Vuoden valinnat

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura on jakanut kunnianosoituksia kalastusharrastuksen edistäjille ja ansioituneille kalastusoppaille vuodesta 2000. Vuoden kalamiehen arvonimellä ei varsinaisesti haeta maan parasta kalastajaa eikä vuoden kalastusoppaalla maan parasta opasta. Sellainen työ olisi käytännössä mahdotontakin. Jokaisen valinnan kohdalla on aina täsmälliset perustelut.

Vuoden 2000 kalamieheksi SKES valitsi Taimeninstituutin puheenjohtajan Henrik Kettusen Helsingistä. Perusteluissaan seura totesi, että Kettunen on tehnyt vuosien ajan merkittävää ja tinkimätöntä työtä kalastuksen hyväksi. Iktyonomi Kettunen ja hänen johtamansa instituutti ovat edistäneet vapaaehtoisvoimin etenkin taimenkalakantojen elvytystä.
Vuoden 2000 kalastusoppaaksi valittiin Juha Happonen Vilppulasta. Happosen todettiin kehittäneen perustavalla tavalla suomalaista kalastusmatkailua erityisesti Keski-Suomen alueella. Happonen on erityisen taitava koskitaimenen kalastaja ja hallitsee myös muut sisävesien kalastusmuodot. Samoin Happonen on kouluttanut muita oppaita ja parantanut merkittävästi liikuntarajoitteisten kalastusmahdollisuuksia Suomessa.
Vuoden 2001 kalamieheksi SKES nimesi professori Erkki Pulliaisen Oulusta. Perusteissaan seura totesi, että Pulliainen on tehnyt arvokasta ja pitkäjänteistä työtä Itämeren lohen suojelun puolesta. Pulliainen on puheissaan ja kirjoituksissaan ollut selkeäsanainen lohen puolustaja. Hän on myös käytännössä toiminut aktiivisesti merilohen suojelutyön puolesta. Seura myös arvosti korkealle Pulliaisen taannoista työtä läänikohtaisen viehekortin lainsäädäntökäsittelyssä.
Vuoden 2001 kalastusoppaaksi valittiin Heikki Mujunen Kesälahdelta. Seura antoi Mujuselle tunnustusta työstä, joka on mahdollistanut kalastusmatkailijoille tilaisuuden pätevän ammattioppaan ympärivuotisiin palveluihin Kesälahdella, joka ei sijaitse suurten asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä. Mujusen kotivesiä ovat Karjalan Pyhäjärvi ja Puruvesi sekä Jänisjoki saaliskaloina hauet, ahvenet, taimenet, mateet ja harjukset.
Vuoden 2002 kalamieheksi SKES valitsi toimittaja Jari Tuiskusen Tampereelta. Tuiskusen todettiin pitkään ja ammattitaidolla toimittaneen kalastusaiheisia juttuja mediaan. Hän on mukaansa tempaavasti opettanut eri kalastustapojen tekniikkaa sekä testannut kalapaikkoja ympäri Suomen tuoden niiden ottipaikat myös jokamieskalastajan ulottuville.
Vuoden 2002 kalastusoppaan arvonimen sai puolestaan Jorma Järvinen Lempäälästä. Järvinen on pitkän linjan kalastusoppaita, joka on kehittänyt erikoistaitoja nimenomaan kivikautisen kalastuskulttuurin osaamisessa. Lisäksi Järvinen tunnetaan yhtenä Suomen taitavimmista mateenpilkkijöistä.
Vuoden 2003 kalamieheksi nimettiin Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Paavo Korpua Kuusamosta. Korpuan todettiin tehneen pitkän ja arvokkaan päivätyön suomalaisen kalastuskulttuurin ja -harrastuksen edistämiseksi. Hänen vuonna 1967 perustamansa Kuusamon Uistin on kehittynyt kansainvälisestikin arvostetuksi suomalaiseksi viehevalmistajaksi. Korpua on myös ollut tärkeässä roolissa innostamassa nuoria sukupolvia kalastuksen pariin ja korostamassa kalastajan vastuuta luonnosta.
Vuoden 2003 kalastusoppaaksi valittiin Tapani Loisa Turusta. SKES totesi perusteluissaan, että Loisa on Suomen ensimmäisiä ammattimaisia kalastusoppaita, joka on tehnyt arvokasta kalastusmatkailun edistämistyötä Saaristomerellä monin tavoin. Loisa tunnetaan taitavana kalamiehenä, jolta onnistuu niin taimenen, hauen kuin ahvenenkin kalastus. Hän myös taitaa siianonginnan sekä kuhanpilkinnän ja -jiggauksen salat.
Vuoden 2004 kalamieheksi SKES nimesi Suomen Urheilukalastajain liiton toiminnanjohtajan Veli Autin. Valintaperusteissaan raati totesi, että Veli Autti on tehnyt erittäin merkittävää työtä suomalaisen perhokalastuskulttuurin kehittämisessä ja edistämisessä. Tamperelainen Veli Autti on maan tunnetuin perhokalastaja ja perhonsitoja, joka on jaksanut innostaa aloittelijoita jalon harrastuksen pariin. Autti on ollut mm. kehittämässä Perhomessuja, vaikuttamassa Tammerkosken avaamiseen urheilukalastukselle ja edustanut Suomea perhokalastuksen MM-kisoissa. Autilla on ollut tärkeä rooli suomalaisten perhojen kehittämistyössä. Hän on myös ollut puolustamassa luonnonmukaisten kalakantojen elvytystyötä.
Vuoden 2004 kalastusoppaaksi SKES nimesi Jorma Ojanperän Pellosta. Ojanperän lohensoudun taitoja todistavat jo pelkästään lukuisat voitot Väylän lohinkuninkuuskisoissa ja hän on ollut merkittävä lohivaappujen kehittäjä ja testaaja Tornionjoella. Jorma Ojanperä on pitkän linjan kalastusopas ja hänen toiminta-alueenaan on koko Tornionjokilaakso - kalapaikkaa voidaan siis vaihtaa lohien liikkeiden mukaan. Kalastusoppaana Ojanperä antaa asiantuntemukseen perustuvia tietoja vieheistä, kalapaikoista, siimanpituuksista eli kaikista tulokseen vaikuttavista tekijöistä ja kuuntelee samalla asiakkaan toivomuksia. Kesällä 2004 Ojanperä ei tehnyt Tornionjoella yhtään tyhjää asiakassoutua, joka on saavutuksena huikaiseva. Vuoden kruunasi vielä Kojamon Kiusaus -kilpailun henkilökohtainen voitto.
Vuoden kalamieheksi 2005 valittiin teollisuusneuvos Ensio Rapala. Valintaperusteissaan SKES totesi, että Ensio Rapala kehitti veljiensä kanssa isänsä ainutlaatuisesta tuoteideasta kokonaisen teollisuuden alan ja nosti Rapalan uistimet maailmanlaajuisesti tunnetuksi viehemerkiksi. Ensio Rapala vuoli ensimmäiset vaappunsa 15-vuotiaana ja osallistui matkan varrella merkittävästi myös itse Rapalan vieheiden kehitystyöhön. Rapala, jonka toimitusjohtajana sekä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajana Ensio Rapala teki pitkän päivätyön, on työllistänyt tuhansia ihmisiä Päijät-Hämeen alueella. Eläkepäivillään viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Ensio Rapala on osallistunut aktiivisesti Asikkalan Päijänne-talossa sijaitsevan Suomen vapaa-ajan kalastusmuseon kehittämiseen ja toimintaan. Ensio Rapala tunnetaan intohimoisena kalamiehenä, joka on vienyt kalastusharrastusta omalta osaltaan eteenpäin Suomessa.
Vuoden 2005 kalastusoppaan arvonimi myönnettiin kirkkonummelaiselle Ari Paatajalle. Hän kuuluu suomalaisten kalastusoppaiden ehdottomiin pioneereihin ja jaloon aateliin. Paataja toimii koko Suomenlahden alueella. Hän tuntee niin haukien, ahventen, kuhien kuin taimenten kotipaikat ja niiden pyydystystaidot. Hän oli ensimmäisiä, joka oivalsi lämpötilojen vaihtelun merkityksen mereltä pyydettävän taimenen tavoittamisessa. Paataja on myös mestariluokan onkija. Paataja on aktiivisesti pitänyt virkistyskalastajien puolta kalastushallinnossa. Hän on tehnyt lisäksi runsaasti lehtijuttuja ja kalastusvideoita tämän hienon harrastuksen salojen avaamiseksi muille kalastajille.
Vuoden 2006 kalamieheksi SKES ry valitsi tutkija Jussi T. Pennasen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Pennanen on tehnyt merkittävää suomalaista tutkimustyötä erityisesti särkikalojen parissa. Jussi Pennasen erikoislaji on toutain, josta hän on kerännyt arvokasta tutkimustietoa, mutta muutkin kalalajit ovat hänelle tuttuja. Pennanen on edistänyt kotoista särkikalalajien tunnistamista lukuisilla kirjoituksillaan ja valokuvillaan, joita on julkaistu erilaisissa tietokirjoissa ja lehdissä. Viime vuonna hän onki tietoisuuteen uuden suomalaisen kalalajin - hopearuutanan. Pennanen on tullut kalamiehille myös tutuksi toimimalla viime vuoden Kalamaraton -kilpailun lajituomarina. Itse hän on innokas kalamies eikä vierasta pieniäkään lajeja - esimerkiksi viime vuonna hän sai suurkalastajan kultaisen ansiomerkin pyydystämällä vuoden suurimman liejutokon, joka painoi 0,3 grammaa.
Vuoden 2006 kalastusoppaan arvonimi myönnettiin espoolaiselle Mika Vainiolle. Hänellä on todella syvällinen osaaminen perhokalastuksen jalossa taidossa, ja perhokalastusoppaana hän jakaa tietonsa asiakkailleen. Siviiliammatiltaan Vainio on tekniikan tohtori ja robotti-insinööri. Hyvä kielitaito auttaa kansainvälisissä kalakohteissa ja kansainvälisten kalastusasiakkaiden kanssa toimimisessa. Mika Vainio on ollut mukana useamman kerran Suomen perhokalastuksen MM-joukkueessa. Hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita perhokalastuksesta eri lehtiin.
Vuoden 2007 kalamieheksi SKES valitsi Matti J. Särömaan, joka on pitkäaikainen vaikuttaja ja tekijä urheilukalastuksen saralla. Hän on kirjoittanut jo vuodesta 1969 lähtien nimellä ja nimimerkillä Urheilukalastus -lehteen ja toiminut pitkään lehden päätoimittajana. Särömaan käsialaa ovat myös monet arvostetut kalastuskirjat. Hän on kerännyt talteen arvokasta tietoa niin Suomen Urheilukalastajain liiton kuin Tenon tai kalansavustuksen historiasta. Hän on koonnut kalaruokareseptejä ympäri maailmaa ja antanut perusohjeet urheilukalastuksen saloihin. Särömaa on sanoillaan ja kirjoituksillaan tullut tunnetuksi Tenon lohen ja lohenkalastuksen voimakkaana puolestapuhujana.
Vuoden kalastusoppaaksi SKES nimesi Timo Koikkalaisen Mäntästä. Hän on alan suuria tekijöitä, joka on perehtynyt koskikalastukseen erinomaisella tavalla. Erityisesti Koikkalaisen sinnikkäät koskikokeilut pintavaapuilla taimenelle ja harjukselle ovat luomassa Suomeen kokonaan uuden kalastustyylin. Tässä voidaan puhua jopa innovaatiosta, jolla voi olla kansainvälistäkin merkitystä. Koskikuhaan erikoistunut opastettu kalastus on myös Koikkalaisen tuoreita konsepteja.
Vuoden 2008 kalamiehen tittelin SKES myönsi vääksyläiselle kalastuskirjailijalle Erkki Norellille. Valintaperusteissa todettiin, että Norell on kirjannut kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä – luultavimmin tarkemmin ja pidempään kuin kukaan toinen Suomessa. Norell kuuluu suomalaisten kalastuskirjailijoiden ehdottomaan aateliin, jonka teksteistä paistaa syvä rakkaus ja tuntemus kalastuksen jaloon harrastukseen – erityisesti perhokalastukseen. Norell on tehnyt myös merkittävän päivätyön suomalaisen ja eurooppalaisen vieheteollisuuden parissa.
Vuoden kalastusoppaaksi SKES valitsi vantaalaisen Markku Tiusasen. Hänen opastusvetensä enimmäkseen pääkaupunkiseudun ympäristössä ovat vaativaa toiminta-aluetta, jonka kalastuksen salat Tiusanen erinomaisesti hallitsee. Tiusaselta onnistuu kaikenlainen kalastaminen, mutta spesialisti hän on taimenen tyrsky- ja perhokalastuksessa merellä, ahvenen ja kuhan jigikalastuksessa sekä siian onginnassa. Tiusanen ei ole säästänyt tietämystään, vaan hänellä on lisäksi pitkä ura takana kalastuslehtiin kirjoittajana.

Valintaraadit

Vuoden valinnat käsittelee aina valintaraati, jonka työskentelyyn ovat vuosien varrella osallistuneet mm. puheenjohtaja Jukka Halonen (SKES), kalastustoimittaja Jari Tuiskunen (ERÄ), toiminnanjohtaja Markku Myllylä (Kalatalouden Keskusliitto), projektipäällikkö Pekka Turunen (Villi Pohjola), toimitusjohtaja Sari Saukkonen Kotkan Maretarium, kirjailija, Matti J. Särömaa, liikkeenharjoittaja Tapio Nylund (Turun Pyyntiväline), Helsingin kalastusmestari Matti Mielonen, markkinointipäällikkö Kimmo Korpua (Kuusamon Uistin), myyntijohtaja Aku Valta (Rapala), kalastusopas Juha Happonen, toimitusjohtaja Mikko Airaksinen, iktyonomi Henrik Kettunen, luontotoimittaja Ismo Tuormaa, juontaja Janne Porkka, aluepäällikkö Risto Jäntti (Villi Pohjola), kalastusopas Heikki Mujunen,kalastusopas Ari Paataja, ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri (Metro FM), erityisavustaja Ismo Kainulainen (sisäministeriö), myyntineuvottelija Marko Ihatsu (Villi Pohjola) sekä varapuheenjohtaja Ilpo Eerola (SKES).