Limbo 13 lajia
12.. Team Nokkis 13 lajia
13.. Pietarit 4 13 lajia
14.. Vallilan guru & humala 2 13 lajia
15.. Hyrpeli 1 13 lajia
16.. Kemball Fun 13 lajia
17.. Siloneula 13 lajia
18.. Soukan kalakeisarit 13 lajia
19.. Tekstivirta 12 lajia
20.. Tapsan 20 lajia 12 lajia
21.. Kasi-Team 12 lajia
22.. Helsingin kalamiespiiri 12 lajia
23.. AC Tremens 12 lajia
24.. Letkeä norssi. 12 lajia
25.. Team Teisti 12 lajia
26.. Team Lahana 12 lajia
27.. Taimentiimi 2 12 lajia
28.. Pietarit 6 12 lajia
29.. Rasputiini 12 lajia
30.. Saamamiehet 11 lajia
31.. Pietarit 3 11 lajia
32.. Tuhero FT 10 lajia
33.. Sipa 10 lajia
34.. Vallilan guru & humala 1 10 lajia
35.. Pietarit 7 10 lajia
36.. Kuhan keittäjät 9 lajia
37.. Madonkantajat 9 lajia
38.. Pietarit 5 9 lajia
39.. Kemball Pro 9 lajia
40.. Kuhan jotain 9 lajia
41.. Team Rocario 8 lajia
42.. Kalaurpot 8 lajia
43.. Team Törö 8 lajia
44.. Siimahännät 6 lajia
Kärjen tasatulokset ratkaistu aikasäännön perusteella
Kalamaraton lähtee tänä vuonna keskustasta 16:55 - 10.5.2005
Kalamaraton lähtee tänä vuonna uudesta paikasta. Kisan lähtölaukaus kajahtaa lauantaina 14. toukokuuta Hietalahden rannasta klo 12.00.
Hietalahdessa järjestetään samana lauantaina Helsingin Kalamarkkinat, ja näin Kalamaratonin osallistujat ovat mukana vauhdittamassa tätä tapahtumaa. Hietalahden altaan ympärillä on silloin käynnissä mm. lasten onkitapahtuma, jossa on tarjolla kirjolohia lasten ongittavaksi.
Kalamaratonin kilpailijoiden ongilla ei ole altaaseen kuitenkaan asiaa, vaan kirjolohi on kalastettava muualta - esimerkiksi Stadiongen vesiltä Mustikkamaalta kisan viimeisellä tunnilla.
Kalamarkkinoiden järjestäjät ovat luvanneet hoitaa Kalamaratonin joukkueille oman parkkipaikan Hietalahden läheltä, joten pysäköinnin suhteen ennen lähtöä ei tule ongelmaa. Kartta lähtöpaikasta ja parkkipaikasta löytyy täältä.
Joukkueiden on hyvä olla paikalla viimeistään tuntia ennen kisaan lähtöä. Kaikki joukkueet lähtevät yhtä aikaa Hietalahdesta. Joukkueet esitellään yleisölle puoli tuntia ennen kisan lähtöä.
Kisa päättyy entiseen tapaan Mustikkamaan Honkaluotoon sunnuntaina kello 12.00.
Siimat kireinä Kotka Openissa 16:37 - 10.5.2005
Salakala Kotka - Open 2005 koskikalastustapahtuma kisattiin menneenä viikonloppuna Kymijoella kauniissa Siikakosken maisemissa Munkkisaaren majan ympäristössä. Kalastuksen jännityksestä ja raikkaasta ulkoilmasta luonnon helmassa nautti kolmen päivän aikana reilut 350 kalastajaa.
Mukava ulkoilusää suosi kisaa jokaisena päivänä ja tapahtuma houkuttikin jonkin verran katsojia joenvarrelle. Varsinkin perjantaina, kuten muinakin päivinä kisan lähtölaukauksen jälkeinen rynnistys joenvarteen toi mieleen suurta urheilujuhlan tuntua.
Parhaimmille kalapaikoille syntyi suoranaista ruuhkaa, josta huolimatta lähes kaikille osallistujille tuntui saalista riittävän. Kunakin kilpailupäivänä suurimmat saaliit saatiin parin ensimmäisen tunnin aikana loppupäivän ollessa huomattavasti hiljaisempaa.
Tunnelma entisellään
Kilpailu on järjestetty jo usean vuoden ajan toisella nimellä. Nimen vaihtuminen ei muuttanut kilpailun luonnetta vaan kaikki järjestelyt, palkinnot ja tunnelma pysyivät entisellään. Tapahtuman tarkoituksena on kehittää Kymijoen alajuoksun kalastusmatkailua sekä lisätä alueen tunnettuutta. Ja mikä osanottajien ja kalastajien kannalta mukavinta, parantaa kohteen saalisvarmuutta alkukaudeksi ennen merilohen nousua jokeen.
Saalisvarmuuden parantamiseksi jokeen istutettiin kilpailun alla 2000 kg pyyntikokoista kirjolohta joiden seassa uiskenteli myös useamman kilon siimankatkojia. Kilpailuissa saatiin ylös kaiken kaikkiaan lähes 900 kiloa kalaa, joten jokeen jäi reilusti kalaa houkuttelemaan tavallisia kalastajia.
Kilpailu alkoi perjantaina firmasarjalla. Kiertopalkintona ollutta upeaa Matti Kurkelan .kalastusaiheista puureliefiä tavoitteli 57 kolmihenkistä joukkuetta ympäri Etelä-Suomea. Saaliin makuun pääsi 46 joukkuetta. Kirjolohta nousi päivän aikana hulppeat 517 kg. Kisaajilla oli mukana iloinen kisahenki ja sääkin suosi. Edellisvuoden voittajajoukkue Ajotaito sijoittui tällä kertaa viidenneksi.
Keittiösepät, firmasarjan ylivoimainen voittajajoukkue sai saalista 38,70 kg. Keittiöseppien joukkueessa kisasivat Mika Palm., Petri Pukarinen. ja Jussi Jyrkinen..
Lauantaina ja sunnuntaina kisattiin yksilösarjoissa
Lauantaina kisa jatkui perhosarjalla. Pääpalkintona ollutta perhovapaa tavoitteli 72 kisaajaa, joista 35 toi saaliinsa punnitukseen. Lauantaina kirjolohta punnittiin yhteensä 137, 76 kg. Kisan voitti Santeri Kinnunen. (10,94 kg), toiseksi sijoittui Tuomo Kilpi. (10,44kg) ja kolmanneksi Otto Kriktilä. (8, 76 kg).
Sunnuntain virvelisarjan pääpalkintona ollutta kaikuluotainta tavoitteli 113 kisaajaa, joista saalista sai 62. Päivän kokonaissaalis nousi 241, 98 kg:aan. Virvelisarjan ylivoimainen voittaja oli Tuomo Kilpi. tuloksella 17,24 kg. Toiseksi sijoittui Petri Ristola. (11,76kg) ja kolmanneksi Petteri Nenonen. (10,88kg).
Viisi parasta kummastakin sarjasta palkittiin laadukkain kalastusvälinein ja sarjan voittaja sai kiertopalkintona hienon kalastusaiheisen pokaalin.
Yksilösarjojen lisäksi kilpailtiin suurimmasta kokonaissaaliista, jonka voittamiseen tarvittiin tällä kertaa lähes 28 kilon saalis. Tähän saavutukseen ylsi Tuomo Kilpi . Edellisvuosien tapaan kokonaiskilpailun voitto jäi Kotkaan, joten voidaankin olettaa, että joen paikallistuntemuksella on osuutta lopputuloksiin. Yksilösarjojen parhaan kokonaissaaliin napannut kalastaja palkittiin arvokkaalla karttaplotterilla ja lisäksi voittaja sai kiertopalkintona upean Matti Kurkelan kalastusaiheisen puureliefin.
Kilpailun järjestelyistä vastasivat Kotkan Perhokalastajat Ry. Kisaa oli tukemassa sponsoreiden ja Kotkan kaupungin lisäksi Kalakotka –hanke, jota hallinnoi Kotkan – Haminan seudun Yrityspalvelu.
Tulokset:
Firmasarja 6.5.2005
1. Keittiösepät 38 700g
2. Vaasan&Vaasan 31 100g
3. Robinhood 1 31 060g
4. Erä –lehti 26 780g
5. Ajotaidon joukkue 26 600g
Perhosarja 7.5.2005
1. Santeri Kinnunen 10 940g
2. Tuomo Kilpi 10 440g
3. Otto Kriktilä 8 760g
4. Antti Frigård 8 120g
5. Jari Degerström 7 180g
Virvelisarja 8.5.2005
1. Tuomo Kilpi 17 240g
2. Petri Ristola 11 760g
3. Petteri Nenonen 10 880g
4. Jussi Jyrkinen 10 580g
5. Santeri Kinnunen 10 060g
Kokonaiskilpailu 7.-8.5.2005
1. Tuomo Kilpi 27 680g
2. Santeri Kinnunen 21 000g
3. Petteri Nenonen 16 820g
4. Iikka Väänänen 15 800g
5. Juha Anttila 14 500g
Seuraa Kalamaratonia suorana radiosta! 20:32 - 8.5.2005
Kalamaratonin etenemistä voi pääkaupunkiseudulla seurata tänä vuonna myös radioaalloilta. Metro FM seuraa kisaa molempina päivinä.
Metro FM raportoi Kalamaratonista lauantaina klo 15-19, jolloin studiossa on Juha Kakkuri - kalamiehiä itsekin. Kisastudio jatkaa sunnuntaina vielä 10-12, joten lopullinen tuloskin saadaan lähetykseen.
Metro FM pyörii nuo tunnit kalastuksen ja hyvän musiikin ympärillä. Studiosta otetaan suora yhteys kalassa oleviin joukkueisiin, jotka kertovat omia kalastuksen salojaan. Tietysti kisakeskus Honkaluodossa pitää kokonaistilanteen ajan tasalla.
Kanavan lähetystaajuuksina ovat 88,6 MHz (Länsi-Helsinki, Espoo) ja 89,4 MHz (Itä-Helsinki, Vantaa).
Kalamaratonista usein kysyttyä 20:05 - 2.5.2005
Voiko joukkueen perustaa jo kahdella osanottajalla?
Voi. Sääntöjen mukaan kisa käydään 2-3 osanottajan joukkueilla. Jos jäseniä on vain kaksi, silloin on mahdollista käyttää kolmea vapaa eli että esim. pohjaonki on pyynnissä.
Saako vain yksi joukkueen jäsen kisata?
Ei saa. Sääntöjen mukaan joukkueesta pitää vähintäänkin kahden olla yhtä aikaa kalassa. Tämä mahdollistaa kääntäen sen, että yksi joukkueen jäsen voi olla lepovuorossa.
Saako Kalamaratonissa kalastaa läänikohtaisen viehekortin myötä joka paikassa?
Ei saa. Sääntöjen mukaan kalastuskohteet on rajattu Helsingin kaupungin vesiin.
Jos saa haavilla kalan, hyväksytäänkö se mukaan kilpailuun?
Tietysti haavilla nostettu saalis hyväksytään mukaan, mutta ei haavilla pyydetty. Haavi ei siis saa olla pyyntiväline.
Saako Vanhankaupunginkoskella kalastaa?
Ei saa. Tämä siitä syystä, että koskella on kymmenen vavan rajoitus. Siksi Vanhankaupunginkoski on ainoa kisan ulkopuolelle rajattu kaupungin vesialue. Tasapuolisuus ei voi tässä toteutua.
Saako Vanhankaupungin suvannossa kalastaa?
Saa. Ja kaupungin sääntö on tänä vuonna muuttunut siten, että suvannossa saa myös onkia. Ylipäätään joukkueiden kannattaa tutusta Helsingin kaupungin kalastussääntöihin. Voimassa olevat
säännöt pätevät myös kilpailussa.
Kuuluuko nahkiainen kisakaloihin?
Nahkiainen on ympyräsuinen eikä varsinaisesti kala. Toiseksi se on rauhoitettu toukokuussa, joten se ei muutenkaan kuuluisi pyydettävien listalle. Joukkueiden kannattaa muistaa myös alamitat, jotka koskevat lohta, taimenta, kuhaa ja harjusta.
Saako kisan aloittaa mistä vain?
Ei saa. Sääntöjen mukaan kaikki lähtevät samasta paikasta, tänä vuonna Hietalahden rannasta. Jos joku joukkue ei ole paikalla, siitä merkitään tunnin aikasakko mahdollisen kymmenen lajin ilmoittamisen kohdalle.
Sallitaanko mäskääminen?
Sallitaan. Sitä olisi myös aika mahdotonta kieltää, koska kisa-alueena toimivat kaikki Helsingin kaupungin kalavedet. Edelleen, miksi kieltääkään, kun kisan tarkoituksena on tietysti saada mahdollisimman paljon eri kalalajeja.
Miten lajit tarkistetaan tänä vuonna?
Tänä vuonna sääntöihin on tullut muutos, jonka mukaan joukkueet tuovat pyytämänsä lajit tuomariston tarkistettavaksi Honkaluodon kisakeskukseen. Poikkeus tehdään niiden joukkueiden kanssa, jotka liikkuvat esim. polkupyörillä. Kisalähetti hakee kalat tässä erikoistapauksessa tuomariston nähtäväksi.
Mitä saaduille kaloille tehdään?
Jokainen joukkue voi pitää haluamansa saaliin. Jos kalat jätetään kisakeskukseen, ne viedään Korkeasaareen mm. saukkojen ruoaksi.
Mitä lupia Kalamaratonin joukkueet tarvitsevat?
Joukkueen jäsenillä pitää olla valtion kalastuksenhoitomaksu hoidettua, jos kisassa ei keskitytä pelkkään onkimiseen. Kalamaratonin kisapassi oikeuttaa kalastamiseen Helsingin kaupungin kaikilla vesialueilla lukuun ottamatta Vanhankaupunginkoskea. Tämän lisäksi kalastuskielto on voimassa lauantaina 14.5. Hietalahden altaalla klo 12-16 sekä sunnuntaina 15.5. ennen Stadionkea 10-11 kisan ydinalueella.
Kuinka kauaksi joukkueen jäsenet voivat hajota toisistaan?
Kilpailussa on ns. sadan metrin sääntö voimassa. Tätä tulkitaan niin, että joukkueen jäsenet voivat olla sadan metrin säteellä toisistaan. Ei siis sata metriä toisistaan, joka muuttaisi tulkinnan 200 metriin.
Onko rokastaminen sallittua?
Ei ole.
Jos saa saaliiksi tukon vaikkapa rakkolevää ja siinä on siloneula, hyväksytäänkö se kisaan?
Hyväksytään. Rakkolevän pyytäminen ei kuitenkaan ole kisan tarkoitus.
Kalamaratonin lähtöpaikka siirtyy keskustaan 22:05 - 27.4.2005
Kalamaraton lähtee tänä vuonna uudesta paikasta. Kisan lähtölaukaus kajahtaa lauantaina 14. toukokuuta Hietalahden rannasta klo 12.00.
Hietalahdessa järjestetään samana lauantaina Helsingin Kalamarkkinat, ja näin Kalamaratonin osallistujat ovat mukana vauhdittamassa tätä tapahtumaa. Hietalahden altaan ympärillä on silloin käynnissä mm. lasten onkitapahtuma, jossa on tarjolla kirjolohia lasten ongittavaksi.
Kalamaratonin kilpailijoiden ongilla ei ole altaaseen kuitenkaan asiaa, vaan kirjolohi on kalastettava muualta - esimerkiksi Stadiongen vesiltä Mustikkamaalta kisan viimeisellä tunnilla.
Kalamarkkinoiden järjestäjät ovat luvanneet hoitaa Kalamaratonin joukkueille oman parkkipaikan Hietalahden läheltä, joten pysäköinnin suhteen ennen lähtöä ei tule ongelmaa. Asiasta tiedotetaan mm. näillä sivuilla ennen kisaa. Joukkueiden on hyvä olla paikalla viimeistään tuntia ennen kisaan lähtöä. Kaikki joukkueet lähtevät yhtä aikaa Hietalahdesta.
Kisa päättyy entiseen tapaan Mustikkamaan Honkaluotoon sunnuntaina kello 12.00.
Lisätietoja tapahtumista osoitteista www.skes.fi/kalamaraton.php sekä www.mmp.fi/helsinginkalamarkkinat
Onginnan EM muuttuikin MM-kisaksi 21:36 - 27.4.2005
Lappeenrannassa oli tarkoitus jakaa onginnan EM-mitalit heinäkuussa, mutta nyt siellä jaetaankin MM-mitalit.
Aiemmista suunnitelmista poiketen kilpaonginnan 52. maailmanmestaruuskilpailu järjestetään Lappeenrannassa 9.-10. heinäkuuta. Tapahtuman järjestäjäksi lupautunut Moskova ilmoitti äskettäin, ettei se pystykään pitämään kilpailua ja haastetta tarjottiin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle. Näin ollen Lappeenrantaan samaksi viikonlopuksi kaavailtu kilpaonginnan EM-kisa perutaan ja järjestetään myöhemmin muualla Euroopassa.
MM-mitaleista kamppailemaan odotetaan viisihenkisiä joukkueita jopa 40 maasta. Kaukaisimmat kilpailijat tulevat näillä näkymin Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Myös Kiina ja Japani ovat olleet kiinnostuneita MM-tason kilpailusta.
Suomalaisilla onkijoilla on jo ennestään kokemusta kilpaonginnan MM-kilpailun järjestämisestä: lajin maailmanmestaruudet ratkaistiin Lappeenrannassa kymmenen vuotta sitten. Yllättäen muuttunut tilanne vaatii
kuitenkin paljon sekä kilpailun järjestäjiltä että puitteilta. Esimerkiksi rantaviivaa kilpailijoille tarvitaan vähintään pari kilometriä ja henkilökohtaisia valvojiakin parisensataa. Myös Lappeenrannan majoituspalvelut ovat tiukoilla, kun kilpailijoiden mukana kaupunkiin saapuvat kapteenit, huoltajat, katsojat ja alan toimittajat.
Kilpaonginta poikkeaa melkoisesti perinteisestä, suomalaisten suosimasta kesäonginnasta. Kilpaonginnassa kalojen houkutteluaineet, kalastusvälineet ja -tekniikka ovat pitkälle kehitettyjä, eikä mitään jätetä kalaonnen
varaan. Suuri osa osallistujista on täysipäiväisiä kilpaonginnan ammattilaisia, joiden taidokasta, harkittua työskentelyä on mielenkiintoista seurata.
Muista lintujen pesimärauha! 20:14 - 22.4.2005
Jäät ovat pääosin sulaneet Etelä-Suomesta ja rannoille on alkanut ilmestyä kalastajia. Viime vuosina suureen suosioon noussut keväinen siianonginta rannoilta ja muutenkin lisääntynyt vapaa-ajankalastus sekä vesillä liikkuminen voivat häiritä lintujen pesintää, muistuttaa Kalatalouden keskusliitto.
Kaupungistumisen ja lääninkohtaisen vieheluvan myötä saaristoon ja rannoille on tullut uusi kalastajasukupolvi, joka ei välttämättä tunne saaristolaisten ja järvien ranta-asukkaitten kirjoittamattomia sääntöjä. Yksi näistä säännöistä on lintujen pesimärauhan kunnioittaminen. Kalatalouden Keskusliitto haluaakin muistuttaa kaikkia vesilläliikkujia, että lintujen pesimäluodoille tai -saarille ei pidä nousta lintujen pesimäaikana.
Hyvinkin lyhytaikainen oleskelu lintuluodolla voi aiheuttaa huomattavaa tuhoa pesimälinnustolle. Emolintujen paetessa ihmistä jäävät munat ja poikaset ilman suojaa ja ne voivat kylmettyä tai joutua petojen saaliiksi.
Lintujen pesimisen saarella tai luodolla huomaa yleensä helposti. Tiirat ja lokit varoittelevat ja lentelevät pesien ympäristössä. Kaikki linnut eivät kuitenkaan ilmoita läsnäolosta yhtä äänekkäästi ja näkyvästi, vaan voivat livahtaa tiehensä hyvinkin huomaamattomasti. Kalastajan onkin parasta jättää nousematta maihin, mikäli epäilee lintujen siellä pesivän. Kaikki Suomen linnut sekä niiden pesät ja munat ovat rauhoitettuja pesimäaikana.
Vastuuntuntoinen kalastaja kerää pois myös kaikki mukanaan tuomansa roskat. Monet ihmisten luontoon jättämät, mutta sinne kuulumattomat esineet, kuten kalastuksessa käytetyt siimat ja koukut ovat surmanloukkuja linnuille ja muille eläimille. Minkä tuot - sen myös viet, on hyvä sääntö. Muutoinkin kannattaa välttää jälkien jättämistä luontoon. Muista myös, että avotulen teko ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan vaatii maanomistajan luvan.
Liikkuminen suojelualueilla
- Linnustonsuojelualueille on maihinnousu kielletty lintujen pesimäaikaan ja aika ilmoitetaan usein näkyvästi kylteillä. Jotkin suojelualueista ovat laajoja ja niihin kuuluu pesimäluotojen lisäksi niitä ympäröivä vesialue. Alueen koko selviää merikartasta.
- Luonnonsuojelualueilla liikkuminen ja maihinnousu on usein kokonaan kiellettyä.
Kotkan koskilla kisataan toukokuussa 07:18 - 6.4.2005
Kotkassa järjestetään lämminhenkinen koskikalastustapahtuma, jossa voi nauttia kalastuksen jännityksestä ja raikkaasta ulkoilmasta luonnon helmassa Kymijoen Siikakoskella. Salakala Kotka - open 2005 kisataan 6.-8. toukokuuta.
Salakala Kotka - open on tuttu jo aiemmilta vuosilta, mutta sponsorin myötä kilpailun nimi on vaihtunut. Nimen vaihtuminen ei ole kuitenkaan muuttanut kilpailun luonnetta vaan kaikki järjestelyt, palkinnot ja tunnelma pysyvät entisellään.
Yhä edelleen tapahtuman tarkoituksena on kehittää Kymijoen alajuoksun kalastusmatkailua sekä lisätä alueen tunnettuutta. Ja mikä osanottajien ja kalastajien kannalta mukavinta, parantaa kohteen saalisvarmuutta alkukaudeksi ennen merilohen nousua jokeen.
Todennäköisesti lähes kaikki osallistujat saavat tässä kilpailussa saalista. Saalisvarmuuden parantamiseksi jokeen istutetaan kilpailun alla 2000 kiloa pyyntikokoisia kirjolohia, joiden seassa ui myös useamman kilon siimankatkojia. Vuoden 2004 kilpailuissa saatiin ylös yli tuhat kiloa kalaa. Kokonaiskilpailun voittajan saalis oli lähes 20 kiloa.
Perjantaina kisataan yrityssarja (1-3 hlöä) ja kolme parasta palkitaan. Viikonlopun yksilösarjoissa kilpaillaan sekä perhokalastuksessa ja virvelikalastuksessa.
Viisi parasta kummastakin sarjasta palkitaan laadukkain kalastusvälinein ja sarjan voittaja saa kiertopalkintona hienon kalastusaiheisen pokaalin.
Salakala Kotka - open 2005
Suuri Koskikalastustapahtuma Kymijoen alajuoksulla Kotkassa 6-8.5.2005.
Pe 6.5.2005 Yrityssarja klo 12 -16 (joukkue 100 ? / 3 hlö)
La 7.5.2005 Perhosarja klo 11-16 (15 ? / hlö)
Su 8.5.2005 Virvelisarja klo 11-16 (15 ? / hlö)
Maksa osallistumismaksusi viimeistään 2.5.2005 mennessä pankkitilille 517202-276955. Laskun saajaksi Kotkan perhokalastajat ry ja laskun viestiosaan osallistujan nimi ja sarja/sarjat.
Kilpailukortin saa maksutositetta vastaan Munkkisaaren Majan läheisyydessä olevasta kilpailukansliasta perjantaista 6.8. klo 9.00 lähtien. Paikanpäällä voi myös jälki-ilmoittautua, jolloin osallistumismaksu on yksilösarjoissa 20 ? ja yrityssarjassa 150 ?.
LISÄTIEDOT: Kari Taimisto 0400-190195
Taimenen suojelu myötätuulessa Keski-Suomessa 16:12 - 30.3.2005
Keski-Suomessa kalavesien omistajat, kalastajat ja matkailuyrittäjät haluavat elvyttää luonnonvaraisia järvitaimenkantoja ja hyödyntää niitä kalastusmatkailussa.
Taimenen suojelusta puhuttiin hiljattain Laukaassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Järvitaimen-seminaarissa, jossa esiteltiin yleisölle Keski-Suomen järvitaimenhankkeen tuoreita tutkimustuloksia ja kehittämisajatuksia.
Koskikalastajien mielipiteitä taimenkantojen hoidosta kartoitettiin laajalla kyselyllä. Enemmistö vastaajista kaikilla koskilla oli sitä mieltä, että luonnontaimenet tulisi aina vapauttaa.
Vielä yksimielisempiä oltiin istukkaiden eväleikkauksesta, jonka avulla istukkaat tunnistetaan luonnon taimenista. Eväleikkausta puolsi lähes 90 prosenttia vastanneista. Tämä yksimielisyys antaa hyvän pohjan taimenen kestävään hyödyntämiseen. Istukkaiden rasvaevien leikkaus ja ehjäeväisten taimenten rauhoittaminen ovatkin koskien kalastussäännöissä tärkeimmät taimenkantoja vahvistavat toimenpiteet.
Kaikki Keski-Suomen järvitaimenistukkaat eväleikataan kuluvana vuonna. Koskikalastajien mielestä saalista pitää voida ottaa koskilta jatkossakin, sillä pelkkää pyydä ja päästä -kalastusta kannatti alle kolmannes koskilla kalastaneista.
Alamitan (40 cm) täyttävistä ehjäeväisistä luonnontaimenista tai pienpoikasistukkaista kolme neljännestä vapautettiin. Perhokalastajat vapauttivat mitan täyttäneistä taimenista runsaat puolet, kun taas uistimella kalastaneilla vapautusprosentti oli 30. "Luonnontaimenten" pyynnissä perho osoittautui selvästi uistinta tehokkaammaksi.
Saalista yhä enemmän vapavälinein
Konnevedellä vapavälineillä saatu osuus järven taimensaaliista on kasvanut viidessätoista vuodessa 10 prosentista lähes 30 prosenttiin. Solmuväliltään 31-54 millimetrin verkoilla ei enää juurikaan kalasteta. Sen seurauksena myös taimenen saaliskoko on kasvanut.
Valtaosa kalastajista niin Konnevedellä kuin Keiteleelläkin kannattaa solmuvälirajoituksia ja taimenen alamitan nostamista vähintään 50 senttimetriin. Myös järvikalastajat suhtautuvat luonnontaimenten vapauttamiseen myönteisesti, ja istukkaiden merkitsemistä eväleikkauksin pidetään tärkeänä. Useat kalastusalueet ovat jo nostaneet taimenen alamittaa ja kehittäneet verkkokalastuksen säätelyä.
Lähitulevaisuudessa kaikki vapakalastusmuodot näyttäisivät lisäävän suosiotaan kuten myös kuhan verkkokalastus. Talvisen verkkokalastuksen kalastajat sitävastoin arviovat vähenevän.
Sukukypsistä taimenista puute
Noin 30 koskikohteen saalistietojen perusteella sukukypsien emotaimenten puute on ilmeinen Keski-Suomen koskissa. Tämä ilmenee myös taimenen alhaisina poikastiheyksinä valtaosalla maakunnan koskia.
Koskien kokonaissaaliista 60 senttimetriä ylittävien taimenten osuus oli vajaa prosentti alamitan täyttävistä taimenista. Vastaava osuus esimerkiksi Konneveden taimensaaliissa oli vuonna 2004 runsaat kymmenen prosenttia. Tämä vahvistaa aiempaa käsitystä, että järviin istutetut taimenet eivät löydä tietä kutukoskiin.
Kuvat: Juha Karimäki & Juha Salonen
Vaelluskalojen pyyntiin vaaditaan rajoituksia 19:29 - 17.3.2005
Itämeren vaelluskalojen luonnonkannat ovat uhattuina, ja meritaimenta uhkaa
jopa sukupuutto ilman kalastuksen sääntelyä, todettiin Vaasassa WWF Suomen
järjestämässä seminaarissa.
Kalastusrajoitukset edistävät pitkällä tähtäimellä myös kalastajien
toimeentuloa, kun kalakannat saadaan kestäviksi. Lohikantojen heikkeneminen
saatiin pitkälti pysäytettyä rannikkokalastuksen sääntelyllä, mutta nykyinen
hallitus aikoo edelleen lieventää lohen kalastusrajoituksia. Tämä voi johtaa
villien kantojen uuteen romahtamiseen.
Vaelluskalojen, kuten lohen (Salmo salar), meritaimenen (Salmo trutta) ja
vaellussiian (Coregonus lavaretus) uhkia ja suojelua käsiteltiin WWF Suomen
järjestämässä seminaarissa.
Sääntelyn merkityksestä on esimerkkinä luonnonlohikannan elpyminen:
lohikantojen pitkään jatkunut heikkeneminen saatiin pysäytettyä pitkälti
vuonna 1996 alkaneen rannikkokalastuksen sääntelyn ansiosta. Villien
lohikantojen elpyminen johti siihen, että nykyinen kanta koostuu
50-70-prosenttisesti villeistä kaloista. Ammattikalastus on siis hyötynyt
sääntelystä. Erityisesti avomerellä se ei ole juurikaan kielteisesti
vaikuttanut kalastuksen määrään.
Nykyinen hallitus lievensi viime vuonna lohen kevätkalastuksen rajoituksia
ja aikoo edelleen lieventää niitä. Tämä voi johtaa villien kantojen uuteen
romahtamiseen ja tulevien saaliiden pienenemiseen.
Lohikanta on vahvistunut, koska kannankehityksen kannalta merkitykselliset
seikat, kuten M74-taudin heikentyminen, muutamat vahvat kutuvuosiluokat ja
onnistunut lohien vaellus pohjoisiin jokiin ovat onnekkaasti vaikuttaneet
kannan kehitykseen. Luonnonlohen kannalta tilanne saattaa kuitenkin nopeasti
heikentyä, mikäli yksikin näistä tekijöistä alkaa vaikuttaa lohikantaan
negatiivisesti.
"Lohen rannikkokalastuksen nousurauhoituksen purkuun sisältyy niin paljon
riskejä ja selvittämättömiä kysymyksiä, ettei järjestelmään voida kajota
vaarantamatta samalla ennestäänkin uhanalaista Suomen Itämeren lohikantaa.
Kalastusrajoitukset on palautettava alkuperäiseen kestoonsa", vaatii WWF:n
meriasiantuntija Anita Mäkinen.
Sukupuutto taimenen uhkana
Meritaimenen luonnonkantoja uhkaa Suomessa jopa sukupuutto. Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut, että kantojen pelastaminen
edellyttäisi huomattavan voimakkaita kalastuksen sääntelytoimenpiteitä.
Koska meritaimen, toisin kuin lohi, viettää koko elämänsä lähellä rannikkoa,
rannikon ja erityisesti jokisuiden verkkokalastus pienentää kantoja erittäin
nopeasti. Meritaimenen kalastusta ei myöskään juurikaan säännellä.
"Suomenlahdella alamitan ja verkon silmäkokojen nostot ovat askel oikeaan
suuntaan, mutta ne eivät riitä. Kantojen pieneneminen uhkaa jo nyt
meritaimenkannan geneettistä monimuotoisuutta. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä
heti. Tanskasta on kokemusta siitä, että kudulle nousevien meritaimenten
kalastuksen rajoittaminen jokisuulla kasvatti joen meritaimenkannan kokoa
moninkertaiseksi aiempaan verrattuna", sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari
Luukkonen.
Paitsi että ammattikalastus hyötyy kalastusrajoituksista pitkällä
aikavälillä, hyötyä koituu myös virkistyskalastukselle, WWF korostaa. Kun
vaelluskalat pääsevät nousemaan kutujokiinsa, alueiden
virkistyskalastusmahdollisuudet ja sen kautta myönteiset
kerrannaisvaikutukset mm. koko alueen matkailulle paranevat. Tästä on
esimerkkejä mm. Tanskasta.
WWF:n seminaarissa Itämeren uhanalaiset vaelluskalat kuultiin ammatti- ja
virkistyskalastajien, luonnonsuojelijoiden, tutkijoiden ja
päätöksentekijöiden puheenvuoroja.
Seminaarin puheiden tiivistelmät löytyvät osoitteesta
http://www.wwf.fi/tiedotus/seminaarit/seminaarimateriaalit/vaelluskalaseminaari.html.
Uusia lajeja SE-kalojen listalle 10:47 - 9.3.2005
Vuonna 2004 nousi Suomen vesistä komea kalansaalis. Kaikkiaan 16 kalalajin ennätyslukemat paranivat edellisestä vuodesta.
SE-listalle pääsi nyt kaksi uutta lajia, nokkakala (0,86 kg) ja törö (15,3 cm), joista ei 2000-luvulla tätä ennen ollut saatu ennätyskokoisia ja -kelpoisia yksilöitä.
Niiden lisäksi uusia Suomen ennätyksiä ovat: ahven 2,34 kg; ankerias 3,874kg; karppi 21,44 kg; kuha 13,69 kg; miekkasärki 0,702 kg; muikku 0,550 kg; puronieriä 2,17 kg; säyne 3,012 kg; turpa 3,25 kg ja täpläsilli 0,574 kg sekä kirjoeväsimppu 12,8 cm; kivisimppu 11,0 cm; nahkiainen 44,0 cm ja siloneula 27,7 cm.
Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 51 kalalajia, 1 nahkiaislaji ja 4 rapulajia, jos meri- ja järvilohi sekä meri- ja järvitaimen lasketaan eri lajeiksi. Joukossa on yksi maailmanennätys, Kuusamon Rytilammesta heinäkuussa 2002 ongittu 11,0-senttinen kymmenpiikki.
Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa'alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty.
Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Ellei kalaa voi punnita, mitata ja valokuvata tarkasti ja luotettavasti tuoreeltaan, se on syytä pakastaa kokonaisena ilmatiiviissä pakkauksessa, jotta se voidaan myöhemmin tarkastaa.
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy myös internetistä.
Rekisteriin otettaville kaloille dokumentointivaatimukset ovat samat kuin SE-listallekin, mutta siihen kelpuutetaan myös muilla kuin kaupan vaa'alla punnittuja vonkaleita. Niinpä ne voivat olla isompiakin kuin SE-kalat. Rekisterissä on myös kolme sellaista lajia (isosimppu, makrilli ja venäjänsampi), joita ei ole SE-listalla.
Tunnistus usein hankalaa
Ennätyskalalautakunta on toiminut nyt viisi vuotta. Tänä aikana suomalaisten halu ja taito tallentaa suurten saaliiden tiedot on kohentunut ilahduttavasti. Silti osa ennätyskalaehdokkaista joudutaan nykyäänkin hylkäämään kokonaan. Huolimattoman dokumentoinnin ohella yleisin syy on väärä lajinmääritys.
Erityisen pulmallisia näyttävät olevan särkikalat, joista varsinkin isoja säyneitä luullaan milloin särjeksi, milloin sorvaksi.
Toinen hankala tunnistettava on lohi, joka syksyn kutupukuunsa saa monia taimenelle ominaisia tuntomerkkejä: lovettoman pyrstön ja tummat, täplikkäät kyljet. Asiantuntijakaan ei aina pysty varmasti erottamaan näitä lajeja toisistaan pelkän kuvan perusteella. SE-kokoisista särkikaloista sekä taimenista ja lohista tulisikin aina pakastaa vähintään pää, mieluimmin koko kala, lajinmäärityksen varmistamista varten.
Tietoja ennätyskaloista sekä ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteesta www.kalamieslehti.fi/ennatyskala .
Tornionjoen rauhoituksiin toivotaan muutoksia 10:43 - 9.3.2005
Tornion-Muonionjoen kalastajat haluaisivat muuttaa lohen ja taimenen viikkorauhoitusaikaa niin, että rauhoitus Väylällä alkaisi sunnuntai-iltana klo 24 ja päättyisi tiistai-iltana klo 24.
Väylän kalastussääntöä ollaan parhaillaan uudistamassa ja esitys on lausuntokierroksella.
Nykyisen käytännön mukaan rauhoitus alkaa Tornionjoella maanantaina klo 19 ja päättyy keskiviikkona klo 19. Kalastajien esitys siis ei puuttuisi rauhoituksen ajalliseen kestoon.
- Matkailuyrittäjät ovat jo vuosia halunneet muutosta viikkorauhoituksen aikaan, kertoo Tornion-Muonionjoen Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueen puheenjohtaja Ilkka Paasonen Lapin Kansassa.
- Kun rauhoitus alkaa maanantai-iltana klo 19, sen päivän matkailijat jättävät yleensä kokonaan käyttämättä. Rauhoitusajassa tulee näin hukkapäiviä. Rauhoitus on keskiviikkoiltaan asti ja monet tulevat matkailuyrityksiin vasta silloin, Paasonen perustelee.
Samoin paikalliset kalastajat esittävät, että lohen ja taimenen pyynti päättyisi vasta elokuun lopussa.
Uusi kalastussääntö vaatii Suomen ja Ruotsin hyväksymisen ja tulee voimaan aikaisintaan 2006 alussa.
Tornion-Muonionjoen Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alue on Torniosta Kilpisjärvelle. Yhteislupa käsittää yli 10 000 hehtaarin alueen.
Tohtori Arajärvi Kalamaratonin suojelijaksi 18:41 - 17.2.2005
Tasavallan presidentin puoliso, tohtori Pentti Arajärvi on lupautunut ensi toukokuussa pidettävän Kalamaraton -kilpailun suojelijaksi.
Valtakunnallinen Kalamaraton kisataan Helsingissä 14.-15. toukokuuta nyt viidennen kerran.
Kalamaratonissa voiton vie joukkue, joka on kalastanut vuorokauden aikana eniten eri kalalajeja saaliikseen. Kilpailu käydään Helsingin vesialueilla, niin merellä, joilla kuin järvillä.
Kisa käydään kolmejäsenisin joukkuein. Sallitut kalastusmuodot ovat virveli, onki, perho ja pilkki. Viime vuoden voittajajoukkue Pietarit 1 kalasti ennätykselliset 19 lajia saaliikseen.
Tänä vuonna kilpailua seuraa ajan tasalla myös paikallisradio Metro, joka lähettää kisaraportteja, haastattelee kilpailijoita ja viihtyy muutenkin kalastuksellisessa ympäristössä maratonvuorokauden.
- Olemme ylpeitä saadessamme kilpailullemme näin korkean suojelijan. Tämä on kunnianosoitus jalolle harrastukselle ja sen vaativimmalle kisalle, puheenjohtaja Jukka Halonen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseurasta luonnehtii.
Kalamaraton kilpaillaan 14.-15. toukokuuta. Sen sisarkilpailuna käydään perinteinen Stadionki Mustikkamaalla 15.5. sunnuntaina, jolloin ongitaan kirjolohia tosissaan.
Kalastustapahtumat järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhdessä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Lisätietoja löydät näiltä sivuilta.
Nuorisovoittajalle Jannen maila! 07:14 - 16.2.2005
Hyvää kannattaa odottaa! Stadiongen 2004 juniorisarjan (alle 15-vuotiaat) voittaja Marko Vianto sai vihdoin luvatun leijonapuolustaja Janne Niinimaan mailan palkintokokoelmiinsa helmikuussa.
Marko voitti Stadiongen juniorisarjan Helsingissä viime toukokuussa komealla tuloksella 4140 g. Sillä hän pokkasi komean pokaalin ja uistinpalkinnot, mutta yksi jäi puuttumaan. Leijonien tähtipuolustaja Janne Niinimaa oli luvannut mailansa junnuvoittajalle, mutta Janne ei loukkaantumisen takia päässyt paikalle sitä voittajalle ojentamaan.
Niinpä asia siirtyi tuonnemmaksi. Janne kuitenkin piti lupauksensa ja toimitti mailansa nimikirjoituksin järjestävälle seuralle SKES:lle. Nuorisojaoston Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen kävi luovuttamassa mailan oikealle omistajalleen Marko Viannolle. Marko lupaili, että osallistuu 2005 myös Kalamaratoniin, joka käydään Stadiongen sisarkisana.
Miljoonapilkki lähestyy 19:16 - 9.2.2005
Maailman suurin kalastustapahtuma Miljoonapilkki lähestyy! Enemmän tai vähemmän tosissaan olevat onnenonkijat ryntäävät Töysän Ponnenjärvelle 26. helmikuuta.
Miljoonapilkki kilpaillaan Töysässä jo seitsemännen kerran. Kilpailuaika on 12-16 eli kansanjoukoilla on neljä tuntia aikaa nyhtää jään päälle Mr. Miljoona, viiden kilon painoinen päävoittokala. Tällä kirjolohella tienaa miljoona euroa puhtaana käteen, jos sen onnistuu saamaan siimansa päähän.
Tarkalleen ottaen kalan siiman päähän saaminen ei tietenkään riitä, vaan mahtikala on saatava vielä jään päälle. Siksi sitä ei kannata ihan pienen kairan ja ihan ohuen siiman kanssa tavoitella, jos tosissaan pääpottia tavoittelee.
Ponnenjärvessä riittää kyllä palkintokaloja muillekin. Jääkannen alla ui 50 kirjolohta, jotka kantavat selässään 20 000 euron ostokorttiin oikeuttavaa merkkiä - nämä ovat kooltaan 1,5-3 kilon painoisia. Lisäksi sekaan mahtuu 500 kappaletta 2000 euron kaloja ja 5000 kappaletta 200 euron kaloja.
Tietysti keskinäiset sijoituksetkin ratkaisevat. Sekä miesten että naisten sarjojen pääpalkintona on Nissan Micra, kakkospalkintona Buster M - vene ja kolmospalkintona Philips-kodintekniikkaa.
Kaloja voi saalistaa siis pilkeillä. Vain yksi pilkki ja koukku per kilpailija on sallittu. Syöteissä ei ole rajoituksia, mutta mäskääminen eli syöttäminen on kielletty. Jäällä on taatusti tungosta, mutta suositusetäisyys lähimpään kilpailijaan on kolme metriä.
Miljoonapilkki on jaksanut rikkoa osanottoennätyksiä ja nyt jännätäänkin, meneekö nykyinen 26 462 osallistujan rekordi rikki. Väkeä jäällä varmasti riittää, mutta etukäteen ei sentään kannata olla voittokalasta varma. Yleensä noin joka sadas tuo kisan jälkeen punnitukseen kelpaavaa kalaa.
Pääpalkintoa ei tähän asti ole onnistuttu kisan aikana saamaan. Myös toiseksi suurimmat palkintolahjakortit ovat enimmäkseen jääneet jakamatta. Mutta kenties jo tänä vuonna...
Miljoonapilkin osallistumismaksu on 20 euroa. Paikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Yli 20 000 kilpailijan saapuminen Töysään ruuhkauttaa taatusti liikenteen, vaikka sitä kuinka sujuvasti ohjattaisiin.
Rapalasta vuoden kalamies, Paataja vuoden kalastusoppaaksi 09:00 - 2.2.2005
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry on valinnut Vuoden kalamieheksi 2005 teollisuusneuvos Ensio Rapalan. Vuoden kalastusoppaan titteli meni Ari Paatajalle.
Valintaperusteissaan arvovaltainen raati totesi, että Ensio Rapala kehitti veljiensä kanssa isänsä ainutlaatuisesta tuoteideasta kokonaisen teollisuuden alan ja nosti Rapalan uistimet maailmanlaajuisesti tunnetuksi viehemerkiksi.
Ensio Rapala vuoli ensimmäiset vaappunsa 15-vuotiaana ja osallistui matkan varrella merkittävästi myös itse Rapalan vieheiden kehitystyöhön. Rapala, jonka toimitusjohtajana sekä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Ensio Rapala teki pitkän päivätyön, on työllistänyt tuhansia ihmisiä Päijät-Hämeen alueella.
Eläkepäivillään viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Ensio Rapala on osallistunut aktiivisesti Asikkalan Päijänne-talossa sijaitsevan Suomen vapaa-ajan kalastusmuseon kehittämiseen ja toimintaan. Ensio Rapala tunnetaan intohimoisena kalamiehenä, joka on vienyt kalastusharrastusta omalta osaltaan eteenpäin Suomessa.
Paataja on pioneereja
Vuoden 2005 kalastusoppaan arvonimi myönnettiin kirkkonummelaiselle Ari Paatajalle. Hän kuuluu suomalaisten kalastusoppaiden ehdottomiin pioneereihin ja jaloon aateliin. Paataja toimii koko Suomenlahden alueella. Hän tuntee niin haukien, ahventen, kuhien kuin taimenten kotipaikat ja niiden pyydystystaidot. Hän oli ensimmäisiä, joka oivalsi lämpötilojen vaihtelun merkityksen mereltä pyydettävän taimenen tavoittamisessa. Paataja on myös mestariluokan onkija.
Paataja on aktiivisesti pitänyt virkistyskalastajien puolta kalastushallinnossa. Hän on tehnyt lisäksi runsaasti lehtijuttuja ja kalastusvideoita tämän hienon harrastuksen salojen avaamiseksi muille kalastajille, raati perustelee.
Vuoden 2005 valintaraatiin osallistuivat puheenjohtaja Jukka Halonen (SKES), kalastustoimittaja Jari Tuiskunen (ERÄ), toiminnanjohtaja Markku Myllylä (Kalatalouden Keskusliitto), projektipäällikkö Pekka Turunen (Villi Pohjola), liikkeenharjoittaja Tapio Nylund (Turun Pyyntiväline), markkinointipäällikkö Kimmo Korpua (Kuusamon Uistin), myyntijohtaja Aku Valta (Rapala), kalastusopas Juha Happonen, iktyonomi Henrik Kettunen, luontotoimittaja Ismo Tuormaa, juontaja Janne Porkka, aluepäällikkö Risto Jäntti (Villi Pohjola) sekä varapuheenjohtaja Ilpo Eerola (SKES).
SKES jakoi vuoden arvonimet nyt kuudetta kertaa. Aiemmat valinnat vuoden kalamieheksi ovat olleet iktyonomi Henrik Kettunen, professori Erkki Pulliainen, , kalastustoimittaja Jari Tuiskunen, toimitusjohtaja Paavo Korpua ja toiminnanjohtaja Veli Autti.
Vuoden kalastusoppaan titteli on jaettu aiemmin Juha Happoselle (Vilppula), Heikki Mujuselle (Kesälahti), Jorma Järviselle (Lempäälä), Tapani Loisalle (Turku) ja Jorma Ojanperälle (Pello).
Vuoden kalastusmatkailutuote 2005 valittu 08:44 - 20.1.2005
Kalatalouden Keskusliiton (KKL) järjestämä Vuoden kalastusmatkailutuote 2005 -kilpailu ratkesi tänä vuonna voiton jakamiseen. Kainuun Ekokoskikierros sekä Kalastus- ja kokkauskoulu Taipalsaarella tulivat ykkösiksi.
Kilpailuun ilmoitettiin 25 kalastusmatkailutuotetta eri puolilta Suomea. Kilpailutuotteiden tason todettiin ilahduttavasti yhä nousseen ja siten tuomariston työn vaikeutuneen. Lopulta päädyttiin palkitsemaan kaksi toisistaan suuresti poikkeaa tuotetta: Ekokoskikierros – Fly Fishing Tour in the Eco Rapids sekä Kalastus- ja kokkauskoulu Taipalsaarella.
Kilpailussa etsittiin selkeästi paketoituja kalastusmatkailutuotetta, jotka ovat valmiita esiteltäviksi kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille ja heitä edustaville matkanjärjestäjille. Kilpailu oli nimenomaan tuotekilpailu, jossa kiinnitettiin huomiota kalastuksen ja sen oheispalvelujen kokonaisuuteen.
Nyt kahdeksatta kertaa järjestettyyn kilpailuun toivottiin mukaan erityisesti vuokramökkien ja maatilamatkailukohteiden asiakkaille suunnattuja kalastuspaketteja.
Palkitut tuotteet
Kalastus- ja kokkauskoulu Taipalsaarella on Lappeenrannan lähettyvillä sijaitsevan Saimaan Paula –yrityksen yhteistyökumppaneineen toteuttama kalastuksesta sekä ruuanlaitosta kiinnostuneille suomalaisille ja ulkomaalaisille henkilöille suunnattu tuotepaketti.
Pakettiin sisältyy kalastusretki Saimaalla oppaan johdolla, tarvittavat varusteet sekä kalastusluvat ja –välineet, kuljetukset paikanpäällä (veneellä/moottorikelkoilla), opastusta saaliin käsittelyssä a ateriaksi valmistamisessa, ruokailut sekä majoittuminen (2 yötä) asiakkaan toiveiden mukaisesti (mökki/hotelli).
Pakettiin sisältyy kaikki tarvittava, mutta asiakas voi toki niin halutessaan käyttää omia kalastusvälineitä. Tuote on ympärivuotinen ja se toteutetaan olosuhteiden, asiakkaiden toiveiden ja sesongin mukaisesti esim. eri kalalajeja kalastaen ja käsitellen.
Ekokoskikierros – Fly Fishing Tour in the Eco Rapids on erityisesti eurooppalaisille perhokalastajille kohdennettu Kainuussa toteutettava täydenpalvelun kokonaisuus, joka rakentuu kalastukseen kalastusmatkailua varten kehitetyillä kalavesillä, joilla noudatetaan luonnonkalastoa suojelevaa kalastuskulttuuria.
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kalastusluvat, perhokalastusopastus, tarvittavat kuljetukset kohteessa, majoitus täyshoidolla Ekokoskien rannalla. Kokonaisuutta voidaan lisäksi helposti täydentää halutuilla lisäaktiviteeteilla, esim. karhujen valokuvaus ja katseluretkillä.
Tuotteen toteutukseen osallistuu useita keskenään verkostuneita alueen yrittäjiä mm. mökki- ja maatilamajoituskohteita, ruoka-, kuljetus- opas- ym. palveluja tarjoavia safari- ja kalastusopasyrityksiä.
Tuomaristo
Tuomaristoon kuuluivat ylitarkastaja Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö, tuotepäällikkö Terhi Hook MEK, toimittaja-kirjailija Jukka Halonen MTV3-Koukussa / Mediataju Oy, toimiala-asiantuntija Jaakko Ryymin Keski-Suomen TE-keskus, toiminnanjohtaja Maija Kaijanmäki Lomalaidun ry, mökkitarkastaja Juha Purhonen Lomarengas Oy sekä toiminnanjohtaja Markku Myllylä KKL (tuomariston pj). Sihteerinä toimi proj.pääll. Mika Laamanen KKL.
Kilpaonginnan EM-kisat Saimaan kanavalla 08:43 - 20.1.2005
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) järjestää 11.
kilpaonginnan euroopanmestaruuskilpailun Lappeenrannassa 9.-10. heinäkuuta.
EM-mitaleista kamppailemaan odotetaan jopa 30 maajoukkuetta.
Kilpailupaikka on eurooppalaisille kilpaonkijoille tuttu vuosien takaa.
Lajin maailmanmestaruuksista kilpailtiin samoilla rannoilla vuonna 1995.
Kilpailupaikkana Saimaan kanava on yksi Suomen parhaimmista. Heinäkuussa
kanavasta nousee useita eri kalalajeja, joista erikoisin lienee
suomalaisillekin melko tuntematon miekkasärki. Kanavan tasaiset rannat
tarjoavat onkijoille tasapuoliset ongintapaikat ja yleisölle hyvät
mahdollisuudet kilpailun seuraamiseen.
Kalastuslajina kilpaonginta poikkeaa paljon perinteisestä kesäonginnasta.
Kilpaonginnassa kalaonnea merkittävämpiä ovat kalojen houkutteluaineet ja
pitkälle kehitetyt kalastusvälineet.
Kilpailu käydään kahdessa 3 tunnin jaksossa. Viiteen sektoriin jaetut
ongintapaikat arvotaan kummankin kilpailupäivän alussa. Sektoreilla saadut
kalansaaliit pisteytetään ongintajakson jälkeen ja kunkin kilpailijan
pisteet lasketaan yhteen kilpailun päätyttyä. Sijoitukset perustuvatkin
saaliiden sijaan pisteisiin - vähiten pisteitä saanut voittaa.
EM-kilpailu on erinomainen tilaisuus tutustua nykyaikaiseen kalastustapaan
ja nähdä, miten Euroopan huippuonkijat, amatöörit ja ammattilaiset,
narraavat kaloja. Kilpailun suojelijaksi on lupautunut Lappeenrannan uusi
kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.
Lohiloisen vastustaminen tehostuu 15:30 - 11.1.2005
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistanut säädöstä Gyrodactylus salaris -loisen leviämisen estämiseksi Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen Suomen puolella olevien vesistöjen kalakantoihin ja kalanviljelylaitoksiin.
Ylä-Lapin alueen vilkas kalastus- ja matkailukäyttö, Tornionjoen lohikannan elpyminen sekä syöttikalan käytön yleistyminen ovat lisänneet riskiä G. salaris loisen leviämiseksi Tenojoen ja Näätämöjoen arvokkaisiin lohikantoihin. Ihmisiin tai kotieläimiin loinen ei tartu.
10.1.2005 alkaen elävien viljely- ja luonnonvaraisten kalojen ja desinfioimattoman mädin siirtäminen muualta Suomesta Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen (jäljempänä Ylä-Lapin) vesistöjen alueelle on kielletty. Kielletty on myös siirrot Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen vesistöjen alueelta Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen alueelle.
Syöttikaloja ei saa tuoda muilta vesistöalueilta Ylä-Lapin vesistöjen alueelle eikä niitä saa siirtää näiden vesistöjen välillä. Syöttikalojen käyttäminen Ylä-Lapin vesistöalueilla harjoitetussa onkimisessa, pilkkimisessä ja viehekalastuksessa on kielletty.
Muilta vesistöalueilta Ylä-Lapin vesistöjen alueelle tuotavien veneiden ja kanoottien sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden, kuten kelat, vavat, vieheet, haavit, saappaat, kahluuhousut, perkausvälineet, tulee olla täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttämistä. Muilta vesistöalueilta tuotujen kalojen perkaus luonnonvesissä taikka kalan perkausjätteiden laskeminen Ylä-Lapin vesistön alueelle on kielletty.
G. salaris on noin 0,5 mm:n pituinen lohen iholla ja evillä elävä loinen, jota ei voi havaita paljain silmin. G. salaris kykenee elämään ja lisääntymään myös kirjolohen pinnalla, ja voi lyhytaikaisesti elää myös monien muiden kalojen pinnalla.
Loista tavataan luontaisesti Itämereen laskevissa vesistöissä. Loinen on yleinen mm. Tornionjoen vesistön lohenpoikasilla, joille loisen ei ole todettu aiheuttavan näkyvää vahinkoa tai kuolleisuutta.
Loisen kulkeutuminen Norjaan 1970-luvulla on sen sijaan aiheuttanut suurta lohen jokipoikasten kuolleisuutta lähes 40 joessa, mikä on romahduttanut myös lohikannat. Syynä pidetään sitä, että Atlanttiin laskevien jokien lohikannoilla ei ole vastustuskykyä G. salaris -loisen liiallista lisääntymistä vastaan. Loisen leviämisen estäminen Teno- ja Näätämöjokeen on siten ensiarvoisen tärkeätä.
Lisää tietoa G. salaris loisesta ja sen vastustamisesta www-osoitteessa
http://www.mmm.fi/el/art/taudit/tau/gyro.html
Kartta asetusta koskevasta alueesta www-osoitteessa
http://www.mmm.fi/el/ter/kuva_gyro.html
Istutustavalla iso merkitys poikastuottoon 20:17 - 4.1.2005
Istutuspaikka ja -tapa voivat ratkaista kalaistukkaiden eloonjäännin ensimmäisinä päivinä istutusjärvessä. Oulujärvellä tehdyissä RKTL:n tutkimuksissa havaittiin, että eloonjäännin kannalta merkittävä tekijä oli se, miten istukkaat välttivät petokalojen saalistuksen.
Taimenia saalistavien haukien määrässä oli moninkertaisia eroja eri istutuspaikkojen välillä. Taimenia jäi haukien saaliiksi erityisesti istutuspaikan läheisyydessä ensimmäisinä päivinä istutuksen jälkeen.
Taimenten eloonjääntiä voidaankin parantaa keskittämällä istutukset alueille, missä on vähän taimenia syöviä petokaloja ja keskittämällä istutukset yhteen paikkaan esimerkiksi viikon aikana.
Aiemmin istutuksia on levitetty laajalle alueelle, jotta kalat voitaisiin pyytää eri puolilta järveä. Tämän seurauksena iso osa järven hauista on voinut saalistaa petoihin tottumattomia istukkaita. Nostamalla istutuskokoa nykyisestä 25-30 cm:stä yli 32 cm:iin taimenten eloonjääntiä voidaan parantaa myös alueilla, missä haukia on runsaasti.
Kuhat istutetaan taimenia huomattavasti pienempinä, yleensä kesänvanhoina (5-8 cm pituisia), ja ne ovat selvästi pidempään alttiina petokalojen saalistukselle. Pedot, lähinnä suuremmat kuhat, vähensivät yksivuotiaista kuhista noin kolmanneksen. Kaksivuotiaita ja sitä vanhempia kuhia joutui useimmiten hauen saaliiksi, mutta enää 12-14 % Oulujärven kaksivuotiaista kuhista.
Vahvasti kasvavassa kuhakannassa kuten Oulujärvellä kannibalismi rajoittaa populaation kokoa ja määrää siten myös istutusten tuloksellisuutta. Jos järven kuhakannan luonnonvarainen lisääntyminen on runsasta, saattavat istutukset epäonnistua.
Erilaiset kalastustavat aiheuttavat myös istutuskalojen varhaisen menehtymisen. Oulujärvellä vuosina 2001–2003 tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi kaikkiaan 32 000 kilon troolisaalis (noin 6 % kolmen vuoden kokonaissaaliista). Arvioiden mukaan troolauksen sivusaaliina saatiin vuosittain noin 1 000 taimenta ja 15 000 pientä kuhaa. Lähes kaikki taimenet ja jopa 80 % kuhista pystytään kuitenkin vapauttamaan elinkykyisinä takaisin järveen. Tämä edellyttää vapautettavien kalojen huolellista etsimistä muun saaliin joukosta välittömästi troolin vedon päätyttyä.
Uusi Kalaan!-lehti kalastuksenhoitomaksurekisterin jäsenille 20:37 - 13.12.2004
Maa- ja metsätalousministeriö postittaa tällä viikolla noin 300 000 Kalaan!-lehteä. Lehden saavat kaikki kalastuksenhoito-
maksurekisteriin kuuluvat sekä vuoden 2005 aikana 18 vuotta täyttävät. Lehden mukana on myös viitepankkisiirto, jolla lehden saaja voi suorittaa kalastuksenhoitomaksun vuodelle 2005.
Kalaan!-lehdessä kerrotaan muun muassa kalastuksenhoitomaksuun liittyvistä asioista ja esitellään keskeisten kalatalousalan neuvontajärjestöjen sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaa. Lisäksi lehdestä löytyy tietoa veneilyturvallisuudesta ja vesillä liikkumisesta, kalastusaiheisia artikkeleita sekä tutkimus- ja tilastotietoa vapaa-ajankalastuksesta. Kalaan!-lehteä tullaan jakamaan myös messuilla ja muissa vapaa-ajankalastukseen liittyvissä tapahtumissa.
Kaikki, jotka ovat maksaneet kalastuksenhoitomaksun henkilökohtaisella maksulomakkeellaan toukokuun loppuun mennessä, saavat kalastuskortin kotiinsa. Se toimii todistuksena suoritetusta kalastuksenhoitomaksusta ja kulkee kätevästi mukana kalavesillä. Kalastuskortit pyritään postittamaan kuukauden sisällä maksupäivästä. Kuitti maksutapahtumasta toimii todistuksena, kunnes kortti saapuu tai mikäli kortti hukkuu.
Kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa kalenterivuonna 2005. Maksun voi suorittaa myös 7 vuorokauden kalastusjaksolle, jolloin maksu on 6 euroa ja jakson alkamishetki maksajan itse maksukuittiin määriteltävissä. Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille: Nordea 166030-101496.
Kalastuksenhoitomaksurekisteriin voi ilmoittautua maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilla osoitteessa www.mmm.fi/kalastus/rekisteri . Rekisterissä olevat henkilöt saavat aina vuoden vaihteessa kotiinsa tilisiirtolomakkeen kalastuksenhoitomaksun maksamista varten sekä hyödyllistä tietoa kalastusasioista - tänä vuonna Kalaan!-lehden muodossa.
Vantaanjoen taimenia ja lohia lypsettiin jälleen 14:52 - 20.11.2004
Virtavesien hoitoyhdistyksen vapaaehtoiset lypsivät Vantaanjoen nousutaimenten mätiä talteen viime viikonvaihteessa. Näin varmistetaan, että Vantaanjoen vesistöalueelle saadaan uusia poikasia ensi kevääksi.
Virtavesien hoitoyhdistys ry (Virho) on pyörittänyt Keravanjoen varrella Tammistossa omaa hautomoa, jossa lohen ja taimenen hedelmöittynyt mäti on saanut rauhassa kehittyä poikasiksi asti. Hautomotoiminta on käynnistynyt vuonna 1996 ja tähän vuoteen mennessä jalokalojen poikasia on istutettu kaiken kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa eväkästä Vantaanjoen vesistöalueen pienempiin sivupuroihin ja jokiin.
Tänä vuonna lypsypäivänä Virhon altaisiin oli saatu 60 taimenta ja viisi lohta. Suurimmat taimenet painoivat yli kuusi kiloa ja lohissa päästiin lähelle kymmenen kilon haamurajaa. Kalat oli saatu pääosin Vantaanjokisuun lippoajilta, joukossa oli myös muutama uistimella saatu.
Lypsyprosessi on yksinkertainen. Nukutettu kala otetaan hellävaroin käsiin ja siitä puristetaan kypsä mäti astiaan. Kaikki naaraat hoidellaan ensiksi. Muutaman koiraan maidit perään ja itse vesi toteuttaa hedelmöityksen. Lypsetyt kalat vapautetaan kutuhommien jälkeen takaisin elementtiinsä.
- Mäti on ollut tänä vuonna todella hyvälaatuista, hedelmöittyneistä mätimunista todella pieni osa on kuollut. Kaikkiaan tämän vuoden lypsyissä on saatu yhteenlaskettuna hieman yli 50 000 mätimunaa, kertoo hautomoprojektin vetäjä Jorma Jukarainen.
Virhon hautomotoiminnan ansiosta on moni Vantaanjoen sivupuro saanut omat taimenensa. Pienpoikasena istutetut taimenet leimautuvat istutuspaikan veteen ja merivaelluksen jälkeen osa palaa takaisin samaan puroon kutemaan soraikoille.
Suurin osa hedelmöitetystä mädistä jää siis itse hautomon suojiin, mutta muutamia mätirasioita vietiin Pitkäkosken soraikon sisään odottamaan kevättä.
Poikasten syömään oppimisen jälkeen niitä istutetaan ympäri Vantaanjoen vesistöaluetta. Esimerkiksi Alueuutisten kummikohteen Longinojan taimenkanta on peräisin Virhon hautomolta aivan kuten monien kymmenien muidenkin purojen.
- Ensi kevät näyttää, kuinka olemme onnistuneet. Vielä yksi lypsy on edessä, Jukarainen sanoo ja kiittelee aktiivista talkooporukkaansa – Virhon työhän perustuu vapaaehtoisuuteen
Taimentiimiläinen Jani Helminen pääsi lypsämään ensimmäisen kerran elämässään. Pari kiloinen naarastaimen pysyi nuoren miehen käsittelyssä hyvin ja Jorma Jukaraisen opastuksella saatiin mäti lypsettyä talteen.
- Tästä voi hehkuttaa kalakavereilleen, ei kovin moni vanhempikaan kalastaja ole päässyt lypsämään taimenia. Hienoa oli kuunnelle kokeneemman ohjeita ja lypsää Jukaraisen kanssa isoa lohi mammaa.
- Olo on aika tyhjä, paikat on kipeänä lypsyn rasituksista. Työ on vasta alussa, talvi tulee näyttämään kuinka onnistumme, mädin laadun kannalta näkymät ovat hyvät. Toivomme jokisuun lippoajille hyvää kalaonnea naarastaimenten ja lohien toivossa. Nyt on apina pudonnut selästä, naureskelee Jukarainen.
Teksti ja kuvat: Juha Salonen
Siikasesonki parhaimmillaan 22:28 - 26.10.2004
Siika on upea kala ja sen pyyntiaika on nyt parhaimmillaan. Merkittävä osa vuosittaisesta siikasaalista pyydetään näihin aikoihin.
Siika on silakan jälkeen arvoltaan merkittävin merialueen ammattikalastuksen saalislaji ja ahvenen ja hauen jälkeen kolmanneksi arvokkain vapaa-ajan kalastajien saalislaji. Ammattikalastajien pyydyksiin siikoja ui vuonna 2003 yhteensä 805 tonnia, 2,5 miljoonan euron arvosta. Sisävesillä vastaavat luvut olivat 248 tonnia ja 0,9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2002 tilastojen mukaan vapaa-ajan kalastajat pyysivät siikoja lähes 1600 tonnia. Tärkeimmät ammattimaiset siianpyyntialueet ovat Selkämerellä ja Perämerellä. Vapaa-ajan kalastajien saalista vastaavasti vain yksi neljäsosa pyydettiin merestä.
Paraillaan on meneillään mitä mainioin siian kalastusaika. Siikasaaliistamme merkittävä osa pyydetään juuri syyskuussa ja lokakuussa.
Siika on aikojen saatossa sopeutunut hyvin moninaisiin olosuhteisiin, sitä tavataan kaikkialta Suomesta. Ankarissa ja niukkaravinteisissa oloissa elävät siiat jäävät pieniksi eli kääpiöityvät. Tästä tunnetuin esimerkki lienee Inarinjärven reeska. Edullisissa olosuhteissa kasvu on ripeää, tiedetäänhän viime vuosituhannella saadun jopa yli 10 kilon siikayksilöitä.
Suomen Ennätyskalarekisterissä eli vuosituhannella 2000 saadut ennätyssiiat ovat seuraavat:
7,080 kg, pyydetty 15.7.2000, soutu-uistelu, Nummi-Pusulan Syvälampi.
6,5 kg, pyydetty 3.7.2002 verkolla, Kittilän Iso-Salankijärvi
6,4 kg, pyydetty 19.6.2003 verkolla, Enontekiön Vuontisjärvi
Kotoista ja peledsiikaa
Lohikaloihin kuuluvasta siiasta tavataan meillä useita elinkierroltaan ja ruumiinrakenteeltaan poikkeavia muotoja. Siikamuotojen erottelussa on käytetty perustana etummaisten kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärää.
Kaikki eri siikamuodot kuuluvat nykyisen käsityksen mukaan samaan lajiin Coregonus lavaretus. Tämän lisäksi meillä esiintyy paikoitellen aikanaan Neuvostoliitosta tuotua peledsiikaa.
Siian poikaset syövät aluksi eläinplanktonia eli vedessä uivia äyriäisiin kuuluvia vesikirppuja ja hankajalkaisia. Sittemmin muodot, joiden siivilähampaisto on harva, siirtyvät syömään pohjaeläimiä, mutta tiheäsiivilähampaiset syövät isoinakin planktonravintoa.
Peledsiika eroaa kotimaisista siikalajeistamme mm. korkeamman ruumiinmuotonsa puolesta ja se viihtyy jopa rehevissä, vähähappisissa vesissä, jotka eivät varsinaisesti ole tyypillisiä siikavesiä. Peledsiika on nopeakasvuinen, mutta koska se ei juuri kykene lisääntymään meikäläisissä vesissä, on kantaa ylläpidettävä istutuksin. Siika kutee lohikalojen tapaan syksyllä, tavallisimmin lokakuussa.
Siika on erittäin varovainen kala, joka ei suin päin törmää pyydyksiin. Siksi siikaverkkojen on oltava ohutlankaisia ja löysälle pauloitettuja. Liikaa pyydetään varsin monenlaisilla pyydyksillä, joskin syksyinen verkkopyynti lienee yleisintä.
Pienikokoisen siian pyynnissä suositetaan verkon solmuväliksi 30-37 mm ja ison siian pyynnissä 43-48 mm. Siika ottaa myös pilkkiin ja perhoon. Perhokalastuksessa käytetään tavallisesti pieniä 12-15 numeron mustia tai harmaita perhoja.
Viime vuosina siian keväinen pohjaonginta sekä siian uistelu ovat nousseet kalastajien keskuudessa todella suosituiksi pyyntitavoiksi. Kudulle nousevia siikoja pyydetään perinteisesti jokisuilla myös pitkävartisilla haaveilla eli lippoamalla.
Maukas kala
Siika on maukas kala ja erityisen herkullista graavisuolattuna, savustettuna tai suljetussa astiassa haudutettuna ilman vettä. Se on erinomaista monin muinkin tavoin valmistettuna.
Kalojen lihasruotojen sijainnin tarkka tuntemus helpottaa kalan syöntiä. Ruotojen sijainti ja niiden suunta on hyvä ottaa huomioon myös kalaa paloiteltaessa ennen sen valmistamista, jotta vältyttäisiin ruotojen tarpeettomalta pätkimiseltä. Siialla on selkälihaksistossa pitkähkö rivi selkänikamiin niveltyviä lihasruotoja.
Koska siika on pilaantumiselle herkkä kala, on sen käsittelyssä ja säilytyksessä oltava erittäin huolellinen. Tästä syystä on asetuksessakin (410/82) määrätty, että elintarvikkeeksi myytävä, yli 0,5 kg painava siika on perattava heti pyydystämisen jälkeen 16.5.-15.10. välisenä aikana.
Syksyinen siian pyynti tuo mukanaan myös eritystä lisäarvoa. Nimittäin syyskutuisesta siiasta saadaan kulinaristienkin suuresti arvostamaa mätiä. Siian mäti on miedonmakuista ja varsin pienirakeista. Varsinkin peledsiian mätiä on raekokonsa puolesta vaikea erottaa muikun mädistä ja monien mielestä se makunsa puolesta kestää täysin vertailun muikun mädin kanssa. Monet kelpuuttavat pakasteena säilytetyn siian mädin joulupöytäänsäkin. Mädin käytöstä löytää lisää tietoa mm. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta ilmaisesta Mätiesitteestä.
Ja ken kerran on nuotiotulen loimussa kypsyneen tikkusiian maistanut, hän on liittynyt niiden valittujen joukkoon joilla sanonnalle "hyvää ruokaa" on todellista sisältöä.
Savusiika
2 kpl 0,5 kg siikoja, 2 tl suolaa, savustuslastuja (leppää ja vähän katajaa).
Suolaa siiat ja anna niiden suolaantua yön yli. Laita savustuslaatikon pohjalle ohut kerros lastuja ja maun mukaan muutama pieni katajanoksa. Peitä savustuslaatikko kannella. Savusta kalat kypsiksi hyvällä lämmöllä n. 20 min. Kala on kypsä, kun selkäevä irtoaa ruotoineen.
Graavisuolattu siika
Noin 1,5 kilon siika, 2 rkl karkeaa merisuolaa, 3 tl sokeria, 30 valko- tai mustapippuria, 10 maustepippuria, nippu tillinvarsia.
Suola ja sokeri sekoitetaan hyvin, pippurit rouhitaan karkeaksi rouheeksi ja tillinvarret murskataan esim. veitsen kädensijalla. Kalafilee asetetaan vadille nahkapuoli alaspäin. Vadille ripotellaan suolasokeriseoksesta n. 1/6 ja fileelle ripotellaan suolasokeriseoksesta n. 2/6, sekä puolet pippurirouheesta. Toisen fileen päälle ripotellaan loput pippurista ja 2/6 suolasta.
Rouhitut tillinvarret asetetaan tasaisesti vadilla olevalle fileelle, jonka päälle laittaan toinen filee nahkapuoli ylöspäin. Lopuksi ripotellaan loppu suola päällimmäiselle fileelle. Peitetään astia voipaperilla tai talouskelmulla, jonka päälle asetetaan kevyt paino. Säilytetään kylmässä. Valmista muutaman tunnin kuluttua.
Keitettyjä siikoja
Siiat perataan ja wirutetaan puhtosiksi, keitetään sitte hiukan suolansekasessa wedessä kypsiksi. Kasi keitetään woista ja jauhoista, pannaan hiukan liemestä lisäksi, niin myös eine' sokeria ja etikkaa; tämä suurustetaan kahdella munan-ruskuaisella.
(Ensimmäinen Suomessa julkaistu keittokirja, 1849 painosta ilmestynyt "Kokki-kirja elikä Neuwoja tarpeellisempien joka-aikaisien ja Pitoruokien Laitokseen".)
Perinteiset talkoot taas Longinojalla 14:38 - 23.10.2004
Helsingin Longinojaa kunnosteltiin taas lokakuun alussa entistä ehompaan kuntoon. Parikymmentä innokasta nuorta miestä talkoili taimenille elin- ja olinpaikkoja. Longinojaan kannettiin 13 tonnia kiviä!
On oikeastaan aika jännä juttu, kuinka paljon yksikin iso kivenmurikka muuttaa elämää ojassa. Tasapaksu uoma rikkoutuu, virta joutuu väistämään tuota kiveä ja vauhti vähän kiihtyykin. Samalla syntyy iloista solinaa korvien iloksi.
Kun noita isoja kiviä kipataan kottikärryllinen toisensa perään noin 70 metrin matkalle ojanvartta, ruma ankanpoikanen on muuttunut joutseneksi.
Pitkäjänteistä elvytystyötä
Vantaanjoen ensimmäinen sivujoki Longinoja oli sekin varmasti alkuaan puro, mutta jossakin vaiheessa ja jostakin syystä ihminen katsoi viisaammaksi ruopata siitä kivet pois ja oikoa uomaa suoremmaksi.
Ojamaisuudeksi muuttuminen vei mukanaan paljon elämää, tai teki sen ainakin ahtaammaksi. Yksi suurista kärsijöistä on ollut taimen. Ojassa ei ole hapekasta virtaa, tasaisessa pohjassa ei ole monttuja suojapaikoiksi kesän vähän veden ajaksi ja kaiken lisäksi syöpyvät penkat tuovat mukanaan kaikenlaista lietettä, joka tukkeutuu vanhan sorapedin päälle. Näin taimenelta menevät sekä lisääntymis- että elinpaikat.
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaosto Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt vapaaehtoisia kunnostustöitä Longinojan elvyttämiseksi yhteistyössä kaupunkilehti Alueuutisten kanssa. Tämä vuonna lehti sponsoroi 13 tonnin kivilastin, jonka taimentiimiläiset siirsivät ensin kottikärryillä ojanpientareelle ja sitten käsitöinä asettelivat kivet oikeille paikoilleen.
Kolmena aiempana vuonna on paitsi palautettu noita ojasta poistettuja kiviä, lapioitu kuutio toisensa perään soraa oikeisiin paikkoihin, jotta taimen saisi kutupaikkoja. Mukana puuhassa on ollut myös Virtavesien hoitoyhdistys.
Maallikko kuvittelisi, että homma hoituisi vain kiviä sinne tänne paiskomalla ja soraa sekaan mättämällä, mutta vähän aikaa tilannetta seurannut oivaltaa, että tämähän on kellosepän tarkkaa työtä. Jokaiselle kivelle tuntuu olevan oma oikea paikkansa, soralapiollisesta nyt puhumattakaan.
- Kyllä tähän on selkeä logiikka olemassa. Luonnolla on sitten oma tahtonsa ja se viimeistelee työn kevättulvien aikana, Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen sanoo.
- Jatkossa on tärkeä seurata veden laatua ja kudun onnistumista. Kesän mittaan olemme pitkin Longinojaa kulkiessamme nähneet useitakin taimenia, joten aiempien vuosien työ on kantanut hedelmää, Salonen myhäilee tyytyväisenä.
Kalapaikaksi Longinojasta ei kuitenkaan ole. Tähän on monta syytä. Ensinnäkin se on kalastuskiellossa. Toisekseen oja on niin matala, ettei siinä kuitenkaan pystyisi kalastamaan eikä taimenia edes olisi pyydettäväksi asti.
- Longinojan tärkein olemus on siinä, että se voi toimia tärkeänä taimenen poikastuotantoalueena, siihen tehtävään se sopii erinomaisesti. Nuo pienet poikaset lähtevät sitten kutuvaellukselle parivuotiaina ja saapuvat takaisin Vantaanjokeen monikiloisina hopeakylkisinä kaloina. Silloin on niiden pyynnin aika, Salonen sanoo.
Projektista voi lukea lisää täältä.
Taimentiimiläiset kunnostivat Tuorijokea Merikarvialla 08:12 - 31.8.2004
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimi kunnosti viikonlopun ajan Merikarvianjokeen laskevaa Tuorijokea. Kunnostuksissa kammettiin aikoinaan penkoille nostettuja kiviä takaisin jokeen kalojen taimenten ja harjusten suojiksi.
Ympäri Suomea kerääntyneet taimentiimiläiset kunnostivat Merikarvianjoen taimenten lisääntymisalueita Tuorijoella. Tuorijokeen on istutettu kymmeniätuhansia taimenen ja harjuksen pienpoikasia laajalle alueelle. Talkoiden tavoitteena oli saada kunnostettua poikasille suojapaikkoja joen rannoille.
Merikarvianjoen toiminnanjohtajan Mika Pitkäsen johdolla talkoolaiset kunnostivat koskea valtatie 8 alapuolella. Koskessa asustaville jalokaloille ongelmallisin tilanne on alivirtaama, joen virtaama voi laskea vain murto-osaan perusvirtaamasta. Talkoolaiset toteuttivatkin koskeen kynnyksiä, joilla veden syvyyttä saadaan nostettua.
Kynnyksillä saadaan aikaiseksi myös kuivaksi kaudeksi syvempiä alueita kaloja varten. Kynnyksien alueelle siirrettiin rannoille kerääntynyttä kiviainesta virran monipuolistamiseksi. Ennen kunnostuksia virta oli tasainen ja suora, kiveämisen jälkeen virta saatiin kiertämään uomaa puolelta toiselle. Virtaa ohjattiin myös rantapenkkoihin, joista siirrettiin kiviä. Veden toivotaan ajan myötä syövän syviä onkaloita kaloille. Lohikalojen poikasethan tarvitsevat ensimmäisien vuosien ajaksi suojapaikkoja.
Kunnostuksista perinne
Merikarvianjoki on jo kertaalleen ollut taimentiimiläisten kunnostettavana. Vuoden 2003 kunnostuksissa oli kohteina pääuoman Holmankoski, Lankoski ja terveyskeskuksen haara.
Taimentiimin Tampereen paikallisjaoston vetäjän Juha Karimäen järjestämät retket ovat olleet viikonlopun yli kestäviä. Perjantaina aikaisin matkaan lähteneet ehtivät illaksi kalastamaan, myös lauantaiaamu on pyhitetty kalastukselle. Puolenpäivän aikaan alkavat talkoot kestävät kohteesta riippuen 4-8 tuntia, jonka jälkeen on luvassa kalastusta. Sunnuntai kuluu sitten kokonaan kalastellessa ja kotiin ajaessa.
TEKSTI JA KUVAT: JUHA SALONEN
Lohta nousee Vantaanjokeen 19:08 - 22.8.2004
Vantaanjoen suulla Vanhankaupunginkoskella on havaittu nousukalaa eli isoja taimenia ja lohia enemmän kuin on totuttu, Vantaan kaupungin kalastusteknikko Markku Tiusanen kertoo Alueuutisissa.
Tiusanen kertoo, että Vantaanjoen tulvista aiheutuneet kalavahingot eivät koske joen alapuolisia alueita.
- Kalavahinkoja on havaittu Nurmijärvellä ja Riihimäellä, mutta kalakuolemia ei ole samassa määrin tavattu Vantaankoskella eikä sen eteläpuolella. Tutkimusten mukaan happea on riittänyt ja bakteeripitoisuudetkin ovat laskeneet, Tiusanen sanoo.
Tornionjoella hyvä lohikesä 19:08 - 22.8.2004
Tornionjoki ja Muonionjoki antoivat tänä vuonna lohta edellisiä vuosia paremmin. Väylältä lähti kotiin paljon tyytyväisiä kalamiehiä.
Pellon Kalakerhon ylläpitämään saalistilastoon ilmoitettiin Lapin Kansan mukaan 1120 lohta ja 145 taimenta. Esimerkiksi viime kesänä vastaaviin tilastoihin kertyi maininta noin 640 lohesta.
Tämän vuoden saalistilastoon ilmoitetut lohet painoivat 8 152 kiloa ja keskipainoksi kertyi 7,3 kiloa.
Suurin osa Väylän lohisaaliista nostettiin tnänäkin kesänä Pellon, Kolarin ja Muonion alueilta. Kuten tavallista, tänäkin kesänä suurimmat lohet saapuivat nousurynnäkön kärjessä. Suurin tilastoitu lohi painoi 20 kiloa ja saatiin 13. kesäkuuta Lappeasta.
Taimen ahtaalla Ylikemin puroissa 19:04 - 22.8.2004
Amerikkalainen puronieriä on vallannut purot taimenelta Ylikemin vesialueella Savukoskella. Täsmällistä tilannetta tutkitaan parhaillaan.
Amerikkalainen puronieriä on vallannut kolmessa vuosikymmenessä taimenen elinpaikat lähes kokonaan Ylikemillä, kerrotaan Lapin Kansassa.
Kemijoella Savukosken kunnassa sähkökalastettiin jokea vuosina 1993-1994 ja nyt ollaan tekemässä samoilla paikoilla vertailevaa tutkimusta.
- Jo alustavat tutkimukset koepyynnistä osoittavat, että puronieriä on edelleen laajentanut elinpiiriään Ylikemillä. Puroista puronieriä on syrjäyttänyt taimenet ja täyttänyt reviirit, mahdollisesti vain Kemijoen pääuomassa taimen on kyennyt pitämään puoliaan, kertoo väitöstutkimusta kalastava Kai Korsu.
Varsinaisia syitä puronieriän pärjäämiselle tutkijoilla ei ole suoraan osoittaa. Nieriänaaras tosin tuottaa mätiä jo kaksivuotiaana, taimen vasta nelivuotiaana. Lisäksi nieriä kasvaa puroissa taimenta nopeammin.
Toisaalta Amerikasta kuuluu päinvastaista. Siellä Euroopasta siirretyt taimenet ovat syrjäyttämässä puronieriän.
- Lajien siirtely mantereelta toiselle on aina riskipeliä. Pahoja mokia on tehty ympäri maapallon, kun ei ole tiedetty tai ymmärretty luonnon mekanismeja, Korsu sanoo.
Ponnenjärvellä kisataan taas Miljoonapilkki 20:11 - 8.8.2004
Töysän Ponnenjärvi toimii seuraavankin Miljoonapilkin kilpakenttänä. Asiasta päätti Töysän kalastuskunnan kokous maanantaina.
Kalastuskunnassa käytiin pitkä kädenvääntö siitä, luovutetaanko Ponnenjärvi Miljoonapilkille vai ei. Etenkin ranta-asukkaita oli närkästyttänyt, että kisaan istutettuja kaloja löytyi kuolleena jälkeenpäin rantavesistä.
Vastustajat myös näkivät, että istutuskaloilla olisi vaikutusta jo ennestään rehevöityneen Ponnenjärven kuntoon.
Paikallisia kalamiehiä taas harmitti, että järveen tulee kalastuskielto lokakuussa, jotta palkintokaloja ei kalasteta ennen varsinaisia kisoja.
Kyläkauppias Vesa Keskinen lupasi Töysän kunnalle 84 000 euroa järven kunnostukseen elokuuhun 2007 mennessä ja kalastuskunta päätti järven vuokraamisesta Miljoonapilkin käyttöön.
Miljoonapilkki on maailman suurin kalastustapahtuma. Viime vuonna kuudennen kerran järjestetyssä kisassa rikottiin taas osanottajaennätys. Mukana oli peräti 26 462 onnenonkijaa.
Lohenuistelun EM-kisat Helsingissä 09:41 - 28.6.2004
Lohenuistelun Euroopan mestaruus on puntarilla jälleen Helsingissä ensi viikonvaihteessa. Saman yhteydessä Merisatamassa on tarjolla myös markkinahumua pitkin viikonloppua.
Helsingissä Kaivopuiston Merisataman rannassa järjestetään perjantaista sunnuntaihin 2.-4.7. 2004 Lohimarkkinat nyt viidettä kertaa. Paikalla on lohikalan ja lohikalavalmisteiden kauppiaita, vene-, perämoottori-, ja autonäyttelyitä ja kaupan on myös kalastustarvikkeita.
Tapahtuman ydin on kuitenkin viikonlopun Lohenuistelun EM-kisa. Edellisinä vuosina on Helsingin lohimarkkinoilla kisaillut noin 200 venekuntaa ja 600 kilpailijaa useasta eri Euroopan maasta. Nyt kaukaisimmat tulevat Australiasta.
Kilpailijat kantavat puntarille keskimäärin sata lohta, joiden yhteispaino on 600-700 kiloa. Suurimmat kalat painavat parisenkymmentä kiloa.
Jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaan kisojen ensimmäinen yli 10 kilon lohi luovutetaan presidentti Tarja Haloselle.
Kisarakeskuksesta löytyy juotavaa ja syötävää moneen makuun janoisille ja
nälkäisille, sekä musiikkia.
Helsingissä on kilpailtu merilohen uistelussa vuodesta 1996. Vuoden 2003 EM järjestettiin Ruotsin Karlshamnissa.
AIKATAULUT:
PE 2.7.
- Lohimarkkinat ja kisaravintola avautuvat 7.00
- Kisan virallinen avaus 9.00
- Kilpailukalojen punnitukset 20.00
- Päivän palkintojen jako 21.00
LA 3.7.
-Presidentin lohi luovutetaan tohtori Pentti Arajärvelle Kultarannassa 10.00
-Markkinat ja kisaravintola avataan 10.00
-Kilpailukalojen punnitukset 20.00
-Päivän palkintojen jako 21.00
SU 4.7.
-Markkinat ja kisaravintola avataan 10.00
-Kilpailukalojen punnitukset 14.00
-Päivän palkintojen jako 15.00
-Palkitaan Lohenuistelun Euroopan mestarit, viralliset päättäjäiset 16.00
Ankeriaita Suomen vesiin Englannista 09:30 - 28.6.2004
Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannissa pyydettyjä ankeriaita Suomeen istutettaviksi. Tänä vuonna Etelä-Suomen vesiin istutetaan yhteensä 70 500 ankeriaanpoikasta. Viimeksi ankeriaita istutettiin Suomen vesiin vuonna 2002.
Ankerias ei lisäänny meidän vesissämme ja koska Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti viimeisten 20 vuoden aikana, ne ovat nykyisin kokonaan istutusten varassa. Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutettuina ankeriasistutukset antavat hyviä tuloksia.
Ensimmäiset istutukset Suomessa tehtiin jo 1800-luvulla. Ankeriaantuonti oli välillä kielletty tautivaaran takia. Vuonna 1990 tuonti ja istutus sallittiin jälleen.
Lasiankeriaat, joiksi ankeriaanpoikasia kutsutaan, on pyydetty keväällä huhtikuussa Severn -joesta Englannista. Englantiin ja Eurooppaan ne ovat tulleet Etelä-Atlantissa sijaitsevilta kutualueilta merivirtojen mukana. Sieltä ne on huhtikuussa viety karanteenilaitokseen Ruotsiin ja todettu testeissä taudittomiksi.
Ankeriaat tulevat lentorahtina Helsinki-Vantaan lentokentälle tiistaina 29. kesäkuuta. Sieltä ne lähtevät eri puolille Etelä-Suomea sijaitseviin istutusvesiin. Noin puolet ankeriasta istutetaan Suomenlahteen, pienet erät Saaristomereen ja Merenkurkkuun ja loput sisävesiin.
Istutuksiin menevät ankeriaat ovat noin kymmenen sentin pituisia ja painavat gramman. Hyvissä olosuhteissa ankerias saavuttaa pyyntikoon 4-5 vuodessa.
Suurin tiettävästi Suomessa saatu ankerias on painanut vajaat viisi kiloa ja pituutta sillä on ollut pitkälti toista metriä. Ankerias, joka on herkullinen ja vähäruotoinen ruokakala pyydystetään parhaiten pitkäsiimalla, rysillä, ankeriasarkuilla, merroilla, katiskoilla tai ongella.
Suomessa ankeriaan kalastuskulttuuri on ollut heikko tai puuttunut kokonaan, toisin kuin Keski-Euroopassa, missä ankeriaan kalastuksella on pitkä perinne. Istutuksien myötä kalastuskulttuuriin toivotaan myös kotoisella vesillä elpyvän.
Vesistöjen kalataloudelliset kunnostukset monipuolistuvat 19:47 - 22.6.2004
Koskialueiden lisäksi kalataloudellisia kunnostuksia on jatkossa tehtävä koko jokialueella sekä myös järvissä ja puroissa. Tätä mieltä on työryhmä, jonka tehtävänä on ollut luoda menettelytavat ja yhteistyömuodot kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.
Työryhmä luovutti hiljattain raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle.
Kunnostusten lähtökohtana on yleensä muutetun vesistön palauttaminen monipuoliseksi elinympäristöksi. Perinteisesti kalataloudellisissa kunnostuksissa on kivetty, soraistettu ja muiden rakenteiden avulla tehty erityisesti taimenen ja lohen lisääntymis- ja elinalueita.
Tavoitteena on ollut kalakantojen parantaminen ja usein myös kalastuspaikkojen luominen. Kalan kulun estäviin patoihin voidaan tehdä kalateitä tai ohitusuomia. Järvissä kalataloudelliset kunnostukset ovat yleensä osa muuta kunnostusta ja kalakantoja parannetaan esimerkiksi tehokalastuksella.
Perinteisten koskikunnostusten rinnalle ovat tulossa purojen ja maatalousalueiden jokien kunnostukset. Kunnostuksia tullaan jatkossa tekemään enemmän myös järvissä. Kunnostuksissa käytetään laajemmin luonnonmukaisia rakentamismenetelmiä ja kunnostuksella pyritään ottamaan huomioon koko vesiympäristö. Luonnon- ja kulttuuriarvot sekä eri käyttäjien kuten melojien tarpeet otetaan huomioon jo suunnittelun alusta lähtien.
Yli sata koskea kuntoon
Työryhmä selvitti kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyviä kehittämistarpeita. Jokien ja järvien tilaa on ihmistoiminnalla muutettu niin monin tavoin, että kunnostustarvetta on hyvin paljon. Kunnostuksen tarpeessa tiedetään olevan yli 160 koskea ja noin 460 puroa. Kalataloudellista kunnostusta tarvittaisiin 500 järvessä ja rakennettavia kalateitä on noin 140.
Kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettävissä olevat varat ovat tarpeisiin nähden liian pienet. Työryhmä esittää, että kalataloudellisiin kunnostuksiin käytettävät valtion varat nostetaan nykyisestä noin 0,8 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon vuodessa.
Raportissa korostetaan kunnostuksen jälkeisen kalastuksen säätelyn, istutusten ja valuma-alueen tilan merkitystä kunnostustulokseen. Lisäksi siinä on toimenpidesuosituksia mm. hankkeiden arviointiperusteista, toteuttamisen tehostamisesta, tulosten seurannasta, tutkimuksesta, tiedottamisesta ja työnjaosta kalatalous- ja ympäristöhallinnon välillä.
Lohi otillaan jo Korkeakoskella 19:43 - 22.6.2004
Kymijoen Korkeakoskelta on pyydetty jo ensimmäinen kymppikiloinen lohi. Taimentakin Korkkarilta nousee erittäin hyvin.
Kymijoen ensimmäinen lohi saatiin tänä vuonna verrattain aikaisin. Tero Pulkkinen Porvoosta tarjoili 5,1-kiloiselle putkiperhon perjantaina 18.6. klo 14:15. Kalalla oli pituutta 76 senttiä. Perinteisessä ensimmäisen nousulohen arvauskilpailussa Jari-Jukka Heikkilä Oulusta arvasi saantiajan täsmälleen oikein!
Seuraavana päivänä kymmenen kiloa paukahti rikki. Mikko Lindqvist Anjalankoskelta sai saaliikseen 10,050 kilon mahtikalan klo 22:05. Samana päivänä saatiin pari muutakin hyvänkokoista lohta.
Viime viikolla Korkeakoskelta saatiin taimenia peräti 15. Niistä suurin painoi 4,4 kiloa ja sen sai Petri Nieminen Valkeakoskelta 14. kesäkuuta klo 16:55.
Virtaus Korkeakoskella on nyt hyvä ja veden lämpö kohdallaan eli pian paukkuu enemmänkin. Tämän vuoden saalispäiväkirja löytyy osoitteesta täältä.
Kemijoen kalatien rakentaminen saa kannatusta 14:53 - 16.6.2004
Luonnonvarainneuvosto esittää, että lohen palauttamisessa kalateitä rakentamalla Kemijokeen edetään alajuoksulta päin porras portaalta. Näin toimenpiteiden kokemuksia voidaan hyödyntää uusia päätöksiä tehtäessä.
Kalateiden avulla on mahdollista ylläpitää ja palauttaa vaelluskalojen (lohi, taimen, siika) elinkierto voimakkaastikin muutetuissa joissa, mikäli joen yläjuoksulla tai sivujoissa on jäljellä lisääntymisalueita. Toimivan kalatien rakentamista varten on nykyisin runsaasti tietoa, ja hyvin toimivia kalateitä on mm. muualla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.
Kemijoki oli aikoinaan Euroopan tuottavimpia lohijokia. Lisääntyäkseen lohi tarvitsee koskialueita. Isohaaran padon valmistuminen vuonna 1949 esti vaelluskalojen nousun Kemijokeen. Sivujoki Ounasjoki on lailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta ja kuuluu Natura-suojelualueisiin.
Ounasjoessa on runsaasti vaelluskalojen lisääntymiseen sopivia, uiton jäljiltä kunnostettuja koskia ja veden laatu on sopiva. Kalat voisivat lisääntyä luontaisesti, jos ne pääsisivät Ounasjoen ja sen sivujokien entisille tuotantoalueille. Kemijoen suun ja Ounasjoen välillä on viisi voimalaitospatoa.
Vuonna 1993 Isohaaran padon yhteyteen valmistunutta kalatietä vaelluskalat käyttävät Kemijoen seuraavalle padolle asti. Isohaaran kalaportaita käyttävien kalojen määrää kuitenkin pienentää meri- ja jokisuualueen laajamittainen kalastus ja se, että osa jokeen pyrkivistä kaloista hakeutuu veden virtauksen houkuttelemana Isohaaran vanhan voimalaitoksen alapuolelle, missä ei ole kalatietä.
Kemijoella nykyisin alaspäin vaeltavat kalat, myös isot noin 10 kilon lohet selviävät tutkimusten mukaan voimalaitosten turpiineista, luonnonvarainneuvosto muistuttaa.
Merialueen kalastusta rajoitettava
Vaelluskalojen nousun tehostamiseksi Kemijoen edustan merialueen kalastuksen määrää tulee pienentää. Kemijoen edustan istutustoiminta ja kalastus tulee järjestää siten, että vaelluskalojen elinkierron turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa merialueen ammattikalastukselle.
Merialueelle istutetut tehokkaasti kalastettaviksi tarkoitetut lohet voidaan merkitä rasvaeväleikkauksin, jolloin ne ovat saaliissa erotettavissa luonnonlohista, jotka voidaan vapauttaa vaeltamaan jokeen kudulle.
Vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen ja Ounasjoen suulle asti ja Ounasjokeen maksaisi paikallisten kuntien, kalastusalueiden ja Metsähallituksen perustaman Lohijokitiimi ry:n 1.1.2003 esittämän arvion mukaan 7 miljoonaa euroa, josta kalaportaiden rakentamiskustannukset ovat runsaat puolet.
Jos osoittautuu, että lohen lisääntyminen Ounasjoella onnistuu hyvin ja lohet pyrkivät merivaiheen jälkeen aktiivisesti palaamaan kudulle kotijokeensa, toimiva kalatie tulee rakentaa Kemijoen alaosan voimalaitosten ohitse lohen vaelluksen ja luontaisen lisääntymisen mahdollistamiseksi.
Luontaisesti lisääntyvä lohikanta lisää joen houkuttelevuutta kalastus- ja matkailukohteena. Pyyntipaineen tasaamiseksi Ounasjoella ja läheisellä Tornion-Muonionjoella lohenkalastus voitaisiin tarvittaessa järjestää vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Alueella on runsaasti majoituskapasiteettia esimerkiksi Levillä ja Ylläksellä, luonnonvarainneuvosto toteaa.
Luonnonvarainneuvosto toimii maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä ministeriön hallinnonalan tehtäviin liittyvien luonnonvarojen kestävän ja monipuolisen käytön sekä hoidon ja suojelun edistämiseksi. Luonnonvarainneuvostossa on yleisjaosto, maatalous- ja maaseutujaosto, metsäjaosto, ympäristö- ja energiajaosto sekä kansainvälisen yhteistyön jaosto.
Neuvoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, varapuheenjohtajana kansanedustaja Lauri Kähkönen ja pääsihteerinä ympäristöjohtaja Veikko Marttila.
Harvinainen täpläsilli Helsingin merialueelta 14:21 - 16.6.2004
Helsingin merialueelta on saatu saaliiksi erittäin harvinainen saaliskala eli täpläsilli (Alosa fallax). Kuluvalla vuosituhannella havainto on vasta toinen meidän vesistämme, viimeisen 50 vuoden aikana täpläsillistä ei ole Suomen vesiltä kuin muutama havainto.
Harvinainen 25. huhtikuuta 45 mm:n pohjaverkolla saatu kala toimitettiin Kalatalouden Keskusliittoon pakastettuna ja lajinmääritys tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Kalan sai Juhani Hätinen Helsingistä.
Nyt saatu täpläsilli on Suomen ennätyskala, pituudeltaan se on 42 cm ja painoltaan 574 grammaa.
Täpläsillin nykyinen esiintymisalue on Atlantin rannikko Etelä-Norjasta Välimerelle ja Mustalle merelle sekä tämän alueen suuret joet.
Kesälomakaudella kalastusaktiviteetti lisääntyy ja tavallisempien kalojen lisäksi pyydyksiin voi tarttua harvinaisempiakin kaloja. Tiedot saaduista harvinaisista kalalajeista ja uusista SE-kaloista kannattaa toimittaa Suomen ennätyskalalautakunnalle. Tietoja ennätyskaloista sekä ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy mm. Kalatalouden Keskusliitosta tai internetistä osoitteesta: www.ahven.net.
Suomen ennätyskalarekisterissä on nyt 54 kalalajia ja 4 rapulajia. Rekisterissä on tiedot kaikista ennätyskalalautakunnan hyväksymistä, lajikohtaisen paino- tai pituusrajan ylittävistä kaloista ja ravuista.
Rekisterin lisäksi ennätyskalalautakunta julkaisee myös Suomen ennätys -luetteloa. Tähän asti SE-luetteloon on otettu kunkin lajin suurimmat rekisterissä noteeratut yksilöt, mutta nyt raportointikäytäntö tiukentuu. Vastedes uudeksi Suomen ennätykseksi kelpaa vain kaupan vaa’alla tai vastaavalla punnittu kala.
Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty.
Mahdollisen ennätyskalan punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Mikäli kalaa ei voi punnita luotettavasti tuoreeltaan, se on syytä pakastaa kokonaisena ilmatiiviissä pakkauksessa, jotta se voidaan myöhemmin punnita hyväksyttävällä vaa'alla.
SE-kokoisista särkikaloista sekä taimenista ja lohista tulisi aina pakastaa vähintään pää, mieluusti koko kala, lajinmäärityksen varmistamista varten. Muidenkin lajien pakastaminen tai muu kokonaisena säilöminen on suotavaa, mutta SE-luetteloon hyväksymisen vähimmäisvaatimus on, että kalasta tai ravusta on tallella hyvälaatuinen valokuva.
Järvilohen vaelluspoikasia seurataan Lieksanjoessa 13:53 - 12.6.2004
Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankkeen biologinen osio aloittaa yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Joensuun toimipisteen kanssa Lieksanjoesta kohti Pielistä lähtevien kaksijärvilohenpoikasten liikkeiden seurannan.
Vaelluspoikasten seurannalla pyritään selvittämään poikasten levittäytymistä Pieliseen sekä sitä, onko vasta vuoden tai kaksi joen yläosissa eläneiden smolttien vaelluskäyttäytymisessä tai kuolleisuudessa eroja.
Seurantaa varten kolmenkymmenen lohenpoikasen sisään asetetaan pieni akustinen lähetin. Kalat vapautetaan viikon 24 aikana Lieksanjoen alaosiin, ja smolttien liikkeitä seurataan tiiviisti koko lähettimien toiminta-ajan eli 12 vuorokautta. Lähetinpoikaset kyetään paikantamaan veneistä erikoisvastaanottimilla jopa puolen kilometrin päästä.
Sekä kaikkien lähetinkalojen että Lieksanjoen yläosiin laskevista sivujoista koepyynnissä kiinnilohenpoikasten selkään on kiinnitetty numeroitu kalamerkki. Kaikki tieto järvilohien liikkeistä Pielisellä on erittäin arvokasta, joten tutkijat pyytävät kalan, joko vaelluspoikasen tai vanhemman yksilön pyydyksiinsä saaneita ilmoittamaan kalamerkin numeron, pyyntipaikan ja -ajan sekä pyydyksen (muiden kuin vaelluspoikasten osalta mahdollisesti myös kalan pituuden ja painon) joko Järvilohihankkeelle tai Joensuun riista- ja kalantutkimukseen. Lähettimistä Järvilohi maksaa 20 euron palautuspalkkion.
Kalastusvälineitä desinfioidaan taas Tenolla ja Näätämöllä 13:52 - 12.6.2004
Inarin kalasatamaan avataan 14.6.2004 kesän ajaksi uusi kalastusvälineiden ja -kaluston desinfiointiasema. Desinfioinnilla pyritään estämään lohiloisen leviäminen Jäämereen laskevien vesistöjen alueelle.
Käytännössä desinfiointi koskee Teno-, Näätämö-, Paats-, Lutto- ja Uutuanjoen vesistöjä. Desinfiointiasema on auki päivittäin klo 12-20.
Mahdollisuus desinfiointiin on myös Tenojoen varressa 15 kalastuksenluvanmyyntipaikassa. Näätämöjoella desinfiointipaikkoja on Kolttien perinnetalon yhteydessä Sevettijärvellä ja Näätämön kylässä kahvila Stopparissa.
G. salaris -lohiloisen leviämisen estämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan myös säädösmuutosta, jolla pohjoisia vesistöalueita pyritään entistä paremmin suojaamaan lohiloiselta.
Valmisteilla oleva säädös asettaa rajoituksia kalojen ja mädin siirrolle, syöttikalojen käytölle sekä velvoittaa kalastajia huolehtimaan siitä, että alueelle tuotavat veneet ja kanootit sekä kalastusvälineet ja -tarvikkeet kuten, kelat, vavat, vieheet, haavit, saappaat ja kahluuhousut ovat täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttöä vesistöalueilla. Säädösluonnos lähetetään laajalle lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä.
Gyrodactylus salaris on noin 0,5 mm:n pituinen lohen iholla ja evillä elävä loinen, jota ei voi havaita paljain silmin. Loista tavataan luontaisesti Itämereen laskevissa vesistöissä. Loinen on yleinen mm. Tornionjoen vesistön lohenpoikasilla, joille loisen ei ole todettu aiheuttavan näkyvää vahinkoa tai kuolleisuutta.
Loisen kulkeutuminen Norjaan 1970-luvulla on sen sijaan aiheuttanut suurta lohen jokipoikasten kuolleisuutta lähes 40 joessa. Syynä pidetään sitä, että Atlanttiin laskevien jokien lohikannoilla ei ole vastustuskykyä loista vastaan. Loisen leviämisen estäminen Teno- ja Näätämöjokeen on siten ensiarvoisen tärkeätä.
Ihmisiin tai kotieläimiin loinen ei tartu.
Kalamaratoniin ennätysosanotto? 14:57 - 30.4.2004
Kalamaratoniin on tällä menolla tulossa ennätysosanotto. Suomen vaativimpaan kalastustapahtumaan on jo nyt ilmoittaunut liki parikymmentä joukkuetta. Aiempien vuosien perusteella joukkueita olisi kertymässä ennätysmäärä.
Tuomaristo muistuttaa strategioitaan laativia joukkueita, että Longinoja on kalastuskiellossa. SKES:n nuorisojaosto Taimentiimi on kunnostellut Longinojaa jo parin vuoden ajan taimenille entistä paremmaksi elinpaikaksi ja nyt se on rauhoitettu.
Tuomaristolta on lisäksi kyselty, onko mahdollista, että yksi jäsen joukkueesta olisi välillä esim. työesteiden takia pois. Tämä on mahdollista, mutta joukkueen jakautuminen eri kalapaikkoihin on sen sijaan ehdottomasti kielletty.
Stadionki jo 8. kerran 07:13 - 22.4.2004
Pääkaupunkiseudun kalastuskausi avautuu suurena kalastusviikonloppuna 15.-16. toukokuuta. Silloin kisataan niin kalastuksen kuninkuuslajissa Kalamaratonissa kuin perinteisessä kirrekisassa Stadiongessa.
Stadionki pidetään järjestyksessään jo kahdeksatta kertaa. Se on koko perheen tapahtuma, jossa tavoitellaan saalispussiin kisavesiin tuoreeltaan istutettuja kirjolohia. Tosin kaikki muutkin kalalajit hyväksytään puntarille, tähän asti voitto on vain kerran saavutettu muilla kuin kirjolohilla.
Melkoisia saaliita parhaat kalastajat ovat kisassa repineet. Ennätystä pitää hallussaan Tomi Strandén vuodelta 2002, jolloin saalispussi painoi peräti 14,5 kiloa.
Stadiongessa saa käyttää onkea tai virveliä. Tähän asti onki on osoittautunut selvästi uistinta tehokkaammaksi. Paikalla myydään matoja, että sen puolesta kisaa ei kannata jättää väliin, vaikka asuisikin betonilähiössä.
Stadiongessa on nähty monia tuttuja julkisuuden henkilöitä, kuten vaikkapa Ruben Stiller, Janne Porkka, Jari Tuiskunen sekä Paavo ja Päivi Lipponen. Viime vuonna palkinnot jakoi Leijonajoukkueen luottopuolustaja, NHL-tähti Janne Niinimaa. Juniorisarjan voittaja sai mukaan Jannen MM-kisoissa käyttämän pelimailan nimikirjoituksilla varustettuna.
Stadionki alkaa Mustikkamaalla sunnuntaina 16.5. klo 11.00 ja päättyy klo 15.00. Kilpailualueella on toimintaa klo 21.00 saakka ja kalastaminen alueella on tuolloin mahdollista vain kilpailukortin lunastaneille. Osanottomaksut ovat 10 euroa aikuisilta ja 5 euroa alle 15-vuotiailta.
Kalamaratonissa riittää jännitystä
Jo lauantaina on klo 12.00 alkanut Kalamaraton ja se päättyy sunnuntaina klo 12.00. Lähtö ja maali ovat samassa paikassa kuin Stadiongen kisakeskus eli Honkaluodossa Mustikkamaalla. Kilpailualueena ovat Helsingin kaupungin vesialueet.
Kalamaratonissa puolestaan tavoitellaan mahdollisimman monta eri kalalajia ongella, perholla, pilkillä ja virvelillä kolmihenkisin joukkuen. Kalamaratonia on luonnehdittu vaativimmaksi kalastuskilpailuksi, ja sitä se varmasti onkin.
Molemmat kilpailut järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa.
Kalamaratonista voi kysyä lisätietoja puhelinnumerosta 050-594 9998.
Pesivät linnut nyt rauhaan 07:13 - 22.4.2004
Avoveden kalastuskausi alkaa taas ja monet kalastajat pääsevät pitkän odotuksen jälkeen vesille nauttimaan luonnosta ja virkistäytymään kalastuksen merkeissä. Samalla on syytä jättää vesilinnut rauhaan.
Avoveden mukana saapuvat myös vesilinnut sekä muut saarilla ja rannoilla pesivät lajit, joitten pesintä alkaa lähiviikkoina. Kalatalouden Keskusliitto haluaakin muistuttaa kaikkia vesilläliikkujia, että lintujen pesimäluodoille tai saarille ei pidä nousta pesimäaikana.
Lyhytkin kalastajan tai muun ulkoilijan oleskelu lintuluodolla saattaa aiheuttaa huomattavaa tuhoa pesiville linnuille. Emolintujen paetessa ihmistä lintujen munat tai poikaset jäävät suojaamatta kylmyyttä ja saalistusta vasten
Pesiviä lintuja huomaa usein varsin helposti. Tiirat ja muut lokkilinnut varoittavat ja lentelevät pesien ympäristössä. Tällaisilta alueilta on syytä poistua välittömästi, vaikkei pesiä näkisikään sillä pesät ovat usein hyvin naamioituneita ja poikaset pysyvät piilossa. Kaikki Suomen linnut, niitten pesät ja munat ovat rauhoitettuja pesimäaikana.
Sanomatta selvää lienee, että vastuullinen kalastaja kerää kaikki tuottamansa roskat pois luonnosta, Kalatalouden keskusliitosta muistutetaan. Monet ihmisten jättämät luontoon kuulumattomat esineet kuten kalastuksessa käytetyt siimat ja koukut voivat olla surmanloukkuja linnuille tai muille eläimille.
Muutenkin kannattaa välttää jättämästä jälkiä luontoon. Muista myös, että avotulen teko ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan vaati maanomistajan luvan.
SM-kiiskipilkit Oulussa 20:57 - 18.3.2004
Kiiskenpilkkinän Suomen mestaruudet ratkotaan Oulun Oritkarin merialueella 28. maaliskuuta. Kempeleenlahdella kiiskiä piisaa pyydettäväksi.
Kilpailuaika kaikissa sarjoissa on 10-14. Mestaruudet ratkotaan miesten, yli 55-vuotiaiden miesten, naisten, alle 18-vuotiaiden, alle 15-vuotiaiden ja alle 12-vuotiaiden sarjassa.
Varsinainen ilmoittautumisaika kisaan on jo mennyt umpeen, mutta jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan kisa-aamuun klo 7.00 asti.
Maailman suurin uistin Keskisen kyläkaupassa 20:47 - 18.3.2004
Kuusamon Uistin Oy teetti yhteistyössä Veljekset Keskisen kanssa maailman
suurimman uistimen. 25-kertainen suurennos Professor 1 -lusikkauistimesta on
nähtävillä Kyläkaupan kalastustarvikeosastolla.
Uistimen koukku saatiin paikalleen vasta alkukuusta, koska Kuusamon Uistimen
myyntipäällikkö Kimmo Korpua oli sitä tiettävästi etsimässä Intian
Valtameren maista, joissa harrastetaan syvänmerenkalastusta hieman isommin
koukuin kuin Suomessa.
Tenolla entiset lohisäännöt 20:42 - 18.3.2004
Tenojoen turistikalastajien lohestus jatkuu ensi kesänä edellisvuotisin säännöin. Asiasta sovittiin Lapin TE-keskuksen ja Finnmarkin Fylkesmannin välisissä neuvotteluissa.
Norjassa on desinfiointipakko kalastuksessa käytettäville välineille ja tästä on oltava todistus, jos kalastaa Norjan rannalta tai on rantautunut odottamaan soutuvuoroaan Norjan puoleiselle rannalle.
Suomen puolella ei ole desinfiointipakkoa, mutta sitä suositellaan. Jokaisessa Suomen puolen Tenojoen kalastusluvanmyyntipisteessä on myös desinfiointimahdollisuus.
Sääntöjen mukaan Tenolla saa kesällä pyytää lohta ilman paikallista soutajaa klo 21-14. Venelupa maksaa 35 euroa/vrk ja rannaltakalastuslupa 20 euroa/vrk.
Tenojoelle odotellaan ensi kesänä 10 000 lohituristia, jotka lunastavat noin 30 000 lupavuorokautta.
Tenolla entiset lohisäännöt 20:41 - 18.3.2004
Tenojoen turistikalastajien lohestus jatkuu ensi kesänä edellisvuotisin säännöin. Asiasta sovittiin Lapin TE-keskuksen ja Finnmarkin Fylkesmannin välisissä neuvotteluissa.
Norjassa on desinfiointipakko kalastuksessa käytettäville välineille ja tästä on oltava todistus, jos kalastaa Norjan rannalta tai on rantautunut odottamaan soutuvuoroaan Norjan puoleiselle rannalle.
Suomen puolella ei ole desinfiointipakkoa, mutta sitä suositellaan. Jokaisessa Suomen puolen Tenojoen kalastusluvanmyyntipisteessä on myös desinfiointimahdollisuus.
Sääntöjen mukaan Tenolla saa kesällä pyytää lohta ilman paikallista soutajaa klo 21-14. Venelupa maksaa 35 euroa/vrk ja rannaltakalastuslupa 20 euroa/vrk.
Tenojoelle odotellaan ensi kesänä 10 000 lohituristia, jotka lunastavat noin 30 000 lupavuorokautta.
Kalastuslupatietoja venäläisille asiakkaille 12:29 - 14.3.2004
Kalatalouden Keskusliitto on päivittänyt ja uudistanut ulkomaalaisille kalastusmatkailijoille tarkoitetut informaatiosivut. Uutuutena internet-sivuilta www.ahven.net löytyy tiedot Suomen kalastuslupajärjestelmästä ja kalastusmaksuista nyt myös venäjäksi!
Venäjänkielistä materiaalia kalastusluvista tarvitsevat erityisesti matkailuyrittäjät, kesämökkejä vuokraavat yrittäjät ja kalastusmatkailuyrittäjät.
Informaatiosivuilta www.ahven.net löytyy tietoa kalastusmatkailijoille seuraavilla kielillä: englanti, venäjä, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, suomi. Ahvennetin tiedot ovat vapaasti käytettävissä ja erikielisiä versiota voi printata ulos esim. vuokramökin mökkikansioon tai ilmoitustaululle.
Vaikka parhaimmat kevättalviset pilkkikelit ovat yhä edessä, moni kalastajista jo tekee suunnitelmia ensi kesän avovesikauden kalastusretkiä varten. Pilkkiminen ja onginta ovat Suomessa jokamiehenoikeuksia eikä niiden harrastamiseen tarvita lupia, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Mutta muun tyyliseen kalastukseen kalastajat yleensä tarvitsevat kalastusluvan.
Edistääkseen Suomeen suuntautuvaa kalastusmatkailua on Kalatalouden Keskusliitto jo vuosia tehnyt eri kielillä kalastustiedotteita matkailusektorin käyttöön.
UV-säteily ei uhka kalanpoikasille 12:25 - 14.3.2004
Lisääntyvä UV-säteily ei uhkaa Suomen tärkeimpiä kalalajeja siikaa ja muikkua, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta.
Olli Ylönen väitteli Jyväskylän yliopistossa ja totesi väitöksessään, että kalanpoikaset kykenevät välttelemään korkeita UV-B-säteilyn tasoja sekä laboratoriossa että järvessä.
Ylönen keskittyi tutkimuksessaan poikasvaiheeseen, koska suojaavan väripigmentin puuttuessa tai sen ollessa vasta kehittymässä kalat ovat herkempiä UV-B-säteilyn vaikutuksille. Siian poikaset ovat kaiken lisäksi heti kuoriuduttuaan muutaman viikon ajan pinnan tuntumassa.
Ylösen tutkimukset osoittavat, että poikaset oleksivat pilvettömällä säällä syvemmällä kuin pilvisellä säällä, jolloin säteily on vähäisempää. Kirkkaimmissa järvissä UV-B-säteily voi yltää noin metrin syvyyteen, tummemmissa vesisssä se sammuu jo kymmenen senttimetrin matkalla.
Lapin suurkalat järjestykseen 12:23 - 14.3.2004
Suuria kaloja saatiin viime vuonnakin Lapista, jos ei kuitenkaan ennätyskokoisia, käy ilmi Lapin Kansan perinteisen suurkalakisan tuloksista.
Lapin Kansa kerää kisassaan tiedot Lapin alueelta pyydetyistä ja Lapin vesissä elävistä kaloista. Täydellinen tuo lista ei tietenkään ole, luultavimmin harvempi eteläisen Suomen asukas ilmoittaa saaliistaan Lapin Kansaan, paikalliset kyllä.
Esimerkiksi lohisarja jäi viime vuonna varsin vaisuksi, kun sinne ilmoitettiin vain kaksi kalaa. Voitto meni kuitenkin suurkojamolle, joka painoi 22,4 kiloa ja tuli soutamalla Tenon Outakoskesta 26. elokuuta klo 9,15. Sen sai Juha Lohi Seitalasta Utsjoelta. Vieheenä oli rovaniemeläisen Jarmo Pekkalan Jätkän-Uistin -vaappu puna-kultaisena.
Suurin järvestä pyydetty taimen painoi 9,6 kiloa ja pyydettiin verkolla Inarista. Samoin välinein samasta paikasta saatiin myös kisan kakkonen, 8,850 kilon kala. Suurin rautu painoi komeasti tasan 6 kiloa ja saatiin verkolla Ala-Kilpisjärvestä.
Suurimman harjuksen sai Ari Savikko mustalla leechillä Rommaenolta ja painoa sillä oli 2,100 kiloa. Suurin muikku verkotettiin Iso-Venetjärvestä ja painoi 330 grammaa. Vaurain siika väänsi vaakaa lukemiin 5130 grammaa ja se saatiin verkolla Naruskalta.
Lokka on ahvenaitta
Lokka tuntuu olevan vuosi toisensa jälkeen varma suurahventen apaja. Viime vuoden suurin ahven painoi 1892 grammaa ja tuli rysästä Lokalta. Samoin toiseksi suurin, 1775 grammaa, saatiin katiskasta Lokalta.
Lapin mahtihauki painoi 16,490 kiloa ja verkotettiin Sodankylän Vajusessa. Myös toiseksi suurin 15,5-kiloinen saatiin verkolla Kemijoesta.
Suurin kuha painoi 3870 grammaa ja verkotettiin Kemijärvestä. Rattausjärvellä iskukoukkuun jäi ykkösmatikka 5,2-kiloisena.
Jäät keskimääräistä ohuemmat eteläisessä Suomessa 12:08 - 19.12.2003
Tällä hetkellä lunta on koko maassa ajankohtaan nähden huomattavasti tavallista vähemmän. Jäät ovat Lapissa keskimääräisen paksuisia, maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista ohuempia, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta.
Etelässä järvien jäätyminen oli myöhässä tavanomaisesta. Lähiaikojen kovat pakkaset voivat vahventaa jääpeitettä, joka ei kuitenkaan vielä kestä kulkemista. Lunta on koko maassa pääosin huomattavasti tavanomaista vähemmän.
Tällä hetkellä järvet ovat jäässä lähes koko maassa suuria selkiä lukuunottamatta. Ensimmäisen kerran järviä jäätyi jo lokakuun loppupuolella, mutta jäät sulivat useimmista paikoista. Uudelleen jäätymisiä sattui marraskuun lopulla ja viime päivinä.
Lapissa järvet jäätyivät suurin piirtein keskimääräiseen aikaan, maan etelä- ja keskiosissa jäätymiset olivat viikon tai pari myöhässä.
Tilastojen mukaan jää peittää yleensä lähes koko maan järvet jouluna, virtapaikkoja lukuun ottamatta. Pohjois-Suomessa järvet ovat jäässä lähes varmasti, mutta etelämpänä jäättömiä jouluja tavataan silloin tällöin.
Päijänteen ja Näsijärven selät ovat jouluna avoinna noin kerran viidessä vuodessa, Kallaveden ja Saimaan selkävedet ovat jäättömät noin kerran 20 vuodessa.
Edellisen kerran monet Etelä- ja Keski-Suomen järvet olivat jäättömiä jouluna 2000. Tuolloin useimmat pienet ja keskisuuret järvet jäätyivät heti joulunpyhinä, mutta esimerkiksi Tehinselkä Päijänteellä ja Näsijärven selkä jäätyivät 22. tammikuuta.
Vuonna 1996 useimmat maan etelä- ja keskiosien järvet jäätyivät joulukuun puolivälissä. Toisaalta taas syksyllä 2002 järvet jäätyivät huomattavasti tavanomaista aikaisemmin, ja jää oli joulukuussa keskimääräistä paksumpaa.
Tyypillinen jäänpaksuus jouluna on Lapissa 30-40 cm ja maan keskiosissa 20-30 cm. Etelässä jäät ovat usein joulun tienoilla vielä niin heikkoja, ettei jään paksuutta voida mitata.
Tällä hetkellä jäät ovat ajankohtaan nähden keskimääräistä ohuempia, etenkin maan keskiosissa. Jäälle ei pidä mennä. Edellisenä jään paksuuden mittauspäivänä, 10. joulukuuta, Lapissa jäätä oli 20-40 cm, eli keskimääräisesti tai hieman vähemmän. Etelämpänä, siellä missä jäätä jo oli, jäänpaksuus oli tyypillisesti 10 cm tai alle.
Maan etelä- ja keskiosissa paksuimmat joulun ajan jääpeitteet ,30-45 cm, on viime vuosikymmeninä mitattu vuosina 1983, 1988, 1993 ja 2002. Lapissa joulun jäät ovat olleet erityisen paksuja, 45-65 cm, vuosina 1983 ja 1993.
Ajankohtainen jäätilanne: http://www.ymparisto.fi/tila/vesi/tilanne/jaat/jaat.htm
Kalastuksenhoitomaksuun korotus ensi vuoden alusta 13:03 - 5.12.2003
Kalastuksenhoitomaksu nousee ja on ensi vuoden alusta lukien 20 euroa kalenterivuodelta. Lyhytaikainen seitsemän vuorokauden maksu on ensi vuoden alusta lukien 6 euroa.
Maa- ja metsätalousministeriö postittaa 5.12.2003 yli 300 000 kalastuksenhoitomaksukirjettä, jotka sisältävät saajan henkilökohtaisella viitenumerolla varustetun kalastuksenhoitomaksun tilisiirtolomakkeen sekä tietoa kalastukseen liittyvistä lupa-asioista. Kirjeen saavat kaikki kalastuksenhoitomaksurekisteriin kuuluvat sekä vuoden 2004 aikana 18 vuotta täyttävät henkilöt.
Kalastuksenhoitomaksunsa 31.5.2004 mennessä maksaneet saavat kalastuskortin postitse kotiinsa. Kalastuskortti on todistus maksetusta kalastuksenhoitomaksusta ja se kulkee kätevästi mukana kalavesillä.
Kalastuskortit pyritään postittamaan kuukauden sisällä maksupäivästä. Kuitti maksutapahtumasta toimii todistuksena, kunnes kortti saapuu.
Kalastuksenhoitomaksurekisterin kokoaminen jatkuu edelleen. Kalastuksenhoitomaksurekisteriin voi ilmoittautua maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilla osoitteessa: www.mmm.fi/kalastus.
Maa- ja metsätalousministeriö ylläpitää kalastuksenhoitomaksurekisteriä mm. kertyvien kalastuksenhoitomaksujen seurantaa ja jakamista sekä kalatalouden suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Rekisterin tietoja voidaan käyttää myös kalatalouden edistämiseen sekä tilasto- ja tutkimustarkoituksiin. Lisäksi tietoja saadaan luovuttaa myös kalatalousalan suoramarkkinointiin.
Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille Nordea 166030-101496.
Sippola-pilkki houkuttaa maaliskuussa 22:26 - 12.11.2003
Kymenlaaksoon suunnitellun ison pilkkitapahtumat raamit alkavat täsmentyä. Sippola-pilkki kisataan 6. maaliskuuta.
Sippolan Orijärvelle suunniteltiin alunperin pilkkikisaa, jonka voittaja olisi saanut pääpalkintona liki 17 000 euroa. Se oli tarkoitus jakaa, tulipa saalista tai ei.
Nyt kisa on saanut nimekseen Sippola-pilkki ja pääpalkinto on vaihtunut, jos toki arvokkaampaan suuntaan.
Sippola-pilkin voittaja saa VOLVO S 40 -atuon, joka on perusversiota varustellumpi ja arvoltaan 30.000 euroa. Auton lisäksi on monia muita varsin arvokkaista palkintoja luvassa. Orijärveen istutetaan kirjolohia kalamiesten ulottuville.
Kilpailu on saanut sen verran hyvää palautetta, että osanottajatavoite on nyt 10 000. Järjestäjät puhuivat ensialkuun puolet pienemmästä luvusta.
Kilpailun järjestäjä Raussi-yhtiöt luovuttaa Sippola-pilkin voiton HIV/AIDS-sairaiden lasten orpokotiprojektin rakennusrahastoon Kenian Mombasaan.
Pielisen järvilohityössä hyviä tuloksia 15:30 - 11.11.2003
Pielisen järvilohihankkeesta kuuluu hyviä uutisia. Lieksanjoella on testattu niin kalatien houkuttavuutta kuin nousukalojen liikkeitä.
Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hanke toteutti yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Joensuun toimipisteen kanssa jo toisena vuonna peräkkäin radio-telemetriakokeilun Lieksanjoella.
Tämänvuotisessa kokeilussa 29.8.-31.10. oli biologisen osion lisäksi mukana myös kalatieosio ja kokeilukin siksi edellisvuotista laajempi. Nyt radiolähettimillä varustettuja nousukaloja seurattiin sekä ala- että yläosissa Lieksan jokea.
Lieksankosken vanhan uoman suulla toteutettiin houkutusvirtakokeilu ja yläosissa selvitettiin nousukalojen liikkeitä lisääntymiseen soveltuvilla koskialueilla Pankajärven yläpuolella. Tulokset olivat erittäin rohkaisevia.
Kalat löysivät houkutusvirtaan
Vanhanuoman ja voimalaitoskanavan yhtymäkohtaan rakennettiin elokuun alussa houkutusvirtapato, jonka tarkoituksena on kaventaa koko vanhan uoman virtaus noin kaksi metriä leveään aukkoon padossa ja näin aikaansaada virtaus, joka houkuttelee nousukalat pääuomasta padon yläpuolelle.
Houkutusvirran tehoa testattiin kolmella eri virtaamalla, eli normaalin ohijuoksutuksen (1/2 m3/s) lisäksi yhden ja kahden lisäkuution per sekunti virtaamilla.
Toimivuus testattiin kuudella radiolähettimellä varustetulla järvilohella (kolme koirasta ja kolme naarasta), joiden liikkeitä seurattiin sekä radiosignaalien vastaanottimella että houkutusvirta-aukkoon sijoitetulla vedenalaisella videokameralla; tämän tallentamaa kuvamateriaalia kertyi yli 400 tuntia.
Houkutusvirtapato toimi erinomaisesti: kaikilla testatuilla virtaamilla radiolohia löydettiin padon yläpuolelta. Myös muita järvilohia sekä taimenia ja siikoja nousi runsaasti vanhaan uomaan.
Telemetria- ja houkutusvirtakokeilu toistetaan myös ensi vuonna. Näistä kaikista saatuja tuloksia käytetään pohjana tehtäessä Lieksanjoen kalatieratkaisuja.
Hyviä uutisia Pankakoskelta
Sitä, etsiytyvätkö nousukalat yläpuolisille koskialueille ja löytävätkö sieltä lisääntymiseen soveltuvat alueet, testattiin viidellä radiolähettimellä varustetulla taimenella (neljä koirasta ja yksi naaras) ja neljällä järvilohella (kaksi koirasta ja naarasta).
Täälläkin tulokset olivat lupaavia, kertoo projektikoordinaattori Matti Koivunen. Suurin osa radiokaloista lähti nousemaan kohti yläpuolisia koskia, ja Naarakoskella eri aikaan vapautetut radiolohikoiras ja -naaras etsiytyivät jopa samalle lisääntymisalueelle.
Koekaloista pisimmän nousumatkan teki taimennaaras, joka ui lähes 40 kilometrin matkan aina Ruunaan Murrookoskelle asti.
Radiolohien liikkeitä oli mahdollista seurata koko kokeilun ajan hankkeen nettisivuilta www.jarvilohi.net.
Uusia lajeja Kotkan Maretariumissa 19:27 - 7.11.2003
Kotkan Maretariumissa akvaarioaltaiden vesi viilenee, mutta toiminta altaissa vilkastuu talvea odotellessa. Vierailijoille tarjotaan uusia lajeja ja lohen häämenoja.
Syksyn uutuuksia ovat säyneen (Leuciscus idus) perinnöllinen poikkeavuus kultasäyne ja Suomen "kotkalaisin" kala allikkosalakka (Leucaspius delineatus).
Maretariumin oranssinväriset kultasäyneet ovat luonnosta peräisin. Luonnossa kultasäyneet ovat harvinaisia, vaikka ne ovat elelleetkin puutarhalammikoissamme jo 1800-1900 -lukujen taitteessa. Luonnossa tavattavat yksilöt ovat joko lammikkokarkulaisia tai syntyneet mutaatioiden seurauksena.
Allikkosalakan ei tiedetty esiintyvän Suomessa ennen vuotta 1992, jolloin eräästä kotkalaisesta savikuopasta löytyneet kalat varmistuivat allikkosalakoiksi. Kalojen epäillään kuitenkin eläneen Kotkassa jo 1900-luvun alusta lähtien, koska paikalla silloin sijainneen tiilitehtaan pietarilaisen omistajan tiedettiin harrastaneen kalanviljelyä savikuopissaan ja on todennäköistä, että kalat olisivat hänen Pietarin tuomisiaan.
Viime vuosina allikkosalakkaa on siirretty muutamiin muihin paikkoihin Kotkan seudulla ja maamme eteläosissa. Nimensä mukaisesti allikkosalakka muistuttaa salakkaa, mutta on sitä tukevarakenteisempi ja suuripäisempi. Lyhyt kylkiviiva sijaitsee pään takana ja ulottuu vain 7-10 suomun alueelle. Allikkosalakka on Suomen pienikokoisin särkikala.
Maretariumin lohet, taimenet ja nieriät valmistautuvat paraikaa kutuun. Itämerialtaan ja vesiputousaltaan pohjilla näkyy naaraskalojen pyrstöllään kaivamia kutukuoppia ja jos kävijä jää tarkkailemaan tilannetta, pääsee näkemään, kuinka koiraskalat puolustavat reviiriään ja kosiskelevat naaraita värisyttämällä itseään. Välillä altaiden melske on melkoinen.
Maretarium on syksylläkin auki joka päivä klo 10-17.
Puhemies Lipponen innostui perhokalastuksesta 21:31 - 14.10.2003
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on innostunut perhokalastuksesta. Puhemiehen ensimmäinen kerta koskella perhovapa kädessä synnytti kunnon kipinän, kuten Lipponen itse luonnehti.
Lipponen kalasteli teollisuusneuvos Juhani Strömbergin vieraana Hirvensalmen Ripatinkoskella ja innostui perhokalastuksesta niin, että aikoo uusia reissunsa ensi keväänä.
Kaloja Lipponen ei tosin ensi yrittämällä saanut, mutta innostui solisevasta koskesta ja ympäröivästä luonnosta.
- Saalis ei ole pääasia, kun on mukava heitellä, Lipponen kommentoi Ilta-Sanomissa.
- Sain kunnon kipinän. Täytyy katsoa, miten paljon perheelliseltä löytyy aikaa. Kysymys on siitä, mihin vähäistä vapaa-aikaa voisi käyttää.
- Perhokalastukselle on kehitetty ikioma filosofiansa. Siinä nähdään syvempää merkitystä, Lipponen luonnehtii.
Jukka Haloselta uusi kalastuskirja 20:43 - 12.10.2003
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen on saanut valmiiksi uuden kalakirjan. "Kalamiehen vuosi" ilmestyy lokakuussa Tammen kustantamana.
Jukka Halonen on jo aiemmin toimittanut Editalle kirjan "Taimen - elintavat, kalastus ja suojelu" (2002). Nyt on luvassa kaunokirjallinen teos, vaikka Halonen sanookin sen sisältävän runsaasti tietoakin.
Kirjassa on 12 lukua, yksi jokaisesta vuoden kuukaudesta. Halonen on valinnut kalastuspaikan, pyydettävän kalalajin ja kalastustavan ja ottanut vielä mukaan kalakaverin. Halonen on kirjoittanut reissujen tunnelmat talteen.
Ulottuvuuksia on moneen suuntaan. Yhtä lailla olla lohta soutamassa heinäkuussa Tenolla kuin vaikkapa madetta pilkkimässä Päijänteellä helmikuussa.
- Olen myös halunnut kuvata suomalaisen kalastuskulttuurin muutoksia. Siitä kun pikkupoikana aloittelin tämän hienon harrastuksen on ehtinyt tapahtua paljon. Kalastuvälineet ovat parantuneet ja lisäksi on tullut hyviä apuvälineitä kuten vaikkapa GPS, kelluntahaalari tai kaikuluotain.
- Toisaalta vedet ovat puhdistuneet erityisesti paperiteollisuuden jäljiltä. Samoin monia perattuja koskia on palautettu luonnontilaan. Yhä useammalle kalastus merkitsee virkistäytymistä luonnon helmassa. Uudet sukupolvet jättävät verkot varastoon ja tarttuvat virveliin.
Tornionjoen ja Simojoen lohenpoikasten määrät kasvoivat 20:24 - 12.10.2003
Tornionjoessa ja Simojoessa kuoriutui tänä vuonna selvästi enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna. Tornionjoessa havaittiin lähes kolme kertaa ja Simojoella neljänneksen suurempia poikastiheyksiä kuin vuotta aiemmin. Poikasia on nyt yhtä runsaasti kuin 1990-luvun lopun huippuvuosina, jolloin myös jokien lohisaaliit olivat huipussaan.
Viimeaikaiset Tornionjoen ja Simojoen lohisaaliit ovat kuitenkin olleet paljon pienempiä kuin 1990-luvun lopulla. Vuonna 2002 Simojoen lohisaalis putosi neljännekseen vuoden 2001 tasosta ja Tornionjoenkin saalis pieneni kolmanneksella. Nämä tiedot viittaavat siihen, että jokeen nousi ja jäi kudulle edellisvuosia pienempi lohikanta.
Sähkökalastustulosten mukaan vuonna 2002 jokiin on kuitenkin noussut ja selvinnyt kutemaan selvästi suurempi lohimäärä kuin mitä saman vuoden saalistilastojen perusteella voitiin arvioida. Eräs selitys voi olla se, että kesällä 2002 jokien vesi oli erittäin matalalla ja lämmintä, mikä saattoi heikentää lohien käymistä pyydyksiin. Myös kesä 2003 oli hyvin lämmin ja vähävetinen.
Tornionjoessa ja Simojoessa kesänvanhoja lohenpoikasia oli tänä vuonna keskimäärin 18-20 poikasta / 100 m2 . Määrä on lähes sama kuin Tenojoen vesistössä, missä kesänvanhojen poikasten määrä on vaihdellut viime vuosina enimmäkseen välillä 20-60 poikasta / 100 m2.
Tulokset ovat Tornionjoen ja Simojoen vuosittaisista sähkökoekalastuksista, jotka saatiin päätökseen elokuun lopussa.
Lapin tekojärvien peledsiian poikaset merkitään 15:45 - 6.10.2003
Lokan ja Porttipahdan tekojärviin istutettavat peledsiian poikaset ovat saaneet värimerkinnän. Sen avulla RKTL selvittää, minkä ikäiset poikaset kasvavat pyyntikaloiksi parhaiten.
Tutkimushankkeen vetäjä Ahti Mutenia kertoo Lapin Kansassa, että perimmäisenä tavoitteena on parantaa tekojärvien peledsiikasaalista sekä vähentää saaliiden suuria vaihteluja.
Värit eivät erotu paljaalla silmällä, vaan niiden havaitsemiseen tarvitaan UV-valoa. Värimerkintä ei vähennä peledsiikojen kaupallista arvoa.
Merkintöjen perusteella voidaan lähivuosina arvioida, kannattaako peledsiian poikasia kasvattaa kesän yli luonnonravintolammikoissa vai onko edullisempaa istuttaa poikaset heti kuoriutumisen jälkeen.
Suurin muikku nyt 399 grammaa 15:44 - 6.10.2003
Kalatalouden Keskusliiton julistaman Suuren Muikun kalastuskilpailun johdossa syyskuun lopussa on Lohjan vesiltä verkotettu 399 gramman ja 33 sentin muikku. Tämä isomus on myös noteerattu SE-kalaksi Suomen ennätyskalalautakunnan kokouksessa.
Lohjan vesiltä pyydetty SE-muikku on kooltaan todella huomattava, sillä tavallinen 12-15 cm paistomuikku painaa noin 20-25 grammaa. Kitkan viisaaksi nimitetty, maultaan herkullinen neulamuikku Kuusamosta on pituudeltaan 5-7 cm ja painaa n. 5 grammaa.
Kakkosena muikkukisassa ovat Längelmäeltä pyydetty 330 gr ja 36 cm muikku ja Rovaniemen maalaiskunnan vesiltä pyydetty 330 gr ja 35 cm muikku.
Muut kärkikalat kilpailussa ovat painoltaan 315 gr ja 32,5 cm muikku Rovaniemen maalaiskunnasta. Sodankylän vesiltä on puolestaan pyydetty 296 gr ja 33 cm muikku.
Suuren Muikun pyydystyskilpailu on kaikille avoin. Kaikki lailliset pyyntimuodot ovat sallittuja. Kilpailuaika on vuosi 2003 ja ilmoitukset tulee toimittaa järjestöön virallisilla suurten kalojen ilmoituslomakkeella, joka löytyy mm. osoitteesta www.ahven.net.
Kilpailuun ilmoitettavista isoista muikuista on hyvä ottaa valokuva ja liittää valokuva kilpailuilmoitukseen mukaan. Ennätysmuikun paino on yksiselitteisintä punnita kaupan vaakalla ja laittaa punnitustarra mukaan kilpailuilmoitukseen.
Suomen Ennätyskalarekisteriin on nyt saatu noteeraus myös muikusta. Muikku on sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Suomen muikkusaalis on vuositasolla noin 5 miljoonaa kiloa. Muikkusaaliin rahallinen arvo on vuositasolla noin 9 miljoonaa euroa.
Joensuun koskissa jalokalan poikasia 15:40 - 6.10.2003
Saimaassa on järvilohen ja taimenen lisääntymiskykyisiä emokaloja, joiden viimesyksyinen kutu onnistui. Tämä kävi ilmi RKTL:n sähkökalastuksessa Joensuun koskilla.
RKTL:n tutkijat sähkökoekalastivat syyskuun puolivälissä Joensuun koskissa. Saaliiksi saadut kolme järvilohen ja neljä taimenen poikasta riittivät todistamaan kalojen lisääntymisestä. Poikaset olivat kesän vanhoja, painoivat 4-5 grammaa ja olivat 7-8 sentin pituisia.
Erikoistutkija Jorma Piironen vaatii Karjalaisessa määrätietoista ja nopeaa toimintaa Saimaan järvilohen ja taimenen kantojen pelastamiseksi.
Kymenlaaksoon tulossa suuri pilkkikilpailu 15:30 - 6.10.2003
Kymenlaaksossa järjestetään ensi vuonna iso pilkkikisa, jonka pääpalkinto on liki 17 000 euroa. Se jaetaan, tulipa saalista tai ei.
Sippolan Orijärvelle suunnitellaan suurta pilkkikisaa 3. maaliskuuta. Sen voittaja saa 16 818,80 euroa eli 100 000 mummonmarkkaa palkinnoksi.
Idean isä on Tauno Raussi, jonka Raussi-yhtiöt järjestää tapahtuman. Toinen puuhamies on sippolalainen Kari Räntilä. Hän sanoo Kymen Sanomissa, että tarkoitus ei ole kilpailla Töysän Miljoonapilkin kanssa. Keskisen veljesten tapahtuma veti viime vuonna paikalle 26 000 pilkkijää.
Kilpailun säännöt hiotaan niin, että joku voittaa taatusti pääpalkinnon. Vaihtoehtoina ovat kalan ja mahdollisten varakalojen merkitseminen tai pääpotin arpominen kaikkien kesken. Muut palkinnot ovat tavarapalkintoja ja lahjakortteja.
Kisa kulkee 100:n Tonnin Pilkin työnimellä. Sippolan vesialueen osakaskunta on jo päättänyt vuokrata Orijärven kalastusoikeudet Raussi-yhtiöille lokakuun alusta toukokuun loppuun. Lokakuussa Orijärveen istutetaan kisakaloja kolmisen tuhatta kirjolohta, jotka ovat noin kilon painoisia.
Suurtapahtumaan odotetaan noin 5000 pilkkijää. Orijärvi on kooltaan noin 30 hehtaarin suuruinen. Sippola sijaitsee parisenkymmentä kilometriä Haminasta luoteeseen.
Hoitotalkoot Vastinkoskella 07:14 - 9.9.2003
Virtavesien hoitoyhdistys jatkaa arvokasta työtään Vastinkoskella Lopella ja kutsuu mukaan syyskuussa pidettäviin talkoisiin.
Taas on se hetki vuodesta, jolloin on aika suunnata katse pidemmälle tulevaisuuteen. Kantaa korsi kekoon tai tässä tapauksessa sorahippu häähuoneeseen. Luonnonvaraisten lohikalojemme jokasyksyinen kutuaika lähestyy. Nyt on oikea hetki varmistaa, että lohien ja taimenten kutu onnistuu ja yhä harveneva lohikalakantamme voi jatkaa sukuaan.
Suuri uhka viimeisille luontaisesti lisääntyville lohi- ja taimenkannoillemme on niiden kutupaikkojen liettyminen ja tuhoutuminen. Se voidaan estää puhdistamalla niiden kutusoraikoita ja lisäämällä uutta puhdasta soraa sopiviin virtapaikkoihin.
Virtavesien hoitoyhdistys järjestää lauantaina 20. syyskuuta klo 10 alkaen Vastinkosken hoitotalkoot Lopella ja kutsuu mukaan aiheesta kiinnostuneita varmistamaan, että Vastinkosken ja Hunsalanjoen taimenkanta pysyy elinvoimaisena.
Viime talvi oli lähes koko Suomessa erityisen kylmä ja vähävetinen. Sen seurauksena muun muassa Vastinkosken taimenkanta puolittui. Suuri osa kutusoraikoista jäätyi ja taimenten mätiä tuhoutui.
- Nyt meidän kalamiesten on tehtävä kaikki voitava, jotta joen taimenkanta ei kokisi toista katotalvea, Virho kutsuu talkooväkeä.
Vastinkosken talkoisiin voi ilmoittautua Pekka Lindbladille 17.9. mennessä, puh. 050-5567214 tai sähköpostilla pekka.lindblad@pp.inet.fi.
Talkooeväät tarjoaa talkoiden järjestäjä.
Lisätietoja Virtavesien hoitoyhdistyksestä ja Vastinkoskesta löytyy internetistä, osoitteesta:
http://www.virtavesi.com
Talkooporukka kunnosti taas Longinojalla 23:27 - 6.9.2003
Kaikkiaan parikymmentä innokasta talkoolaista kokoontui lauantaina Helsingin Longinojalle kunnostustöihin. Oja sai taas entistä enemmän puromaisia piirteitä, kun sitä kivettiin noin 300 metrin pätkältä.
Longinoja on Vantaanjoen ensimmäinen sivujoki, joka on aikojen saatossa muutettu ojaksi. Virtavesien hoitoyhdistyksen ja SKES:n yhteisvoimin Longinojaa on jo useamman vuoden ajan kunnostettu uuteen uljaaseen uskoon, jotta se palautuisi taimenen ja harjuksen poikasten kasvualueeksi.
Tänä syksynä talkoojoukon tehtävänä oli asetella neljä kuutiota isoja kiviä Longinojalle Karviaistien puistoalueen kohdalla. Samassa yhteydessä aseteltiin kutusoraa ojan laidoilta oikeille paikoilleen. Kivet oli edellisen vuoden tapaan sponsoroinut Alueuutiset.
- Tämä työ on pitkäjänteistä ja saattaa kestää vuosia, ennen kuin isommat tulokset alkavat näkyä, arveli SKES:n nuorisojaoston Taimentiimin vetäjä Juha Salonen.
- Joka tapauksessa meillä on tieto, että taimenet ja harjukset viihtyvät jo nyt aiemmin kunnostetuilla alueilla.
- Toivoisimme vielä, että kutu täällä onnistuisi. Viime talvi oli ilmeisesti niin kylmä ja Longinoja niin vähävetinen, että tällä yhdistelmällä kunnostetut kutualueet jäätyivät pohjaan asti, vaikka edellisenä syksynä meillä oli useitakin havaintoja taimenista kutupuuhissaan.
Nyt taimenilla ja harjuksilla on entistä enemmän hyvää elintilaa Longinojalla. Kunnostusten todelliset tulokset nähdään tarkemmin vasta vuoden päästä. Kevättulvat tulevat jonkin verran siirtämään kunnostuksen jälkiä uuteen uskoon.
- Tämä ei tietenkään ole ollut tavoitteemme, päinvastoin, mutta aina luonto hoitaa omankin osansa töissä, Juha Salonen sanoo.
SKES:n puheenjohtaja Jukka Halonen pitää Longinojan tapaisia kunnostuksia erittäin tärkeinä projekteina. Erityisen arvokasta siinä on talkooväen omatoimisuus ja omaehtoisuus. Vapaaehtoisvoimin tehdään arvokasta taimenen suojelutyötä.
Vastaavia kunnostusprojekteja haetaan edelleen ympäri maata. SKES tulee myös tarvittaessa jakamaan tietoa ja kokemuksia taimenpurojen kunnostuksesta sinne, missä talkooporukat kokoontuvat taimenvesien kunnostustöihin.
Longinojalla taas kunnostustalkoot 20:12 - 3.9.2003
SKES ja sen nuorisojärjestö Taimentiimi järjestävät ensi viikonvaihteessa 6.-7. syyskuuta kunnostustalkoot Helsingin Longinojalla.
RKTL:n tutkijat Ari Saura ja Jussi Pennanen kartoittivat Longinojan virtapaikkoja elokuun lopulla sähkökoekalastaen. Pieni sähköjännite vedessä tainnuttaa kalat, mutta ei tapa niitä. Näin saadaan selville, kuinka paljon Longinojassa on kaloja.
Ja hyviä tuloksia saatiin. Tutkijat saivat ämpäreihinsä haavituksi useita taimenia ja harjuksia, jotka sitten mittauksen ja punnituksen jälkeen saivat palata märkään elementtiinsä. Jalokalojen lisäksi saaliiksi tuli särkiä, töröjä ja runsaasti kymmenpiikkejä.
- Kymmenpiikit ovat taimenille oikein hyvää ruokaa, Ari Saura sanoi tyytyväisenä.
Huonoa palautetta tuli sen verran, että tämän kevään taimenenpoikasia eli ns. nollikkaita ei löytynyt yhtään. Saura epäilikin, että viime talven vähävetisyys ja kova pakkanen veivät mädin eli kutupaikat jäätyivät pohjaan asti.
Longinoja tarjoaa joka tapauksessa taimenille mainion kasvualustan. Kalastuspaikaksi Longinojasta ei sentään ole. Koko oja on kalastuskiellossa, kertoo Helsingin kaupungin kalastusmestari Matti Mielonen.
Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen kutsuu kaikkia halukkaita mukaan Longinojan elvytystöihin. Ensi lauantaina 6. syyskuuta Longinojan kunnostukset alkavat klo 12.00 alkaen.
Longinoja on nimensä mukaisesti perattu joskus ojaksi. Nyt sitä palautetaan luonnontilaan eli ennallistetaan puromaiseksi kiveämällä ja sorastamalla. Lauantaina tehdään uusia kutupaikkoja myös harjuksille.
Lisätietoja talkoista saa Juha Saloselta 050-594 9998. Ja pääkaupunkiseudulla ilmestyvä Alueuutiset on taas tukemassa kunnostustöitä.
Kylmäkallet ja sanomalehdet mukaan kalareissulle 20:23 - 31.7.2003
Pitkään kestänyt helle haittaa kalastajiakin, sillä korkeassa lämpötilassa kalansaalis pilaantuu helposti. Kalan oikea käsittely pelastaa paljon.
Kesäisen lämpimät säät saattavat pilata kalan lihan jo muutamassa tunnissa ellei saalista ole käsitelty oikein. Kesällä kalansaalis on käsiteltävä huolellisesti, heti kun saalis on saatu rannalle tai veneeseen. Saaliskala tulee välittömästi tainnuttaa, pistää kidusvaltimo poikki eli verestää kala ja sen jälkeen jäähdyttää kala mahdollisimman tehokkaasti.
Kalan jäähdyttäminen lähelle 0 –astetta on tehokkain tapa huolehtia kalan tuoreudesta. Useamman tunnin kalareissulle kannattaa varata saalista varten mukaan vaikkapa kylmälaukku johon on varattu 2-3 kiloa jäitä tai muutama pakastimessa pidetty ”Kylmäkalle”. Peratut kalat voi laittaa vaikka yksitellen muovipusseissa kylmälaukkuun ja laittaa pussien väliin ja päälle kylmäkalleja tai jäätä. Näin menetellen kylmälaukku säilyy puhtaampana.
Vanha käyttökelpoinen konsti, vaikkakin jäittämistä tehottomampi, on kääriä saaliskala kostutettuun sanomalehteen. Kuivuessaan sanomalehtipaperista haihtuu vettä ja samalla saadaan saaliskaloille viilennystä. Kalapaketti tulee laittaa varjoisaan paikkaan.
Tainnutus
Kun kala on saatu saaliiksi, se on ensimmäiseksi tainnutettava. Kalareissulle onkin syytä varata jo lähtiessä mukaan tainnutusiskun antoon sovelias esine, esim. tuhti puukapula. Lyönti ei saa olla ruhjovan kova, kovakourainen käsittely vain huonontaa kalan säilyvyyttä.
Saalistaan kunnioittava kalastaja huolehtiikin, että kalan käsittely tapahtuu aiheuttamatta turhaa kärsimystä. Pienille kaloille, kuten ahvenelle, laitetaan ensin sormi kalan suuhun ja taivutetaan päätä ylöspäin.
Pistäminen
Pistäminen, eli veren laskeminen edistää kalan säilyvyyttä ja parantaa muutenkin kalan lihan laatua.
Lihaan jäänyt veri jouduttaa kudosten pilaantumista mm. hapettamalla kalan rasvan, joka härskiintyy. Veri on myös bakteerien ravintoa. Veren laskun myötä kalan liha tulee valkeammaksi, kiinteämmäksi ja maukkaammaksi.
Veren poistamiseksi kidusvaltimo katkaistaan terävällä veitsellä tai kalasaksilla. Kalan kidusten poistaminen on suositeltavaa, sillä kiduksissa saattaa olla hyvinkin paljon pilaantumista nopeuttavia bakteereja.
Jäähdyttäminen
Kuolinjäykkyyden päätyttyä kalassa alkaa muodostua yhdisteitä jotka ennen pitkää tekevät kalan käyttökelvottomaksi Säilymisen kannalta onkin tärkeintä että kalan kuolinjäykkyysvaihetta pitkitetään mahdollisimman kauan. Kalan jäähdyttäminen lähelle 0 –astetta on tehokkain tapa huolehtia kalan tuoreudesta.
Useamman tunnin kalareissulle kannattaa varata saalista varten mukaan vaikkapa kylmälaukku, johon on varattu jäitä tai muutama pakastimessa pidetty ”Kylmäkalle”. Vanha konsti on kääriä saaliskala kostutettuun sanomalehteen. Kuivuessaan sanomalehtipaperista haihtuu vettä ja haihtuminen viilentää saaliskalaa
Kalastuskieltoalueet internetiin 10:13 - 25.7.2003
Kaikki maamme yleiskalastusoikeuksia rajoittavat onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskiellot löytyvät nyt kootusti maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta. Kieltoaluekartoista voi halutessaan tulostaa karttakopion.
Työvoima- ja elinkeinokeskusten kalastuslain nojalla määräämät onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskieltopäätökset ovat aiemmin olleet nähtävillä asianomaisissa TE-keskuksissa. Nyt nämä kalastuskieltoalueet tärkeimpine tietoineen löytyvät osoitteesta www.mmm.fi/kalastus.
Kaikkiaan onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskieltoja on tällä hetkellä lähes 700 kappaletta. Palvelusta löytyvät myös luettelot lohi- ja siikapitoisiksi luokitelluista virtavesistä.
Karttapalvelun käyttäminen on helppoa. Kalastuskieltoalueita voidaan hakea joko hakutoiminnolla tai klikkaamalla punaista pistettä kartalla. Hakutoiminnossa voidaan käyttää hakuehtona kalastuskieltoalueen nimeä sekä sijaintikuntaa.
Valitusta kalastuskieltoalueesta löytyy karttakuvan lisäksi tärkeimmät tiedot, kuten kieltoalueen nimi, sijaintikunta, kiellon voimassaolo- ja päättymisaika sekä kiellon tyyppi. Kieltoalueesta on mahdollista tulostaa karttakopio. Tulosteessa on kartan lisäksi edellä mainitut tärkeimmät tiedot kalastuskieltoalueesta.
Karttapalvelua päivitetään kerran kuussa.
Onginta ja pilkintä ovat yleiskalastusoikeuksia eli jokamiehenoikeuksia. Läänikohtaiseen viehekalastusmaksuun perustuva viehekalastus on puolestaan maksullinen yleiskalastusoikeus. Näillä yleiskalastusoikeuksilla on kuitenkin rajoituksensa: niitä ei saa harjoittaa lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa eikä kohteissa, joissa kalastus on kielletty työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä.
Onginta on Suomen suosituin kalastusmuoto, sitä harrastaa vuosittain lähes 1,4 miljoonaa henkilöä. Heittokalastus on vapaa-ajankalastusmuodoista toiseksi suosituin. Vuosittain noin 850 000 henkeä harjoittaa kyseistä kalastusmuotoa. Pilkkiminen on lähes yhtä suosittua kuin heittokalastus.
Taimen ja harjus lisääntyvät Vaikkojoessa 18:06 - 15.7.2003
Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Vaikkojoen taimenkannan elvyttämisessä on saatu
parin vuoden työn jälkeen rohkaisevia tuloksia. Kymmenille koskille talkoovoimin palautetut soraikot ovat toimineet taimenten kutualustoina ja tulos varmistui syksyn 2002 koekalastuksissa: kesänvanhoja poikasia löytyi niin
sivupuroista kuin Vaikkojoen pääuomankin koskilta.
Koekalastukseen saatiin vain pieniä otoksia eri puolilta koskireittiä, mutta positiivista on se, että taimen lisääntyy varmuudella Kajoonjärven ylä- ja alapuolisilta koskilta aina reitin alajuoksulle Kaavin Multivääränkoskelle saakka.
Perhokalastajat ovat havainneet myös varmuudella harjuksen luontaista lisääntymistä useilla Vaikkojoen koskilla. Jo kolmena syksynä kutualueille on istutettu kutuvalmiita emotaimenia, jotka erottaa luonnontaimenista leikatusta rasvaevästä.
Kudun jälkeen emotaimenet tarjoavat haasteita kalastajille jo varhain keväällä.
Tänä kesänä on saatu yli 3 kilon taimenia ja moni isomus on ollut kiinni. Osa emotaimenista oppii hyvin syömään ja voi parhaimmillaan osallistua kutuun myös tulevaisuudessa. Vaikkojoella onkin koettu, että taimenistutukset kannattaa tehdä vain pienillä poikasilla sekä juuri ennen kutua kookkailla emotaimenilla.
Vaikkojoella on myös runsas haukikanta, jonka harventaminen etenkin poikasalueiden lähisuvannoista on oivallista talkootyötä taimenkannan hyväksi.
Monipuolinen retkikohde
Vaikkojoki on oivallinen tukikohta kalastus- tai melontapainotteiselle leiri- ja koulutustoiminnalle. Kalastusleirien yhteyteen voidaan järjestää melonnan opettelua ja taimenen poikasalueiden kunnostustalkoita.Vaikkojoella voi opettaa nuoria ymmärtämään taimenen elinkierron biologiaa ja luoda pohjaa kestävän kalstuskulttuurin omaksumiselle.
Kymmenien koskien erämainen Vaikkojoen seutu on laaja ja antaa hyvät mahdollisuudet kalastuksen ohella myös esim. melontaan, marjastukseen ja lintujen bongaukseen. Alueella on sopivasti matkailupalveluja majoituksesta
ohjelmapalveluhin (koskenlaskuretket).
Jokivarressa on nuotiopaikkojen ohella myös laavuja, varattava kota ja kämppä.
Leiriä suunnitteleva voi valita itselleen sopivan majoitusvaihtoehdon ja leirin
tukikohdan. Rakkinekosken leirialueella on järjestetty telttaolosuhteissa jopa
satojen nuorten leiri.
Älä levitä Gyrodactylus salaris -lohiloista! 23:19 - 26.6.2003
Maa- ja metsätalousministeriö on huolissaan Gyrodactylus salaris -loisen leviämisestä Jäämereen laskeviin vesiin. Siksi ministeriö on jakanut ohjeet loisongelman ehkäisemiseksi.
Lohiloinen on todella vakava uhkatekijä, ja sen vuoksi on välttämätöntä tiukentaa kalastusvälineisiin ja -kalustoon sekä syöttikalojen käyttöön liittyviä vaatimuksia, ministeriöstä todetaan.
Älä siirrä elävää kalaa vesistöstä toiseen!
G. salaris -loisen leviämisen ehkäisemiseksi on kaikkien elävien kalojen siirtäminen muualta Suomesta Teno-, Näätämö-, Paats- ja Luttojoen vesistöalueille EHDOTTOMASTI KIELLETTY. Samoin on kielletty elävien kalojen siirtäminen Paats-, Lutto- ja Uutuanjoen alueilta Teno- ja Näätämöjokien vesistöalueille.
Jos kalastat,
- Huolehdi, että kaikki kalastusvälineet, haavit, veneet, vieheet, perämoottorit,
yms. ovat täysin kuivia tai desinfioituja, ennen kuin alat kalastaa seuraavassa
vesistössä. G. salaris pystyy elämään päiviä ilman isäntäkalaa, ja voi siten
levitä pelkän veden tai kosteiden kalastusvälineiden ja -kaluston välityksellä.
Norjan puolella kalastettaessa vaaditaan desinfiointitodistus. Suomessa ollaan
myös tiukentamassa kalastusvälineiden ja -kaluston käsittelyä koskevia
määräyksiä Teno- ja Näätämöjoella kalastettaessa.
- Älä koskaan laske kalastamasi kalan perkuuvesiä tai -jätteitä toiseen vesistöön.
- Huolehdi, ettei veneen pilssivesi tai moottorin jäähdytysvesi pääse siirron yhteydessä toiseen vesistöön.
- Älä tuo eläviä tai kuolleita syöttikaloja (täkykala) Teno-, Näätämö-, Paats-, Lutto- ja Uutuanjoen vesistöalueille. Elävän tai kuolleen syöttikalan käyttö on jo nyt kielletty koko Tenojoen vesistöalueella sekä Metsähallituksen luvalla kalastettaessa Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueella ja tullaan kieltämään kaikissa Jäämereen laskevissa vesissä.
Jos olet meloja,
- Huolehdi, että kanoottisi tai kumilauttasi on täysin kuiva tai desinfioitu, ennen kuin jatkat melontaa seuraavassa vesistössä. Norjan puolella Teno- ja Näätämöjokea vaaditaan desinfiointitodistus. Desinfiointipiste löytyy esimerkiksi Inarin Neste-huoltoasemalta, josta saa myös todistuksen.
Jos harrastat sukellusta,
- Huolehdi, että sukellusvälineesi, märkäpuku mukaan lukien, ovat ehdottoman kuivia ennen kuin sukellat seuraavaan vesistöön.
Jos olet karavaanari,
- Älä tyhjennä asuntovaunusi talousvesiä vesistöihin, vaan imeytä vesi maahan riittävän kauas rannasta.
Jos olet lentäjä,
- Älä pumppaa lentokoneesi ponttoonivettä Jäämereen laskeviin vesistöihin. Käytä kanistereita ja imeytä vesi maahan riittävän kauas rannasta.
Kalastusvälineiden ja -kaluston desinfiointi
Kalastusvälineiden desinfiointi on ollut Suomessa vapaaehtoisella pohjalla, mutta valmisteilla on säädöspohjaiset määräykset. Tenojoella on Suomen puolella 15 kalastusluvanmyyntipaikkaa, joissa kaikissa on desinfiointimahdollisuus.
Desinfioinnista kirjoitetaan todistus, joka käy dokumenttina myös Norjan puolella, jossa desinfiointi on jo nyt pakollista. Lisäksi desinfiointimahdollisuuksia on Inarin kalasatamassa, jossa desinfiointi toimii itsepalveluperiaatteella paikalla olevan ohjeistuksen mukaisesti, sekä Inarin Neste-huoltoasemalla, josta saa myös todistuksen. Näätämöjoen varressa on mahdollisuus desinfiointiin luvanmyyntipaikkojen yhteydessä Sevettijärvellä ja Näätämön kylässä.
Gyrodactylus salaris -loisesta
Gyrodactylus salaris on noin 0,5 mm:n pituinen lohen iholla ja evillä elävä
loinen, jota ei voi havaita paljain silmin. G. salaris kykenee elämään ja
lisääntymään myös kirjolohen pinnalla, ja voi lyhytaikaisesti elää myös monien
muiden kalojen pinnalla.
Loista tavataan luontaisesti Itämereen laskevissa vesistöissä. Loinen on yleinen mm. Tornionjoen vesistön lohenpoikasilla, joille loisen ei ole todettu aiheuttavan näkyvää vahinkoa tai kuolleisuutta. Loisen kulkeutuminen Norjaan 1970-luvulla on sen sijaan aiheuttanut suurta lohen jokipoikasten kuolleisuutta lähes 40 joessa, mikä on romahduttanut myös lohikannat.
Syynä pidetään sitä, että Atlanttiin laskevien jokien lohikannoilla ei ole vastustuskykyä G. salaris -loisen liiallista lisääntymistä vastaan. Sama on todettu myös Venäjän puolella mm. Kierettijoessa. Loisen leviämisen
estäminen Teno- ja Näätämöjokeen on siten ensiarvoisen tärkeätä.
G. salaris kiinnittyy koukuillaan kalan evien ja ihon pintaan. Madon vapaa osa etsii kiinnittymispaikkansa ympäriltä soluja ja limaa ravinnokseen. Loiset voivat myös liikkua pitkin kalan pintaa kuten mittarimadot. Sekä kiinnittyminen että ravinnon otto häiritsevät ihon ja kidusten normaalia toimintaa. Lievä tartunta ei juurikaan haittaa kalaa, mutta voimakkaassa tartunnassa mekaaninen ärsytys lisää liman eritystä, ja rikkoutunut iho on altis tulehduksille ja sienitartunnoille.
Loinen synnyttää eläviä poikasia ja suotuisissa olosuhteissa lisääntyminen on erittäin nopeata. Norjan kokemusten mukaan kuolleisuus voi olla suurta Atlantin lohikannoille. Ihmisiin tai kotieläimiin loinen ei tartu.
Taimentiimi voitti Kalamaratonin 23:41 - 25.6.2003
Viikonvaihteessa Helsingin vesillä kisatun Kalamaratonin voitti isäntäseuran eli Suomalaisen kalastumatkailun edistämisseuran nuorijoukkue Taimentiimi. Kisa oli varsin tiukka, sillä voitto ratkesi minuuttipelillä.
Kalamaraton kisattiin nyt kolmannen kerran pääkaupungin kalavesillä. Tässä Suomen vaativimmassa kalastuskilpailussa oli mukana 30 joukkuetta, jotka kisasivat varsinkin ensimmäisen kalastuspäivän eli lauantain melkoisessa vesisateessa. Sunnuntaina sää selkeni ja aurinkokin suostui lopulta pilkistelemään.
Kisa oli äärimmäisen tiukka, sillä kolme joukkuetta ylsi tasatulokseen eli 16 kalalajiin, joten kilpailijoiden keskinäinen sijoitus ratkaistiin sen mukaan, milloin joukkue oli saanut kymmenennen kalalajin pussiinsa.
Taimentiimin jälkeen toiseksi sijoittui viimevuotinen voittaja Pietarit I, joka hävisi laji-ilmoituksessaan voittajalle vain kaksi minuuttia. Kolmanneksi sijoittui Erä-lehden joukkue.
Kalamaratonissa joukkueet tavoittelivat 24 tunnin aikana pilkillä, perholla, ongella ja virvelillä mahdollisimman monta eri kalalajia. Tämä vuonna saatiin yksi uusi laji aiempien lisäksi: usea joukkue sai kylmien vesien ansiosta saaliikseen siian.
Tuomaristo myös yllättyi vimpojen suuresta määrästä. Erikoispalkinnolla palkittiin ns. ässät eli kalalajit, joihin vain yksi joukkue yltää. Näitä kertyi tänä vuonna vain yksi, Omeka-joukkueen kalastama törö.
Kolmannen kerran mitellyn kilpailun järjesti Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura. Kaikkiaan tässä arvokisassa saatiin 22 kalalajia.
Tulokset
KALAMARATON 2003 TULOKSET
1. SKES/Taimentiimi 16
2. Pietarit 1 16
3. ERÄ-lehti 16
4. Symbioosin kalakerho 14
5. Helsingin kalamiespiiri 13
6. Onkipojat 13
7. Pietarit 2 13
8. Omeka 12
9. Kolmipiikki 11
10. Team Fishermen 11
11. Team Teisti 11
12. Team Lahana 11
13. Team Onki 10
14. SiPa 2 10
15. Hyrpeli 1 10
16. Kasi-Team 9
16. HVPK 1 9
16. Pietarit 3 9
19. HVPK 2 8
19. Hakuninmaan Limbo 8
21. SiPa 7
21. Amatöörit 7
21. Tekstivirta 7
21. Pietarit 5 7
21. Fiskaajat 7
21. Soukan Kalakeisarit 7
27. Fish 'n chips 6
27. Pro Pisanello Piscator 6
29. Pietarit 4
30 Team Kumiankka -
(Kärjen tasatulokset ratkaistiin aikasäännön perusteella)
Yleisimmät kysymykset Kalamaratonista 12:53 - 8.5.2003
Kalamaratonista kysellään runsaasti sääntöjen yksityiskohtia. Tässä vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin.
Saako kilpailussa käyttää venettä?
- Veneestä kalastaminen ei ole sallittua. Tämä sääntö on tehty tasapuolistamaan kisaa, koska kaikilla ei ole venettä käytössä. Sen sijaan veneellä liikkumista paikasta toiseen ei ole kielletty.
Tarvitseeko Kalamaratonissa läänikohtaista viehekorttia tai Helsingin kaupungin lupaa?
- Kalamaratoniin osallistujilla kuuluu olla hoidettuna valtion kalastuksenhoitomaksu, mutta erillislupaa ei kisaan tarvita. Kalamaratoniin osallistuminen mahdollistaa kalastuksen kaikilla Helsingin vesialueilla, myös koskivesillä, lukuunottamatta Vanhankaupunginkosken erityislupa-aluetta. HUOM! Kalapaikoilla noudatetaan tietysti Helsingin kaupungin voimassa olevia kalastussääntöjä, eli esimerkiksi Ruutinkoskella, Pitkäkoskella ja Niskalankoskella ei saa käyttää matoa syöttinä.
Saako Vanhankaupunginkoskella kalastaa?
- Ei saa kisassa. Tämä sääntö on tehty sen vuoksi, että koskella on kymmenen vavan rajoitus. Koska siis paikka ei olisi kaikkien ulottuvissa, se on suljettu pois kisa-alueesta. Sen sijaan Vanhankaupunginkosken suvanto on jo kaikkien ulottuvilla.
Missä kisakeskus sijaitsee?
- Kisakeskus sijaitsee Honkaluodossa, joka puolestaan on Mustikkamaan kupeessa. Honkaluotoon mennään heti Mustikkamaan sillan jälkeen vasemmalle kääntyen. Sillalta on opastus perille. Autolla voi tulla lähtöpaikalle, mutta niitä ei saa jättää kisan käynnistymisen jälkeen alueelle.
Saako haavilla tai käsin pyytää kalaa?
- Ei saa. Rokastus on myös kiellettyä.
Ovatko tiedot aiempien vuosien kalapaikoista saatavilla jostain?
- Tuomaristo on päättänyt, että aiempien vuosien saalistilastot aikoineen, paikkoineen ja pyyntivälineineen ovat nähtävillä Honkaluodossa kaksi tuntia ennen kisan alkamista eli lauantaina klo 10.00 eteenpäin.
Hyväksytäänkö alamittaiset kalalajit?
- Ei hyväksytä. Ensimmäisenä kisavuotena nämäkin lajit hyväksyttiin, joskin ne piti päästää tietysti takaisin veteen. Tuomaristo ei kuitenkaan halua rohkaista alamittaisten kalojen pyyntiin, joten sääntö muutettiin jo vuonna 2002. Toisin sanoen alamitta on lohella (50 cm), taimenella (50 cm merellä, 40 cm joessa), kuhalla (37 cm) ja harjuksella (30 cm). Nahkiainen on rauhoitettu toukokuussa, joten sitä ei lasketa listalle. Periaatteessahan nahkiainen lisäksi kuuluu ympyräsuisiin eikä ole varsinainen kala.
Saako tuomariston työtä helpottaa ja ilmoittaa kalalajeja monta kerrallaan?
- Ei saa. Jokainen laji on ilmoitettava erikseen kännykällä ilmoitettuihin puhelinnumeroihin. Tosin tänä vuonna on tehty sellainen erityissääntö, että ensimmäinen ilmoitus tehdään vasta kolmannen lajin jälkeen. Sen jälkeen jokainen laji on ilmoitettava erikseen.
Kalamaratonin ässät erikoispalkitaan 12:53 - 8.5.2003
Toukokuisen suuren Kalamaraton-kisan ässät tullaan huomioimaan tänä vuonna erikoispalkinnoilla. Ässällä tarkoitetaan kalalajia, jonka vain yksi kilpaileva joukkue onnistuu saamaan.
Kalamaraton 17.-18. toukokuuta kerää todelliset kalastajat vuorokauden mittaiseen kisaan, jossa tavoitellaan mahdollisimman montaa kalalajia Helsingin kalavesiltä. Sallitut välineet ovat virveli, onki, perho ja pilkki.
Kilpailu alkaa lauantaina Mustikkamaalta Honkaluodosta klo 12 ja päättyy samaan paikkaan samaan aikaan seuraavana päivänä.
- Mielenkiinto kisaa kohtaan on selvästi kasvanut ja olemme saaneet kiitosta kisaideasta, kun se edellyttää todellakin monenlaista kisataitamista, kertoo Tapani Vauhkonen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseurasta.
Kalamaraton järjestetään nyt kolmatta kertaa eikä luvassa ole suurempia sääntömuutoksia. Kisan alun ilmoitusruuhkaa halutaan kuitenkin purkaa siten, että vasta ensimmäinen ilmoitus uudesta lajista tehdään, kun joukkueen kolmas kalalaji saadaan. Tämän jälkeen ilmoitetaan jokainen uusi laji tuomaristolle puhelimitse.
Viime vuoden tapaan on olemassa sääntö, jonka mukaan kymmenennen saadun lajin pyyntiaika ratkaisee sijoituksia siinä tapauksessa, että joukkueet muuten yltävät tasatulokseen. Ensimmäinen ja samalla vahvistettu kymmenen lajin joukkue saa myös erikoispalkinnon.
Tuomaristo haluaa kunnioittaa tänä vuonna myös niitä joukkueita, jotka onnistuvat saamaan jonkin kisan ainokaisen lajin. Tällaisia olivat viime vuonna mustatokko, seipi, kampela ja kuore. Ässiä saaneet joukkueet palkitaan Kuusamon Uistimen tuotteilla.
Samoin kilpailussa on luvassa vielä ERÄ-lehden erikoispalkinto, jonka jakaa päätoimittaja Seppo Suuronen.
Kalamaratonissa palkitaan kolme parasta joukkuetta hyvillä kalastustuotteilla. Suurin palkinto on luonnollisesti itse kisan voitto.
Joensuun kosket auki huhtikuun alussa 12:52 - 8.5.2003
Kalastus Joensuun koskivesillä käynnistyy 1. huhtikuuta. Kalastussääntöön on tullut joitakin muutoksia.
Lupa-alueen alaraja on Suvantosilta ja yläraja Sirkkalanpuiston - Vaneritehtaan rajasta joen yli kirjaston rantaan. Lupa-alueeseen kuuluvat nyt molemmat kosket eli sekä Itäkoski että Länsikoski. Aiemmin Länsikoski on ollut rauhoitettu.
Joensuun kanavan sulkualueella ja sen sekä ala- että yläpuolisilla alueilla kaikenlainen kalastus on kiellettyä. Länsikosken rauhoitus on kuitenkin purettu kokeiluluonteisesti, ja mm. kalastajien käyttäytyminen tulee ratkaisemaan tulevien vuosien ratkaisut Länsikosken suhteen.
Aiempiin vuosiin nähden on luvallisten ranta-alueiden määrää lisätty, ja ne on merkattu kalastajille jaettavaan karttaan. Koskikalastuslupa oikeuttaa viehekalastukseen Joensuun kalastuskunnan kaikilla vesialueilla. Kalastus Joensuun koskilla on kiellettyä 16.8.-19.10. välisen ajan järvilohen kutunousun vuoksi.
Soutu-uistelu sallittua alasuvannossa
Veneen käyttö soutaen (ilman moottoria) kalastuksessa on sallittua Ilosaaren ja Suvantosillan välisellä vesialueella. Soutu-uistelussa saa käyttää enintään kahta vapaa/venekunta.
Kalastuskunta toivoo soutu-uistelusta lisäväriä ja monipuolisuutta kalastukseen sekä kaupunkikuvaan. Soutu-uisteluun liittyviä säännöksiä tullaan tarkentamaan ja hiomaan tulevina vuosina nyt saatavien kokemusten perusteella.
Koskilla on voimassa myös muita kalastukseen liittyviä säännöksiä, joita jokaisen kalastajan tulee noudattaa. Säännöksistä tärkeimmät ovat vapa- ja viehemäärärajoitus sekä saaliskiintiö. Heittokalastaja saa käyttää ainoastaan yhtä vapaa ja viehettä. Lohikalakiintiö on koskialueella kolme (3) lohikalaa (ml. harjus) vuorokaudessa.
Istutukset jatkuvat järvitaimenella
Joensuun kalastuskunta on kokouksessaan päättänyt, että istutukset koskiin jatkuvat ainakin vuonna 2003 järvitaimenella. Keskustelua on käyty istutuksista myös kirjolohella.
Kalastuskunnan puheenjohtaja Toivo Korhosen mukaan sekä ammattilaisten että kalastajien mielipiteet jakaantuvat kirjolohi-istutusasiassa. Sekä puolesta että vastaan on esittää hyviä perusteluja, joten täysin oikeaa tai väärää ratkaisua asiassa ei voi tehdä – kyse on melko pitkälle mielipiteestä.
Kalastusluvat edullisia
Joensuun koskien 18-64-vuotiaat kalastajat tarvitsevat kalastuksenhoitomaksun. Vuorokausilupa (voimassa 24 h maksuajankohdasta lukien) maksaa 7 euroa. Kausilupa kesäkaudelle (kesälupa voimassa 1.4.-15.8.) maksaa 30 euroa ja syksylupa (voimassa 20.10.-31.12.) 20 euroa.
Alle 18-vuotiaille edellä mainituista hinnoista annetaan 50 %:n alennus.
Koskiluvan voi maksaa suoraan kalastusalueen tilille OP 577005-445090 (viestissä kalastajan nimi ja luvan alkamisajankohta). Lisäksi luvat voi lunastaa Hotelli Kimmelistä, Carelicumista ja Kalatalouskeskuksesta sekä uudesta luvanmyyntipaikasta Tyrskytaimenesta.
Joensuun kalastuskunnan pyydysluvat ovat myynnissä Carelicumissa, Kalatalouskeskuksessa sekä Noljakan Nesteellä. Yhden yksikön hinta on kaksi euroa. Kun esim. perusverkko (3x30 m) tai katiska on kumpikin yhden yksikön arvoinen, lupa katiskalle maksaa koko vuodeksi kaksi euroa.
Kalastuskunta toivoo, että kalastajat ja muut alueen käyttäjät muistaisivat kunnioittaa toisiaan ja noudattaisivat hyvää tapaa ja kalastajan kultaisia sääntöjä. Näistä keskeisimmät ovat luonnon, saaliin ja toisen kalamiehen huomioiminen ja arvostaminen.
Nykälänkoskien kalastusjärjestelyt uusiksi 17:36 - 10.4.2003
Pieksämäen eteläpuolisten Nykälänkoskien kalastusjärjestelyt muuttuivat kauden 2003 alusta. Kalastuksen painopiste on siirtynyt perhokalastukseen.
Perhokalastusalue käsittää alueen alkaen noin sata metriä ennen Mieskoskea ja siihen kuuluvat Mieskoski, Naiskoski, Leppäkoski ja Myllykoski, niiden väliset alueet sekä alue Myllykoskesta kalastusalueen loppuun.
Alueen kokonaispituus on pari kilometriä ja pääsaaliskala on taimen. Tällä alueella on yksittäisluvilla sallittu vain perhokalastus perhokalastusvälineillä. Koko kalastusalueen vuokranneet ryhmät voivat kuitenkin valita kalastusmuodon, jolloin myös virvelöinti on sallittu perhokalastusalueella.
Virvelöinti yksittäisluvilla on mahdollista joen yläjuoksulla Mieskosken yläpuolisella noin kahden kilometrin pituisella alueella sekä 6 hehtaarin Pikku-Poikimo-lammella. Kalastus näillä alueilla tapahtuu pääasiallisesti veneestä.
Pääsaalis virvelialueilla on hauki. Nykälänkoskien lupahintoihin sisältyy Koskentilan veneiden ja kelluntarenkaiden, laavun, tulipaikkojen, savustusuunin sekä uuden tupakeittiön käyttö polttopuineen ja varusteineen.
Lisävarustusta alueelle
Viime kaudella kalastajien lisäpalveluksi valmistui suuri täysin varustettu tupakeittiö, missä on hyvä myös vaihtaa varusteita, perata ja laittaa saalis kylmäsäilöön tai pakasteeseen ellei se sitten heti mene ateriaksi.
Koskentilan isäntä Markku Suonio kertoo, että tämän kauden aikana tähän yhteyteen valmistuu lisää wc- ja suihkutiloja.
Koskentilan talvilämmin majoituskapasiteetti on nyt 38 vuodepaikkaa yhteensä seitsemässä sähköistetyssä pihapiirin aittahuoneessa. Niiden varustuksiin kuuluu jääkaappi ja vaatteiden kuivauskaappi. Takkatuvallinen saunaosasto on eri rakennuksessa.
Päärakennuksen konttorissa on lupa- ja tarvikemyynti sekä kalastuskirjasto saalispäiväkirjoineen.
Saalisennätys jäi tulematta
Viime kauden saalis jäi Suonion mukaan 738 taimeneen, johtuen lähinnä kalastajien liikkuvuuden loppumisesta loppukaudella.
- Heinäkuun alussa oltiin vielä tekemässä uutta saalisennätystä (1085 taimenta vuonna 2001), mutta seuranneisiin pitkiin helteisiin ja yleiseen kuivuuteen Etelä- ja Keski-Suomessa suivaantuneet kalastajat jättivät vavat putkiin.
- Lokakuun puolivälissä tullut aikainen ankara talvi aiheutti sitten sen, että vapaputket korkataan taas vasta keväällä, Suonio miettii.
- Loppukaudella joessa oli ennen näkemättömän paljon taimenia, tosin hyvin arkoja matalassa vedessä. Kaikki kosket olivat kuitenkin kalastettavassa kunnossa. Luonteenomaista sääoloiltaan äärimmäisyyksien kaudelle olivat myös erittäin runsaat karkuutukset, joiden joukossa jopa yli 5 kilon yksilöitä.
- Tyytyväisinä totesimme, että saalispäiväkirjaan merkityt alamittaiset taimenet (toki vapautetut) olivat varmasti Nykälänkoskilla syntyneitä.
Nykälänkoskien kalastuskausi käynnistyi sumukorentoaikaan 28. maaliskuuta ja jatkuu syysrauhoituksetta 7. joulukuuta asti.
Koskentilan isännän mukaan sumariaika jatkuu pitkään, aina toukokuun alkuun, jolloin valtaisat salakkaparvet vaihtuvat taimenten ensisijaiseksi ravinnoksi eli erikoisen aikaisin.
Venäjää puhuvia oppaita Vilppulasta 11:22 - 1.4.2003
Vilppulassa on käynnissä uudentyyppinen kalastusopaskurssi, josta valmistuu venäjänkielen taitoisia kalastussoppaita. Tunnelma ja vauhti kurssilla on erinomainen, sanoo pääkouluttaja Juha Happonen.
Idea venäläisten maahanmuuttajien kouluttamisesta kalastusoppaiksi syntyi kalastusopas Timo Koikkalaiselta. Hän mainitsi venäjänkielen osaamisen tarpeista myös kalastusmatkailussa ystävälleen Happoselle, joka ryhtyi välittömästi kehittämään ajatusta yhteistyössä Mäntän Seudun koulutuskeskuksen kanssa. Rahat kurssille tulevat EU:n ja työvoimahallinnon kautta.
Syntyi kurssi, johon löytyi 11 matkailusta kiinnostunutta, Suomessa työluvan saanutta Venäjältä tänne muuttanutta. Koulutus käynnistyi viime syksynä ja ammattioppaan kurssitodistus on kädessä heinäkuun puolivälissä.
- Olemme saaneet kalastuskokemusta riittävästi, jos toki taitoa on omastakin takaa. Täällä olen oppinut uusia niksejä koskikalastuksesta ja uistelusta. Henki kurssilla on erittäin hyvä ja tarkoitus on sitten tämän jälkeen käydä tosi toimiin, kurssilla mukana oleva Toivo Kajalainen kertoo.
Olga Parkkinen sanoo.
Kurssi on sovellettu matkailukalastusoppaankoulutuksesta, jota Vilppulassa on toteutettu jo aiemmin. Täällä opiskellaan eräopastuksen ja matkailualan perusteita, kalastukseen liittyviä sivuohjelmapalveluja. Vuokraveneen kuljettajan tutkinto suoritetaan, englannin kieltä vahvistetaan ja opiskellaan ATK-koulutusta.
- Suomen kielen ammattisanastoa tietysti käydään läpi ja perehdytään entistä syvällisemmin suomalaiseen kulttuuriin.
-On tärkeää, että näillä opiskelijoilla on jo valmiiksi venäjän kielen taito ja sitä tullaan todellakin täällä tarvitsemaan, Happonen sanoo.
Kurssilaisilla on erilaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle, mutta kaikki ne liittyvät matkailuun.
- Haluaisin ensin toimia jonkun isomman kohteen palveluksessa kalastusoppaana, jotta voisin perustaa pidemmällä tähtäimellä oman itsenäisen yrityksen perustaa, Victor Kallio sanoo.
- Suomalaiset ovat vähän liian innokkaita verkkokalastajia, toivottavasti innostusta löytyy myös urheilukalastuksen pariin entistä enemmän, tuumaa Jevgeni Rodionov.
Työmaata tuleville kalastusoppaille luulisi löytyvän. Ovathan juuri venäläiset suurin kalastusmatkailijaryhmä, joka Suomeen tulee.
Hämeessä viritellään kireitä siimoja 17:57 - 24.2.2003
Asikkalassa Päijänteen rannalla sijaitseva Päijänne-instituutti on käynnistänyt kolmevuotisen Kireitä siimoja Hämeessä -matkailukalastusprojektin. Tavoitteena on ohjata kalastajia sinne, missä parhaat kalavedet sijaitsevatkin.
Hanketta rahoittavat Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR), hankkeeseen osallistuvat yritykset ja kunnat sekä kalastusalueet.
Luontomatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista ja kalastus on yksi suosituimmista aktiviteeteistä. Kalastuspalveluita yhdistetään kasvavassa määrin sekä loma- että työmatkoihin.
Sekä Ydin- että Päijät-Hämeessä oli 1990-luvulla omat matkailukalastusprojektit. Uusi hanke toteutetaan koko Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella, jotta toimialue on riittävän laaja. Hanke tekee yhteistyötä alueen muiden matkailuhankkeiden sekä valtakunnallisten ja muiden alueellisten matkailukalastushankkeiden kanssa.
Kanta- ja Päijät-Hämeen vedet ovat tuottavia ja erittäin monipuolisia. Alueella on useita hienoja kalastuskohteita, kuten Päijänne, Kukkian kirkasvetinen vesistö, Lahden Vesijärvi, Villin Pohjolan virkistyskalastusalue Evolla ja monia muita.
Alueen tärkeimmät kalavedet sijaitsevat pääosin asutuskeskusten ulkopuolella ja hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on juuri maaseudulle kohdistuvan kalastusmatkailun kehittäminen.
Myös ravustusta edistetään
Maaseudulla on paljon matkailuyrityksiä, jotka voivat merkittävästi tehostaa myyntiään kalastustuotteiden avulla. Monipuolisen kalaston lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä on myös erinomaiset ravustusmahdollisuudet, jotka tulevat lähivuosina parantumaan vielä merkittävästi.
Pienempien vesistöjen, joissa on vielä jokirapukanta, rinnalle on tullut reittivesiin istutettu täplärapukanta. Nämä yhdessä luovat erinomaiset puitteet kotitarve- ja ammattiravustukselle ja matkailuravustuksenkin edellytykset ovat olemassa.
Osa hankkeessa mukana olevista yrityksistä aikoo kehitellä kalastustuotteiden rinnalle myös erilaisia ravustustuotteita.
Viihtymistä vesiluonnossa
Hankkeen tavoitteena on kehittää Hämeeseen yhdessä yritysten kanssa helposti myytäviä, laadukkaita ja omaleimaisia matkailukalastustuotteita. Hankkeessa jo nyt mukana 28 yritystä ja lisää halukkaita otetaan mukaan.
Parempien kalastuspalveluiden avulla lisätään matkailijoiden viihtymistä kalavesillä. Matkailutulot kasvavat ja seudun monipuolinen vesiluonto mielletään entistä kiinnostavammaksi. Hankkeen aikana syntyneille matkailukalastustuotteille pyritään löytämään oikeat jakelukanavat.
Hankkeen yhteistyöyrityksille järjestetään erilaisia kursseja (esim. eräkokki- ja vuokravenekuljettajakurssi), koulutustilaisuuksia, opintomatkoja sekä neuvontaa.
Kahtena viimeisenä hankevuotena hanke osallistuu yhteistyötahojen kanssa sekä kotimaisille että ulkomaisille alan messuille. Projektin aikana toteutetaan mm. projektin omat internet-sivut ja kattava kalapaikkaopas.
Matkanjärjestäjille ja toimittajille järjestetään myös tutustumiskäyntejä hankkeen matkailuyrityksiin. Lisäksi järjestetään erilaisia kalastajille sekä matkailijoille suunnattuja tapahtumia ja suunnitteilla onkin jo rapuaiheinen tapahtuma ensi kesäksi.
Hankkeesta lisätietoja antavat projektikoordinaattori Niklas Lankisch ja projektisuunnittelija Helena Ikonen numerossa (03) 828 7147.
Paavo Korpua vuoden kalamies 19:27 - 9.1.2003
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES on valinnut vuoden kalamieheksi 2003 Kuusamon Uistimen toimitusjohtajan Paavo Korpuan. Vuoden kalastusoppaan arvonimen sai puolestaan Saaristomerellä operoiva Tapani Loisa.
Valintaperusteissaan SKES toteaa, että Paavo Korpua on tehnyt pitkän ja arvokkaan päivätyön suomalaisen kalastuskulttuurin ja -harrastuksen edistämiseksi. Paavo Korpua perusti Kuusamon Uistimen 1967 ja on vuosien myötä kehittänyt siitä toimivan ja kansainvälisestikin arvostetun kotimaisen viehevalmistajan. Kuusamon tunnetuimmat vieheet ovat Professor ja Räsänen.
Korpua itse tunnetaan intohimoisena kalamiehenä, joka on ideoinut aikanaan mm. Nuoriso kalastaa -projektin ja osallistunut aktiivisesti myös kotiseutunsa Kuusamon kalastusseuratoiminnan kehittämiseen.
Vuoden 2003 kalastusoppaaksi SKES valitsi turkulaisen Tapani Loisan, jonka työmaata on Saaristomeri. Loisa on yksi Suomen ensimmäisiä ammattimaisia kalastusoppaita ja hän on tehnyt Saaristomeren alueella arvokasta kalastusmatkailun edistämistyötä monin tavoin. Loisa on myös kirjoittanut runsaasti kalastusaiheisia artikkeleja eri lehtiin.
Loisalta onnistuu niin taimenen, hauen kuin ahvenenkin kalastus Saaristomeren kalarikkailla vesillä. Hän myös taitaa siianonginnan sekä kuhanpilkinnän ja -jiggauksen salat.
SKES suoritti jo perinteiset vuoden valintansa jo neljännen kerran. Valitsijaraatiin kuuluivat puheenjohtaja Jukka Halonen (SKES), varapuheenjohtaja Ilpo Eerola (SKES), toiminnanjohtaja Markku Myllylä (Kalatalouden keskusliitto), operaatiopäällikkö Pekka Turunen (Villi Pohjola), kalastusmestari Matti Mielonen (Helsingin kaupunki), kirjailija Matti J. Särömaa, juontaja Janne Porkka, kalastusopas Juha Happonen, iktyonomi Henrik Kettunen ja ympäristotoimittaja Ismo Tuormaa.
Kutupaikat kelpasivat Longinojan taimenille 18:33 - 6.1.2003
Taimenet ovat kelpuuttaneet niille hiljattain kunnostetut kutusoraikot Vantaanjoen Longinojalla. Ensi vuonna voikin odotella ensimmäistä luonnonkantaa tähän sivujokeen.
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran ja Virtavesien hoitoyhdistyksen talkoolaiset kunnostivat Longinojaa 11.-13. lokakuuta. Tärkeimpiä virtapaikkoja sorastettiin ja Longinojaan siirrettiin kiviä myös kalojen suojapaikoiksi.
Talkoolaiset ovat tarkkailleet Longinojaa myös kunnostusten jälkeen. Iloinen tieto välittyi 29. lokakuuta. Kunnostetuilla soraikoilla on taimenten kutu käynnissä.
Paikalliset emotaimenet ovat siis kelpuuttaneet soraikot kutualustakseen. Kudulle saapuneet taimenet kuuluivat puron omaan paikalliseen emokalastoon, kooltaan ne ovat noin 25-45 senttisiä.
Viime vuoden kudusta suurin osa tuhoutui kevättulvien aikaan, jolloin soraikot lähtivät virran mukana liikkumaan. Soran sisällä olleista poikasten alkioista suurin osa kuoli soran sisään ja osa joutui virran mukana parempiin suihin.
Mikäli sora pysyy ensi keväänä paikollaan, kutu luultavimmin onnistuu ja Longinoja saa vihdoinkin ensimmäiset luonnonkudusta syntyneet taimenet.
Vantaanjoen taimenia lypsettiin lauantaina 26.10.02 18:19 - 6.1.2003
Virtavesien hoitoyhdistyksen vapaaehtoiset lypsivät Vantaanjoen nousutaimenten mätiä talteen lauantaina. Näin saadaan uusia poikasia ensi kevääksi Vantaanjoen puroihin.
Taimenia oli saatu Helsingin kaupungin Liikuntaviraston kautta verkoista sekä Vanhankaupunginkoskesta kalastajien luovuttamana.
Virtavesien hoitoyhdistys on kerännyt taimenen mätiä haudontaa varten talteen vuodesta 1997 ja tuottanut hautomollaan satojatuhansia taimenen poikasia Vantaanjoen vesistöalueelle.
Virhon hautomotoiminnan ansiosta on moni Vantaanjoen sivupuro saanut omat taimenensa. Pienpoikasena istutetut taimenet leimautuvat istutuspaikan veteen ja merivaelluksen jälkeen osa palaa takaisin samaan puroon kutemaan soraikoille. Osa istukkaista jää paikallisiksi taimeniksi, jotka tekevät puron alueella pienempiä vaelluksia.
Monnin paluu edistäisi myös kalastusmatkailua 21:18 - 24.10.2002
Mahdollisuudet monnin palauttamiseksi Suomen vesiin on tutkittava tarkkaan. Monni olisi kalamiesten kannalta kovin tervetullut paluumuuttaja, todetaan Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseurasta.
Monni (Silirus Glanis) on Euroopan suurimmaksi kasvava sisävesikala, jota esiintyi aikanaan myös Suomen vesissä, tarkemmin Laatokan Karjalassa ja Hämeessä. Tiettävästi viimeinen monni pyydettiin Janakkalan Kernaalanjärvestä 1866 ja on nyt täytettynä Hämeenlinnan lyseon kokoelmissa.
Monnin häviämiseen kotoisista vesistä vaikutti monta tekijää – ilmastomuutokset, vedenpintojen lasku ja teollisuuden jätevedet. Nyt kuitenkin Vanajaveden tilan parantuminen ja ilmaston lämpeneminen saattaisivat mahdollistaa monnin paluun.
Monnin palauttamista tulee harkita nimenomaan niihin vesiin, joista se katosi. Ensimmäisenä koejärvenä toimisi juuri Kernaalanjärvi. Asiaa tutkitaan Hämeenlinnan TE-keskuksessa.
Suomessa on jo monneja viljelyksessä Imatralla. Tämän tuontikatraan jälkeläisistä voisi siis syntyä ensimmäinen istutuskalasto.
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura korostaa, että monni ei olisi uusi tulokaslaji vaan paluumuuttaja. Se on haasteellinen kala pyydettäväksi ja lisäisi varmasti tulevaisuudessa kalastusmatkailua Hämeen vesiin niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Monni ja sen monet sukulaiset ovat himoittua saalista kalamiesten keskuudessa ympäri maailman.
Monni todellakin kasvaa suureksi. Dneristä on pyydystetty 256 kilon painoinen monni. Suomen vesistä kerrotaan 170-kiloisesta, joka olisi saatu joskus 1700-luvun lopulla.
Longinojaa kunnostettiin Helsingissä 21:04 - 24.10.2002
Taimenella on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet lisääntyä ja viihtyä Vantaanjoen virtavesissä. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran talkoolaiset kunnostivat 19.-20. lokakuuta Helsingin Longinojalle niin lisääntymis- kuin elinalueita taimenelle.
Longinoja on Vantaanjoen ensimmäinen sivujoki ja se virtaa Malmin ja Pukinmäen alueella. Virtavesien hoitoyhdistys on jo useamman vuoden ajan istuttanut Longinojaan taimenen poikasia, joita nyt odotellaan merivaelluksen jälkeen takaisin kudulle kotipuroon.
Koko maan laajuisena ongelmana taimenelle kuitenkin on, että sen kutusoraikot ovat monin paikoin liettyneet eikä lisääntyminen näin ole mahdollista. Toinen perusongelma on, että monet purot on perattu kivettömiksi ojiksi, jotka eivät enää tarjoa suojapaikkoja syntyneille taimenen poikasille.
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran talkoolaiset lapioivat yhden viikonvaihteen aikana kuorma-autolavallisen soraa Longinojan parhaimpiin virtapaikkoihin. Samoin puron tasaisempiin kohtiin palautettiin isompia kiviä kalojen suojapaikoiksi.
- Tämä on välttämätöntä perustyötä ja tärkeää on osoittaa, että taimen voi lisääntyä jopa keskellä Suomen pääkaupunkia. Vastaavia kunnostuksia voidaan tehdä ympäri maan pienissä puroissa, jotka ovat taimenen parhaita kutualueita, Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen kertoi.
|
Viimeisimmät uutisotsikot - Ennätyskalarekisteriin 13 uutta Suomen ennätystä
- SM-pilkki kisataan Pieksämäellä
- Kalevi Kangas vuoden kalamies
- Sulkavan ja Juvan kosket kuntoon yhdellä rysäyksellä
Viimeisimmät kalastusuutuudet - Viiksi Kuusamon uutuus 2008
- Taattua Tuiskusta
- Kala-Harrin reissujuttuja
- Virtaviivainen tasuri Kuusamolta
Viimeisimmät kuvat - Lokan kiloinen
- Taimen vapautumassa Kapeenkoskella
- Taimen taipuu Ruunaalla perhokalastajalle.
- Tenon kojamo
|